Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa | Page 6

antaa avioksi 15-vuotisen tytt?rens?, yhden Arabian sievimmist? kaunottarista -- mutta Herra s??ti toisin".

9. Retki Medinaan ja Mekkaan.
Wallin'in viel? viipyess? Hajil'issa saapui sinne keskipaikoilla Marraskuuta vuotuinen suuri toivioretkel?is-matkue Bagdad'ista 1,500:lla kamelilla. Kuljeksiva Persialainen, jonka kanssa h?n oli kaupungissa paljon seurustellut, kehoitti h?nt? my?s l?htem??n n?iden matkalaisten joukkoon. Muhammedilaisen pyhimpiin velvollisuuksiin n?et kuuluu, ett? h?n kumminkin yhden kerran el?iss??n k?ypi pyhiss? Medinan ja Mekan kaupungeissa rukoilemassa. Wallin'ia ei sinne juuri paljon haluttanut, sill? tieteellist? hy?ty? ei siit? ollut v?hint?k??n, vaan vaara suuri; sill? jos siell? olisi keksitty, ett? h?n ei ollut mohammedin-uskolainen, niin ei olisi mik??n voinut h?nt? pelastaa surmasta vimmastuneen kansan k?sist?. Mutta muuta matka-neuvoa ei my?s ollut, sill? v?henev?t rahavarat eiv?t en?? sallineet pitemp?? viipymist? ja tiet t?h?n aikaan olivat mahdottomat kulkea pienin parvin, koska toivioretkel?isten kulun aikaan aina kaikki seudun rosvot ovat liikkeell?.
Marraskuun 20 p. l?ksi siis Wallin liikkeelle toivioretkel?isten seurassa. Matka k?vi joutuisasti eik? ollut nyt t?ll? tiell? janosta pelkoa, sill? nyt olivat syys-sateet alkaneet, ja jokapaikassa n?htiin lampia sek? kirkkaita puroja. Viikon p?iv?t kuljettua saavuttiin Medinaan, jossa rukoeltiin profeetan haudalla. Moskeaa, miss? t?m? hauta on, kehuu Wallin isoimmaksi ja kauniimmaksi, mit? miss??n oli n?hnyt; koko permanto on koreilla matoilla peitetty.
Medinasta taas kuljettuaan puolen p?iv?matkan, seisahtui karavani. Nyt panivat matkalaiset toivioretkel?ispuvun p??llens?. Eiv?t he n?et saa k?ytt?? mit??n muuta, kuin kaksi palttinapalaa, joista toinen, 3 kyyn?r?n pituinen, k??rit??n vy?t?isille ja riippuu alas puolis??riin; toiselta, toista vertaa pitemm?ll? verhotaan kaula ja hartiot, niinkuin schaalilla. Ei saa olla mit??n p??hinett?, ei mit??n jalkinetta. Ennen pukeamista pestiin koko ruumis pieness?, kirkasvetisess? sadelammikossa. Seuraavana aamuna t?ss? puvussa jatkettiin matka ja huudahdettiin l?htiess?: "olen valmis, herra! olen valmis Sinulle yksin! kaikki kunnia Sinulle, kaikki hyv?, kaikki voima tulee Sinulta!" Hyvin omituinen oli nyt matkajoukon n?k?; kaikki olivat samanlaisessa puvussa. Ei voitu erottaa toisistaan k?yh?? dervisch'i? (kerj?l?ismunkkia), joka viel? edellisen? p?iv?n? rehjusteli likaisissa repaleissa, ja rikasta miest?, jonka koreata turbania ja kalliita Kaschmir'in schaalia oli ihmetelty. Yht? oudot n?hd? olivat my?s monet tuhannet paljaaksi ajetut p??t. Mutta t?m? puku oli kuitenkin kaikkea muuta kuin hauska: ?isin vapistiin vilusta, p?ivin paahtoi p?iv? kalloja, niin ett? p??nahka nousi rakoille.
