Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa | Page 8

ja siit? saanut nimen fakira s.o. salaisuudet n?kev?, Herran suosiossa oleva. Saatuansa v?h?n vieraan-varoja, ryhtyi h?n kohta "leikkiins?" sairaan kanssa. Kaikkein ensiksi suitsutti h?n teltan savulla, joka ei kuitenkaan juuri ollut hyv?nhajuinen, sill? p??-aineena siin? oli pirun-paska. Sit? tehdess??n lausui h?n muhamedilaisia rukouksia, mutta pani yh? sekaan kaikellaisia v??nnettyj? haltijain nimi?, niin ett? siit? puoleksi tuli pakanallista loitsua. Ei saanut kukaan muu olla l?sn?, paitsi vanhempaa sairaan molemmista vaimoista ja h?nen pienempi? lapsiansa. Mutta koska se teltan puolisko, jossa loitsu toimitettiin, vaan oli matolla erotettu toisesta puoliskosta, joka oli t?p?t?ynn? uteliasta v?ke?, niin saattoi Wallin kuulla jokaisen sanan ja my?s joskus vilkaista maton raosta. Nyt rupesi noita surkealla nuotilla laulamaan, kutsuen haltijoita eteens? ja taas l?hett?en ne pois, sen per?st? kun oli antanut heille nuhteet, siit? ett? he niin kauan, tuskia helpoittamatta, rasittivat sairasta taudilla. Sitten alkoi h?n iloisemmalla ??nell?, nopeammalla tahdilla laulamaan toista laulua, jossa sanojen asemesta ainoasti kuului alinomainen ptru! ptru! niinkuin koska meill? tahdotaan saada hevosta seisahtumaan. T?st? syntyi varsin hullunkurinen loilotus, jota kuullessa ei Wallin saattanut olla nauramatta, ja my?s l?sn?-olevat Beduinit hymyiliv?t, kuitenkin lis?ten: "se on tosiaan sek? surkeaa ett? lysti?, mutta kyll?p? h?n sill? mahtanee saada Salim'in j?lleen jaloillensa". Sen j?lkeen tuli taas toinen hitaampi laulu, jossa akka kehui sairaan ratsumies-taitoa. T?t? kesti noin tunnin aikaa, siksi kun akan ??ni sortui, niin ett? oli pakko lakata. Laulaessaan h?n aina v?list? l?i sairasta k?mmenell??n, milloin rintaan, milloin selk??n, tai puristeli h?nen laihtuneita k?sivarsiansa ja s??ri?ns? k?sill??n. Toisinaan akka my?s kosketti h?nt? palmu-kepill?. Wallin oli luullut ett? t?m? maneetillinen keino oli aiottu sairaan nukuttamiseksi, niinkuin my?s kansa oli h?nelle ennalta vakuuttanut. Mutta unta ei siit? tullutkaan; p?in-vastoin tuli Salim-paran vatsa akan laittamasta ruoasta, johon oli runsaasti voita pantu, niin kipe?ksi, ett? se jo yksin esti kaiken levon. Aamulla k?vi noita-akka Wallin'in teltassa, jossa h?n suurella suulla kehui omaa taitoansa ja halventamalla puhui virkaveljest??n; yht?hyvin h?n itsekin pyysi Wallin'ilta silm?voidetta kyynel?iville silmillens?. H?nen par'-aikaa siell? kerskatessaan ja suurella mielihyv?ll? juodessaan Wallin'in kahvia kajahti kiljuva parahdus l?heisest? teltasta, ett? sairas oli vet?nyt viimeisen heng?hdyksens?. Samassa tuo suurisuinen valehtelija nousi, meni ulos, eik? sitten h?nt? n?hty eik? kuultu likiseudulla sen enemp??.

