Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa | Page 4

v?ijyv?t. Arabian er?maissa n?et ovat naapuriheimot tavallisesti sodassa kesken?ns?, jolloin katsovat oikeudekseen ry?st?? toisiltansa, mit? vaan suinkin eteen sattuu. Ja kaikki Beduini-heimot katsovat oikeudekseen ry?st?? kaupunkilaisten tavaraa, jos ei n?m?t ole jonkun heimokunnan suojaa ostaneet vuotuisella "veljesverolla". Niin kauan kuin t?t? veroa suoritetaan, on se Beduini-heimokunta, joka sen saapi, velvollinen pit?m??n sen kaupungin omaisuutta pyh?n?, suojelemaan sit? muilta heimokunnilta, viel?p?, jos jotain on tullut ry?stetyksi, hankkimaan sit? takaisin. Sama on laki kaukaisempain matkalaisten suhteen; ne ovat jokamiehen laillinen saalis, jos ei heill? ole muassa joku Beduini, joka ne kumminkin omalta heimokunnaltaan suojelee.
T?m? yleinen rauhattomuus tekee, ett? Arabiassa matkustavaiset eiv?t koskaan anna suoraa vastausta, jos heilt? kysyt??n minnep?in ja mill? asioilla he kulkevat; sill? se voisi olla osviitta rosvoille. He vastaavat vaan: "miten Jumala p??tt??!" tai: "kaikki tiet ovat Herran k?dess?!" tai jollain muulla semmoisella lauseella, joka ei tee kysyj?lle mit??n selv??. My?skin l?ht?-aika pidet??n salassa. He tekev?t varustuksensa hiljaisuudessa ja l?htev?t, jos mahdollista, kenenk??n huomaamatta liikkeelle, enimmiten y?n-aikana.
Matkalla sitten pidet??n silm?t auki ja vilkutaan valppaasti kaikille haaroille, ett? hyviss? ajoin huomattaisiin kaikki vastaantulijat; vaarallisemmissa paikoissa kiipee joku matkueesta aina kaikille kukkuloille, t?hystell?kseen kauas ymp?ri aavikkoa. Jos on v?hint?kin syyt? pel?t?, ett? n?hdyt ihmiset ovat vihollisia, vied??n kamelit jonkun hietakummun taakse ja laskeutetaan polvilleen, jolloin eiv?t n?y kauas. T?ten saadaan usein vaara v?ltetyksi. Mutta ei aina onnistu n?in pysy? piilossa. Wallin'illekin sattui t?ll? matkalla pari yhtymist? rosvoin kanssa, jotka kuitenkin k?viv?t sangen onnellisesti. Toisessa tilaisuudessa oli kohdatuita rosvoja ainoasti kaksi, jotka eiv?t uskaltaneet mihink??n vihollisuuteen ruveta, koska matkueessa oli viisi aseellista miest?. Senvuoksi solmittiin yst?vyyden liitto ja vieraat tulivat hyv?ss? rauhassa ja sovinnossa matkalaisten kanssa kahvia juomaan. Jonkun ajan kuluttua saapui sinne viel? kolme miest?, jotka oikeastaan samaan joukkoon kuuluivat, mutta olivat satunnaisesti joutuneet erilleen j?niksenpyynnin t?hden. Nyt he olivat oikein pahoillaan ja valittivat julkisesti "kovasta onnestansa", kun n?in runsas saalis oli luiskahtanut pois sormien v?list?; sill? eiv?t n?? kolme voineet mit??n seitsem?t? vastaan. Toisella kerralla kohdattiin suurilukuinen ghazu- (rosvo-) parvi; niill? oli 80 kamelia, monen kamelin sel?ss? kaksi miest?. Hyvin koreaksi, romantiseksi kehuu Wallin t?m?n partiokunnan n?k??. Heid?n pitk?t paitansa olivat puhtaaksi pestyt ja rintarekko punaisilla langoilla kirjattu; Beduinein tavallisen mustan p??llysviitan olivat he kuumuuden t?hden riisuneet pois p??lt??n. Useimmilla oli aseena pitk? peitsi, jonka k?rjen pidin oli koristettu jouhista tehdyll? sommalla ja k??ritty pitkill?, alasliehuvilla nauhoilla. Paitsi peitsi? n?htiin heill? viel? satulakoljuun ripustettuja pyssyj?, sek? sapeleita ja pistoleja vy?ss?. Koko t?? n?k? muistutti hyvin Keski-ajan ritarein retkist?. Pari miest? heit? kohta tuli t?ytt? laukkaa matkalaisten luokse, jotka kuitenkin heille huusivat vastaan olevansa Schammar'ien, rosvoin oman heimon suojan alla; heid?n matkueessansa oli n?et yksi Schammar-vaimo. T?ten ei rosvoilla ollut mit??n oikeutta tehd? pahaa. Yksi heist? tosin ei voinut aivan hillit? himoansa, ja ry?sti Wallin'in p??llysviitan, antaen oman rikkin?isen sijaan; mutta kun sitten tultiin Schammar'ien asuntopaikoille, pakoitettiin ry?st?j? j?lleen antamaan saaliinsa takaisin, koska se oli "laittomasti" otettu.
