Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa | Page 7

14 p. 1847 Kairoon takaisin. Paljon olisi ollut h?nen kertomuksissaan n?ist?kin maista huvittavaa lukijoillemme, mutta meid?n t?ytyy nyt rajoittua p??-asiallisesti Wallin'in kuvauksiin itse Arabiasta.
T?lle kuvatulle Maallensa h?n l?ksi uudelleen Jouluk. 14 p. 1847. N?ytt??p? kuitenkin silt? kuin h?nen ihastuksensa "er?maan jaloihin poikiin" olisi t?ll? kerralla j??htynyt jokseenkin paljon. Kumminkin tapaamme h?nen kirjeiss??n t?lt? ajalta sangen usein ankariakin moitteita useammista heid?n v?hemmin miellytt?vist? puolistansa.
Yleinen rauhattomuus, tuo alin-omainen kaikkien sota kaikkia vastaan antaa h?nelle nyt, niinkuin jo ennenkin, syyt? moniin valituksiin. T?m?n rauhattomuuden h?n sanookin p??syyksi Arabialaisissa jokapaikassa n?kyv??n huolimattomuuteen ja laiskuuteen sek? siit? tulevaan k?yhyyteen. Beduinilla ei ole koskaan s??st?varoja teltassaan useammiksi kuin muutamiksi p?iviksi; jos jolloinkulloin niit? liikenee enemm?n, niin h?n kuluttaa ne kiireesti. Ty?n tekeminen, huolen pit?minen tulevan ajan varalle on h?nest? aivan sulaa hulluutta. Usein jos Wallin moitti heit? siit? kun olivat ajattelemattomat, ennalta varustamattomat, niin Beduinit vastasivat: "Voipihan jo huomenna vihollinen tulla ja ry?st?? kaiken tavarani; mit? hy?ty? minulla sitten on muusta, mik? ei ole vatsassani?" Senvuoksi Beduini aina sy?pikin suuhunsa kaikki, mit? on ruokaa laitettu, ei h?n j?t? mit??n toistaiseksi; mutta ei h?n laitakaan koskaan enemp??, kuin mit? arvaa jaksavansa sill? kertaa sy?d?. Vilja jauhetaan jauhoksi joka kerta, kun leip?? tarvitaan; kahvi poltetaan joka kerta, kun on aikomus sit? juomaa juoda, ja niin on kaikissa muissakin asioissa. T?h?n huolimattomuuteen vaikuttaa muuten viel? toinenkin, kyll? itsess??n parempi syy, nimitt?in Beduinin j?rk?htym?t?n luottamus, ett? armollinen Herra ei kelt??n kiell? lahjojansa. T?m? luottamus antaa h?nelle rauhallisen syd?men semmoisissakin tiloissa, joissa meid?n k?sitt??ksemme mukaan ei n?y en?? mit??n toivoa.
Sukua t?m?n ajattelemattomuuden kanssa on my?s erinomainen vaihtelevaisuus Beduinein p??t?ksiss?. Yht? kerke? kuin h?n on p??tt?m??n mit? aikoo tehd? t?rkeimmiss? asioissa, yht? kerke? h?n taas on hankkeensa kesken j?tt?m??n, usein ilman mit??n ymm?rrett?v?? aihetta. Niin esim. l?ksi kerran kaksi Beduinia pitemm?lle matkalle yhdess? Wallin'in seuran kanssa. Mutta eip? aikaakaan, kun vasta oli pikkuisen aljettu kulkea, he jo k??ntyiv?t takaisin ja erosivat kumppaleista. "Hyv?sti!" sanoivat he vaan, mit??n sen enemp?? selitt?m?tt?; eik? toiset puolestaan ilmoittaneet v?hint?k??n kummastusta; yht? lyhyesti vastasivat he Jumalan kanssa'nsa, ja jatkoivat tiet?ns?, eronneista sanallakaan puhumatta.
Sama h?ilyv?isyys ilmoittaa itse?ns? monesti pahemmalla tavalla toisessa muodossa. "Beduiniin ei ole koskaan luottamista", sanoo Wallin yhdess? tilaisuudessa, "ei yst?v?n? eik? vihamiehen?. H?n on aivan kuin tuo leijona sadussa, joka luolassaan kauan aikaa eli parhaassa sovussa er??n miehen kanssa, mutta kun se kerran h?nt? hyv?illess?ns? sattui raappaisemaan h?nt? verille, niin verenhimo kohta her?si, se raateli yst?v?ns? palasiksi ja joi h?nen verens?. Juuri sama on Beduinin laita. Voit kauan aikaa el?? h?nen kanssaan paraassa yst?vyydess? ja olet varma, ettei teid?n hyv?? sopuanne nyt mik??n maailmassa voisi rikkoa. Mutta annas jos sattumalta Beduinin vihastus, kateus, rahanhimo tai joku muu h?nen hillitsem?tt?m?n luonteensa pahemmista puolista sattuisi tulla her?tetyksi, jo silm?nr?p?yksess? h?n on kokonaan muuttunut."
