Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa | Page 9

ja vietiin teurastettavaksi haudan ??reen, johonka my?s kuusi leirin nuorinta miest? l?ksi ennalta. Itse ruumis pantiin, peittoon k??rittyn?, kamelin selk??n riippumaan ja vastapainoksi sille s?lytettiin saman juhdan p??lle nisujauho-s?kki, pata ynn? muita hautajaisissa tarpeellisia kaluja. T?t? kamelia talutti vainajan sisar, koko ajan hyr?illen yll?mainittua lauluansa kuolleen kunniaksi. Matkalla kohdattiin useampia samaan heimokuntaan kuuluvia Beduineja, jotka kaikki lankesivat polvilleen ja l?iv?t otsansa maahan, lausuen suruansa ja kaipaustansa. V?h?? ennen p?iv?nlaskua saavuttiin hautauspaikalle, joka oli puolen p?iv?matkan p??ss? leirist?. Se oli hyvin valittu paikka, oikea er?maan maisema parin Harra-sel?nteen kukkulan v?lisess? laaksossa; vuorien musta, kiilt?v? basalttikivi oli jyrkk?n? vastakohtana laakson tym?k?sti kiiluvalle keltaiselle hiekalle. Koko laakso ja sen suulla oleva vuoriloiro olivat tihe?sti peitetyt nyt valkeina kukkivilla, hyv?nhajuisilla er?maan-pensailla. Loirossa n?htiin useammissa kallionlohkareissa k?mpel?sti tehtyj? kamelinkuvia, viel?p? muutamia vanhoja kirjoituksiakin t?nne haudattuin muistoksi.
Hauta oli jo valmiiksi kaivettu. Nyt ruumis pestiin -- laaksossa oli hyv?vetinen kaivo -- tukka kerittiin, ja kaikki l?vet tukittiin pumpulilla. Sitten k??rittiin vainaja halaistuun paitaan, p??h?n sidottiin liina, ja n?in laskettiin h?n alle levitetyn punaisen verkakauhtanan avulla lepopaikkaansa. Haudan pohja ja laidat oli verhotut suurilla kiviliuskareilla; samallaisia ladottiin my?s katoksi, niiden p??lle m?tettiin hiekkaa ja sitten rakennettiin viel? liuskarekatto ylimm?iseksi.
Hautajaisten j?lkeen teurastettiin lammas ja paistettiin korkealle lekkuvan valkean p??ll?. N?iss? toimissa oli puoli y?t? kulunut. Koska seuraavana aamuna leirille palattiin, oli vainajan teltta yh? viel? maassa ja h?nen perheens? sen p??ll? istumassa; mutta he ilmoittivat nyt suruansa ainoasti hiljaa, ei tuommoisilla hurjilla kiljahduksilla kuin edellisen? p?iv?n?. Nyt teltta nostettiin j?lleen yl?s ja ruvettiin tavallisiin p?iv?n-askareihin. Seuraavana p?iv?n? muutettiin toiseen paikkaan, ja pian oli kaikki taas entisell??n. Semmoinen on raittiin luonnon-ihmisen luonne: h?nen surunsa niinkuin ilonsakin ovat vaan hetkisen-aikuiset. Molemmat ovat kovasti yl?s leimahtavia tulia, jotka pian j?lleen raukenevat sammuksiin. H?nen sek? ulkonaiset ett? sis?llisetkin haavansa kasvavat pian eheiksi, sill? ruumiin nesteet ovat terveet ja mieli raikas.

