Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa | Page 5

keskusteluun, kenenk??n kielt?m?tt?. Illalliseksi paistetaan kili, jonka is?nt? on teurastanut vieraitansa varten. Ja samalla lailla kuluu p?iv? p?iv?ns? per?st?, jos matkalainen tahtoo kauemmin viipy?. Tavallisesti karttuu vieraita, koska Beduinit aina ovat paljon liikkumassa, aika-joukko. Wallin ei sano koskaan atrioineensa miss??n Beduiniteltassa v?hemm?ss? kuin 15-30 henkil?n seurassa. N?in yst?v?llinen ja vierasvierainen on Arabialainen kotonaan, vaikka juuri sama mies kenties, jos er?maassa olisi vieraansa kohdannut, ilman tunnon vaivaa olisi ry?st?nyt h?net aivan paljaaksi.
Eritt?in yst?v?llisi? oltiin Wallin'ia kohtaan, joka kulki l??k?rin?; paras lihapala aina leikattiin h?nelle; h?n sai ensimm?isen kahvikupillisen, ja viel?p? usein enemm?n kuin puolilleen t?ytetyn. Siit? hyv?st? vaadittiinkin h?nelt? apua kaikellaisiin mahdollisiin ja mahdottomiin tauteihin ja puutteisin. Paitsi l??kkeit? pyydettiin my?s halukkaasti taikoja. Kuka oli lapseton, jota seikkaa Arabialaiset pit?v?t suurena vastoink?ymisen?, milt'ei h?pe?n?; kelt? oli miehens? tai vaimonsa rakkaus kylmennyt; kuka tahtoi l?yt?? aarteita maasta. Kaiken t?m?n auttamiseksi piti Wallin'in laittaa taikoja; h?n kirjoittikin silloin paperilippuja t?yteen jos jotakin lorua, tavallaisesti Ruotsin kielell? Arabian puustaveilla, ja siit? oltiin h?nelle viel? kiitollisemmat kuin oikeista l??kkeist?.
L??k?rin? tuli matkustajamme my?s paljon tekemisiin vaimov?en kanssa. H?n asetti enimmiten apteekki-laatikkonsa naisten puoliskoon teltasta, joka on toisesta osasta esiripulla erotettu. T?st? h?n oli v?hemmin h?iritty ja paitsi sit? my?s paremmin tilaisuudessa tutustua Arabian kauniin sukupuolen el?m??n. Er?maassa ei vaimo tosin ole muutenkaan semmoinen vanki kuin It?maan kaupungeissa; eik? h?n my?s niin tarkoin peit? kasvojansa, kuin muhamedilais-naisten tapa muualla on. Mutta puhutella h?n ei kuitenkaan tavallisesti saa vieraita miehi?. Wallin kehuu Beduinein vaimov?ke? jokseenkin kaunismuotoisiksi, eritt?in raittiin ja rivakan n?k?isiksi, joskus liiaksikin, niin ett? ovat hiukan miehentapaiset, joka tulee siit?, kun heid?n t?ytyy koko p?iv? paimenessa ollessa paahtua p?iv?n alla ja usein n?hd? n?lk?? sek? janoa.
Y? vietet??n viel? suuremmassa seurassa kuin ilta; sill? p?iv?nlaskussa palajavat karjat laitumelta, ja vuohet sek? lampaat hakevat kylm?nsuojaa teltoissa. T?ss? antavat ne puolestaan ihmisillekin hauskan l?mpim?n. Mutta viel? mielummin kuitenkin nukkui Wallin taivas-alla pihalla, kamelien keskell?, joiden m?rehtiminen h?nt? tuuditti hyv??n uneen.