Inholla puhuu Wallin viel? Beduinein siivottomuudesta. Samoin kuin meill?, sanoo h?n, piipunpes? vasta silloin pidet??n oikein hyv?n?, koska sen suuhun on syntynyt musta nokikuori; samoin Beduinein mielest? puuastiat ei ole oikein t?ydess? kunnossa, ennen kuin pitk?llisen k?ytt?misen kautta niihin on pinttynyt paksu likakarsta kaikellaisista ruokatavaroista. Puuastioita ylimalkaan ei ikin? pest? k?ytt?misen j?lkeen; vaski-astiat tosin huuhdaistaan, vaan tarkemmasta kuuraamisesta ei ole ollenkaan puhetta. Kun Wallin vedell? ja hiekalla kuurasi kastrulliansa, kysyttiin h?nelt? usein viattomalla, lapsimaisella ihmeell?, mit? h?n sill? ty?ll? tarkoitti?

11. Arabialainen noital??k?ri.
Niinkuin tied?mme matkusti Wallin Arabiassa l??k?rin nimell?. Sen virkansa toimituksessa oli h?nell? kerta tilaisuus tutustua Arabialaisten omaan kotoiseenkin l??kint?taitohon. H?n oli tullut kutsutuksi vanhan arvokkaan scheik'in (p??llik?n) luokse, joka makasi keuhkotautisena. Wallin n?ki kohta, ettei t?ss? ollut en?? l??k?rist? mit??n apua, ja ilmoittikin sen sairaalle sek? h?nen sukulaisilleen, mutta j?i kuitenkin heid?n pyynn?st??n sinne muutamaksi ajaksi, edes helpoittaaksensa kuolemaan tuomitun viimeisi? hetki?. Senkin tekiv?t kuitenkin Beduinein tavat ja el?m?nlaatu sangen vaikeaksi. Sairaalle olisi rauha ja lepo ollut hyvin tarpeellinen; mutta saman teltan toinen puolisko oli ollut yhteisen? vierashuoneena, jossa oli lorueltu, melueltu koko p?iv?, suuri osa y?t?. Wallin'in k?skyst? muutettiin sairas nyt toiseen telttaan, vaan eip? rauha siell?k??n ollut paljoa suurempi. Yh? tuli sinne ihmisi?, jotka viisaalta vanhukselta pyysiv?t neuvoja kaikellaisista t?ist?ns? ja asioistansa; ja muutenkin kaikki tahtoivat saada n?hd? ja puhutella rakasta patriarkkaansa. T?ten oli aina, Wallin'in kielloista huolimatta, koko teltta t?ynn? v?ke?. -- Toinen vastus oli ollut ruoasta; sairaalle oli ymm?rt?m?tt?m?ss? hyv?ntahtoisuudessa sy?tetty runsaasti paksua, tuhkassa vaan puoleksi kypsynytt? leip?? voin kanssa ja annettu piim?maitoa s?rpimeksi p??lle. Sen sai l??k?ri nyt toki estetyksi, mutta ainoasti sill? tavalla ett? h?nen t?ytyi itse ruveta sairaansa kokiksi. Pahinna ja aivan auttamatonna haittana olivat kuitenkin alin-omaiset vaivaloiset muutot. Ensi-aikoina oli vaan muutettu lyhyempi? matkoja, noin 2-4 tuntia joka toinen p?iv?; mutta sitten piteniv?t matkat 6-10:ksi tunniksi, niin ett? sairaan t?ytyi suuri osa p?iv?? k?rsi? kamelin v?sytt?v?? hytkytyst?.
Seurauksena t?st? oli ett? h?nen tilansa, joka ensi-alussa oli hiukan helpoittunut Wallin'in hoidon alla, j?lleen suuresti paheni. Samassa ruvettiin ep?ilem??n l??k?rin taitoa ja hakemaan neuvoa jos jotakin. Kuka m??r?si sairaalle inkev??ri?, kuka myrhaa, kuka meripalttua, kuka kranaatti-omenia y.m.m. Viimein kutsuttiin sinne vanha muija, joka oli koko seudulla kuuluisa ihmeellisist? parantamisistaan