Mekkaan saavuttiin Jouluk. 7 p. Nyt mentiin suureen Haram-moskeaan, pys?hdyttiin sen oven eteen pihalle ja huudettiin: "min? todistan, ett? t?m? on sinun huoneesi, herra!" Sitten tuli seitsem?n kertaa, alin-omaa rukouksia lukien, vaeltaa Kaaban ymp?ri. Joka kerta kun mentiin etel?isen kulman sivuitse, koskettiin sein??n kiinnitettyyn rautapeltiin ja siveltiin sitten kasvot n?in pyhitetyill? k?sill?. Seitsem?nnell? kierroksella pys?hdyttiin it?iselle kulmalle, jossa tuo kuuluisa musta kivi on sein??n kiinnitetty. T??ll? on hirmuinen v?entungos, kun kaikki pyrkiv?t nyt jasminivedell? kasteltua kive? suutelemaan. Jos tungos tuli liian suureksi, hajottivat mustat orjat kansaa suurilla virtahevon-nahkaisilla piiskoilla. Kabalta mentiin Zemzem-l?hteelle, jonka suolaisella, pahanmakuisella vedell? kasteltiin koko ruumis ja puku. Sitten oli seitsem?n kertaa juostava ulkopuolella kaupunkia, likell? moskeaa olevain Saffah- ja Mervah-kivien v?li?. T?m? matka on niin pitk? kuin esplanaatti Helsingiss?, ja juostessa tulee koko aika lukea rukouksia. Samaten on joka kerta, kun kivien luokse tullaan, rukoiltava niiden p??ll?.
Seuraavana p?iv?n? l?hdettiin y?ksi puolen peninkulman p??ss? Mekasta olevaan Mina-nimiseen laaksoon. Kolmannen p?iv?n aamuna kuljettiin Arasat-vuoren vieress? olevaan laaksoon. Illan suussa ratsastettiin kameleilla vuoren juurelle ja seisottiin siin? liikkumatta p?iv?n laskuun saakka. Koko ajan lukee vuoren kukkulalla, tornin huipulla seisova imam (pappi) ??neens? rukouksia, joista enin osa toivioretkel?isist? ei kuitenkaan, kaukaisuuden t?hden, voi kuulla sanaakaan. T?m? on viimeinen ja p??temppu tuossa kuuluisassa juhlassa, jota varten kymmeni?tuhansia ihmisi? virtaa Mekkaan joka vuosi, matkan vaivoista ja vaaroista huolimatta. "Ja yht?hyvin", sanoo Wallin, "ei ole koko Islam'in uskonnossa mit??n niin per?ti tyhj??, niin aivan vailla kaikkea merkityst?, kuin t?m? seisominen Arasat-vuoren juurella".
Samana iltana viel? l?hdettiin Mazdalise-nimiselle paikalle, joka on yhden tunnin matkan p??ss?, ja ruvettiin y?-leiriin. T?ss? piti jokaisen poimia 70 pikkuista kive?, asettaa ne ympyr??n ja k?yd? niiden keskelle lep??m??n. Seuraavana p?iv?n? palattiin Mekan likeisyyteen, ja jokaisen varakkaan tuli nyt teurastaa yksi kili k?yhille; paitsi sit? tapettiin omaksikin tarpeeksi vuohia sek? lampaita, joiden liha keitettiin tai p?iv?npaisteessa kuivatettiin ev??ksi Mekassa viel? vietett?vi? p?ivi? varten. Nyt pantiin taas tavalliset vaatteet p??lle, ja alkoivat kolmep?iv?iset markkinat, jotka monelle olivatkin p??-asia koko retkell?. T?ss? n?kyi tavaroita kaikilta maailman haaroilta kaupaksi. Olo t??ll? ei kuitenkaan ollut Wallin'ille mill??n lailla hauska, sill? kun ei h?nell? ollut telttaa, paahdutti h?nt? p?iv?ll? ja palelutti y?ll?. Paitsi sit? syntyi lukemattomain teurastettuin el?mien maahan heitetyist? sisuksista hirve? haisu, joka onkin syyn? ett? t??ll? niin usein kolera tai rutto saa alkunsa. Viimeisen? y?n? lopetettiin juhla tykkien paukuttamisella sek? leikkitulituksilla.
N?in oli Wallin siis perinpohjin saanut n?hd? Mohammedilaisten pyhimm?t uskonmenot ja k?ynyt heid?n pyhimmiss? paikoissansa, joka asia ei ole paitsi h?nelle onnistunut useammalle kuin parille, kolmelle kristitylle.
T??lt? l?ksi h?n Mekan merisatamaan, purjehti arabialaisessa laivassa Punaista mert? Suez'iin ja saapui taas Kairoon Maaliskuun 14 p. 1846.

10. Arabialaisten luonteen hurjat puolet.
Lev?tty?ns? ennen kerrotusta vaivaloisesta toivioretkest??n muhamedilaisten pyhille paikoille, Wallin Jouluk. 7 p. 1846 j?lleen l?ksi uudelle matkalle. H?n k?vi Sinain-vuorella, Jerusalemissa, Nazaret'issa, Genezaret-j?rvell? ynn? muilla Vapahtajan el?m?n kautta tutuilla, rakkailla paikoilla ja palasi Kes?k.