8. Er?maan kaupungit.
Vaikka enin osa Sis?-Arabian v?est?st? on paikasta paikkaan yh? muuttelevia paimentolaisia, l?ytyy kuitenkin siell?, t??ll? my?s pieni? kaupungeita vakinaisin asukkaineen. Vuorisemmilla paikoilla tapaa n?et joskus rinteit? tai laaksoja, jotka ovat rikkaammat vedest? ja siis kasvattavat muutamia palmuja. T?mm?isille paikoille on syntynyt ja syntyy yh? viel?kin kaupungeita seuraavalla tavalla. Likiseudun Beduinit jakavat kosteikon palmut kesken??n, johtavat sade-aikana vett? l?hteest? niiden juurille ja k?yv?t sitten syksyll? palmuinsa hedelmi?, taateleita, poimimassa. Joskus j??pi yksi ja toinen, joka paikkaan on mieltynyt, siihen vakinaisesti asumaan, kaivaa itselleen kaivon ja kastelee suurin vaivoin ammennetulla vedell? istutuksiansa, kylv?ksi?ns?: nisua y.m. V?hitellen karttuu n?itten vakinaisten asukkaitten luku ja kaupunki on valmis. Yksi osa asukkaista, maanviljelyksen ja puutarhanhoidon ohessa my?s ryhtyy kaikellaisiin k?sit?ihin, rupeaa rautasepiksi, vaskisepiksi, nikkareiksi, kankureiksi j.n.e., joiden ammatti antaa hyv?? tuloa, vaan on Arabialaisissa kovin halvassa arvossa. Oikea Beduini ei koskaan anna tyt?rt?ns? vaimoksi k?sity?l?iselle. Kuulipa Wallin kerran vaimon, jonka is? oli ollut orja, vaan saanut vapauden, riidassa k?sity?l?isen kanssa haukkuvan t?t? sanoilla: "sin? vaan olet kankuri, ja is?si oli kankuri, ja samoin kaikki esi-is?si; mutta minun is?ni oli scheik, ja niin my?s on minun mieheni (nimitt?in vapautettuin orjain vanhin)".
Muutamissa n?ist? kaupungeista el?? v?ki melkein yksist?ns? taateleilla ja leiv?ll?. Toisissa on enemm?n tilaisuutta saada kamelinlihaa likell? kuljeksivilta Beduineilta. Paitsi taatelipalmuja kasvaa kuitenkin my?s tavallisesti viiniryp?leit?, viikunoita, aprikoseja, meloneja, pomeransseja ja sitrunia, vaikka niukalta, koska vesi on niin vaivaloinen saada. Kahvi on t??ll?kin, niinkuin kuljeksivilla Beduineilla, parhaana herkkuna, ja juodaan pitkin p?iv??. Asuntohuoneen ohessa onkin joka talossa eri-kahvila. T?ss? kahvituvassa seisoo yhdess? nurkassa pieni paljeliesi; sen yli riippuu laesta muutamia koukkuja, joihin pannut ripustetaan, kun aiotaan kahvia keitt??. Muuten on huoneessa viel? pieni kaappi kaikellaisia kahvinjuonnin tarpeita varten, monesti ovea vastap?ist? sein?? pitkin sohvia. T?ss? sitten juodaan kahvi samoilla menoilla kuin teltoissakin. Survoessa helistell??n huhmarta (morttelia) niin kovasti kuin mahdollista, ja t?m? "yhteensoitto" pian houkuttaa kaikki naapurit kokoon. Vierasvaraisuus on n?iss? kaupungeissakin yht? suuri kuin kuljeksivilla Beduineilla; muukalainen saattaa kuukausia, jopa vuosiakin joka p?iv? tulla ateriaan osaa ottamaan mihin taloon hyv?ns?, kenenk??n moittimatta. Tavat ovat muutenkin yksinkertaiset, Bebuinein tapain kaltaiset, ei niinkuin Syyrian ja Egyptin kaupunkein Arabialaisissa.
N?ist? syist? viihtyi Wallin kaikkein parhaiten n?iss? pikkuisissa er?maankaupungeissa. Ylemp?n? on jo mainittu h?nen ihastushuutonsa, koska h?n vaivaloisen er?maamatkan j?lkeen taas n?ki t?mm?isen kaupungin palmulehdot. Toisessa paikassa h?n sanoo: "t?ss? vuoristossa hengehdimme kaikkein raitteimpaa ilmaa, mit? olen ikin? hengehtinyt. Sen lis?ksi se oli t?ynn? hyv?? hajua l?heisten kaupunkien hedelm?puutarhoista sek? viherj?ivist? maissipelloista. Se tuntui, niinkuin maanhaju merimiehelle, joka moneen kuukauteen ei ole maanrantaa n?hnyt". eritt?in mieltyi h?n pieneen Hajil-nimiseen kaupunkiin Arabian syd?mess?. H?n oli valinnut asunnokseen kauniin puutarhan ja levitt?nyt siihen mattonsa palmu-, viikuna- sek? kranaattipuitten varjoon, suuren, makea- ja kirkasvetisen lammikon rantaan. "T?t? tavaraa", sanoo h?n t?ss? tilaisuudessa, "ei muualla osatakaan niin pit?? arvossa kuin Arabiassa. Vasta kun itse on ollut janoon n??ntym?isill??n tai n?hnyt toisten olevan siin? h?d?ss?, silloin oikein tiet?? kuinka kallis-arvoista vesi on". -- "Olin t??ll?", jatkaa h?n viel?, "muistelematta koko muuta maailmaa, ja v?list?p? teki mieli suostua er??n Sis?-Arabian kuuluisimman runoniekan tarjomukseen, joka tahtoi minulle