12. Arabialaiset menot kuolemantapauksissa ja hautajaisissa.
Nyt alkoi leiriss? tapaus, jolla oli oikein teaterintapainen mahtivaikutus, jopa paljo mahtavampi kuin mit? miss??n teaterissa voisi aikaan saada. Sairaan vuode oli tullut siirretyksi ulos teltasta, ja koittavan auringon s?teet olivat valaisseet h?nen laihtuneita kasvojansa; mutta niin pian kun h?n oli kuollut, peittiv?t h?net naiset, p??st?en alinomaisia parahduksia. Mutta h?nen lapsensa, veljenlapsensa sek? muut l?heiset sukulaisensa taas tempasivat pois palttinaisen peitteen kasvoilta, suutelivat ja syleiliv?t ruumista, peittiv?t itsens? pitk?lleen sen viereen ja k??riv?t peitteen itsens?kin ymp?rille, kiistellen sit?, kuka l?himm?n paikan saisi. Samassa suuri teltta, jossa h?n oli maannut, vaipui ik??nkuin itsest??n maahan, ja sen nojana olleisin tankoikin sidottu kello alkoi r?mist?, ilmoittaen surusanomaa kaukaisemmille. Muualla kuuluu Beduineissa olevan tapana, repi? kaikki teltat maahan, silloin kun joku etev? p??llikk? on kuollut; mutta t??ll? ei niin tapahtunut. Kohta alussa olivat useimmat naisista, juuri nuorimmat ja kauneimmat, p??st?neet alas yl?puolen vaatteestansa vy?t?isiin asti ja irroittaneet tukkansa, joka ei kuitenkaan ulottunut rintoja peitt?m??n; sill? Arabiassa ovat vaimov?en hiukset tosin tuuheat, vaan lyhyet. Niin he rupesivat heiluttamaan paljaita k?sivarsiansa, ly?m??n rintaansa ja otsaansa. V?list? he kavahtivat toisillensa kaulaan, usein semmoisella vauhdilla, ett? molemmat keikahtivat maahan; v?list? he taas kyyk?htiv?t alas ja ammentelivat hiekkaa p??ns? p??lle molemmilla kourilla, niin kosolta ett? se virtaeli alas pitkin koko ruumista. Muutamat, jotka olivat l?hemp?n? tulisijoja, ammentelivat samalla lailla tuhkia p??llens?; sit? he my?s kourittain pistiv?t suuhunsa, niin ett? oli syyt? pel?t?, heid?n siihen l?k?htyv?n. Varsinkin oli vainajan 10-12-vuotias poikanen hullu niin tekem??n; jos ei Wallin v?kisin olisi temmannut h?nt? sielt? pois ja h?nelle vett? juottanut, niin ei tietoa, kuinka h?nen olisi k?ynyt. Naurattava n?hd? oli nuori musta orjatytt?, joka oli tuhkalla tuhrannut mustan ruumiinsa, mustat kasvonsa. Ihoon paikoittain tarttunut harmaa tuhka teki h?net hullunkurisen, t?plikk?isen harlekinin n?k?iseksi keskell? tuota muuten niin surullista tapausta. Perinvastaisena vastakohtana siihen oli nuorin tyt?r, yhdeks?nvuotinen ujo er?maan-kauris, joka istui erikseen muista, lakkaamattomalla tahdilla ly?den rintaansa ja lausuen surullisella ??nell?: "voi minun is??ni!" jota tehdess? hiljaiset kyyneleet vuotivat h?nen kirkkaista silmist?ns?. Toisessa paikassa taas istui erikseen vainajan sisar, laulellen omatekem??ns? laulua veljest? t?h?n tapaan: "Voi minun velje?ni! Voi sit? suurta Beduinein scheiki?! Voi sit? suurta mahtavaa kaupunkilaisten hallitsijaa! Voi sit? v?kev?? hevosten ohjaajaa! Voi h?nt?, jonka vertaista ei mik??n vaimo ole kantanut!" j.n.e. Vanhemmat miehet juoksivat, kyyneleit??n pid?tt?en, ymp?ri keskell? naisjoukkoa, usein sys?ten heit? jokseenkin ankarasti, ja kielt?en vainajan pient? poikaa itkem?st?, koska se ei ollut miehelle sopivaa. Sitten he rupesivat varustamaan ruumiin pois-viemist? hautaan, vaikka naisv?ki viel? tahtoi pit?? sen liikahtamatta seuraavaan aamuun asti. Sill? v?lin tuli noin 14-vuotinen talon tyt?r, joka oli aamumpana l?htenyt paimeneen ja saanut kutsun kotiin. H?nen lampaansa ja vuohensa, kummaksuen leirin muuttunutta n?k??, alkoivat nyt my?s juosta ja tungeksia parkuvain naisten keskell? ja tekiv?t sekasorron viel? suuremmaksi. Heist? valittiin paras lammas hautajaispaistiksi