13. Naimis-seikkoja.
Kirjan-oppineena miehen? pidettiin Wallinia samassa my?s syv?n? koraanintuntijana; sill? Arabialaisten k?sityksen mukaan on kaikki oppi siin? heid?n raamatussaan eik? juuri mit??n muuta oppia olekaan olemassa. Koraanintuntijana taas sai h?n monesti l??k?rinvirkansa ohessa my?s toimittaa papin virkaa. H?nen oli lukeminen rukoukset ?skenkerrotuissa hautajaisissa; h?nen oli my?s joskus vihkiminen nuoria pariskuntia. T?ss? juhlamenossa Arabialaisten tavan mukaan ei olekaan molemmat avioliittoon k?yv?t l?sn?, vaan ainoasti sulhanen; morsiamen sijasta on joku h?nen holhoojansa. Yhdess? semmoisessa tilaisuudessa nuori neito naitettiin. Beduinein tavan mukaan ei ollut tyt?lt? kysyttyk??n, tahtoiko h?n kosijaan suostua; ainoasti lesket saavat vapaasti p??tt?? k?dest??n ja syd?mest??n. Itse vihkint? on hyvin yksinkertainen meno ja tehty kahdessa minuutissa. Vaan pian jo sai Wallin katua olleensa siin? avullisna. H?n oli n?et vihkinyt tyt?n yhteen sangen pahann?k?isen ja, niinkuin per?st? kuului, huonossa armossa olevan miehen kanssa. Mutta seuraavana p?iv?n? tapasi h?n vuorella k?velless??n nuorukaisen, joka h?nelle n?ht?v?ll? ujoudella ja monilla mutkilla ilmoitti: rakastavansa nuorikkoa ja uskovansa ett? t?m? h?nen rakkauteensa oli my?ntyv?inen; ei olisi my?s ollut h?nelle vaikea saada tytt?? omaksensa, jos vaan ei olisi ollut niin kovin ujo puhumaan; sill? suku oikeastaan oli ollut toiselle miehelle vastahakoinen, eik? ollut naimishintakaan tyt?st?, kaksi kamelia, kovin kallis. Nyt nuorukainen rukoili Wallin'ilta jotain taikaa, joka saisi tehdyn avioliiton j?lleen purjetuksi. Beduineissa n?et ei ole t?ss? suhteessa olot samankaltaiset kuin meill?. Vihkimyksen j?lkeen osattomaksi j??nyt rakastaja meill? vaikenee toivotonna ja lakkaa kaikista sen enemmist? pyytelemisist?. Mutta Arabiassa usein koetellaan vasta h?itten j?lkeen oikein t?ydell? todella luovuttaa rakastettua naista miehest?ns?. Nuori aviomies sidotaan, Beduinein tavalla puhuen, paperilla, joka jonkun loitsun sis?lt??. Vaikkapa voidellaan h?nen virsunsa teurastetun el?v?n verell?, sidotaan yhteen ja pistet??n h?nen p??n-alaisensa alle. Ja t?mm?isill? noitakeinoilla on niin mahtava vaikutus, ettei sit? outo arvaiskaan, tuon taika-uskoisen kansan mieleen. Wallin kirjoitti nyt pyynn?n mukaan taikalauseen paperille. Kuinka sitten k?vi, ei h?n en?? saanut kuulla, mutta ei juuri ep?illyt erotushankkeen onnistumista; sill? nuorukaisella oli itsell??nkin hyv? taika kauneudessaan, ja aviositeet Arabiassa ovat yht? helpot purkaa kuin solmiakin.
Eip? paljoa puuttunut, niin olisi Wallin itsekin yritt?nyt lemmen masentamis-taikojen mahtia. Er??ss? Beduini-leiriss?, jossa h?n kauemmin aikaa oleskeli, oli h?nen is?nn?ll??n, paitsi muita lapsia, 17-18-vuotinen tyt?r, joka jo kolme vuotta ennen oli tullut naitetuksi aivan viereisess? teltassa asuvalle serkullensa. H?n oli kauniimpia vaimo-ihmisi?, joita Wallin sanoo koskaan n?hneens?, vaikka oikeastaan ei arahialainen kaunotar, vaan melkein eurooppalainen valkoverinen hempukka, jommoisia tuskin n?keek??n siell? It?maissa. Enimm?n osan p?iv?? oleskeli h?n is?ns? teltassa, jossa siis Wallin helposti tutustui h?nen kanssaan. H?n valitti, ett? miehens? aikoi ottaa itselleen toisen vaimon lis?ksi, koska t?m? kolmenvuotisessa avioliitossa ei ollut viel? antanut h?nelle muuta kuin yhden lapsen, ja sekin oli tyt?r. T?m? tietysti ei ollut kauniin Amschan mieleen, ja h?n kysyi Wallin'ilta neuvoa, mitenk? se ik?v? hanke saataisiin estetyksi. "Useampia p?ivi? keskustelimme me siit?", kertoo Wallin, "ja paljosta muustakin sen ohessa -- sill? min? olin kyll?ksi houkka, antaakseni jo kauan outona olleelle tunteelle sijaa syd?mess?ni. Ja arvatkaas mihink? tuumaan me viimein tulimme! Semmoiseen, ett? h?n l?htisi pakoon minun kanssani, j?tt?en miehens? ja sukunsa! Meid?n piti menn? toisen Arabialais-heimokunnan luokse, siell? pakoittaa Amschan mies eroon suostumaan, lepytt?? is?, jos h?n vihastui, menn? avioliittoon, palata t?nne