Tavallisesti ry?stet??n t?llaisissa tilaisuuksissa matkalaiset melkein paljaiksi ja j?tet??n, kuten voivat, jalkaisin osoittelemaan l?himp??n leiriin, joten v?list? sattuu ett? ne n??ntyv?t n?lk??n tai janoon tai kuolevat y?-kylm?n k?siin, ennen kuin perille p??sev?t. Mutta suorastaan rosvot hyvin harvoin tekev?t murhia; veri on er?maassa kallis asia, joka, jos on tullut vuodatetuksi, vaatii toista verta kostoksi, niin ett? yhdest? murhasta voi tulla pitk?llisi? murhaamisia molemmin-puolisten sukujen v?lill?.

7. Beduini-leiri.
Matkajoukon l?hetess? Beduinileiri? hy?kk?? siit? aina suuri koiraparvi, kovasti haukkuen, tulijoille vastaan. Mutta heist? huolimatta ratsastetaan vaan eteenp?in matalain, mustien telttain v?litse, siksi kun saavutan scheik'in (heimokunnan vanhimman l. p??llik?n) asunnon eteen. Siin? laskeutetaan kamelit polvineen ja nostetaan kuormat pois sel?st?. Nyt tulee miehi? ulos teltoista; tulija lausuu tervehdyksen, ojentaa is?nn?lle k?tens? ja antaa kolme suudelmaa ristiin poskille. Leirin asukkaat kantavat matkalaisen tavarat telttaan; vieras itsekin astuu sis??n. T??ll?kin, sen j?lkeen kun h?n on istahtanut levitetyille matoille, lausutaan kaikellaisia tervehdys-sanoja ja nyyk?hdytet??n samassa p??t?. Nyt ruvetaan kohta keitt?m??n kahvia, oli mik? vuorokauden aika tahansa. Kahvipavut antaa is?nt? itse taikka my?s joku antelias vieras. Ne paahdetaan ja survotaan, jolla ajalla edellisist? keitoksista j??nyt sakka kiehutetaan uudestaan. Valkea, tehty absintti-juurista, levitt?? kauas ymp?rilleen v?kev??, hyv?? hajua. Kahvin h?ysteeksi pannaan neilikoita, kartemummaa taikka harvemmin inkev?ri?, joita joku antelias vieras antaa. Koska t?ten keitt?minen on toimitettu asian-omaisella juhlallisuudella ja l?sn?-olijain halu kiihdytetty t?ll? pitk?ll? viivytyksell?, ruvetaan tarjoilemaan kahvia ymp?ri pikkuisissa, puolekseen t?ytetyiss? kupeissa, niin ett? jokainen vaan saapi noin sormustimellisen verran. Mutta er?maassa ihmiset ovat tottuneet v?h??n tyytym??n, eik? muuten riitt?isik??n; sill? savu on houkuttanut sinne kaikki leirin miehet, jotka tahtovat n?hd? vieraan ja saada kahvitilkkansa. My?hemmin tulleille annetaan, kahvin loputtua, uusi keitos samasta panoksesta, mutta kahvi on t??ll? niin hyv?? laatua, ett? t?m? j?lkikeitoskin on parempaa, kuin paras, mit? meill? ikin? tarjotaan.
Kahvia juodessa jutellaan vilkkaasti, vaan ilman melutta, er?maan asioista. Tupakkaa ei paljon viljell?, koska kansa enimmiten on k?yh??, niin ett'ei jaksa ostaa sit? herkkua. T?mm?inen kahviseura Beduini-teltassa tarjoo sangen omituisen n??n. Muutamat istuvat, jalat ristiss? allansa; toiset, useammat seisovat polvillaan; kaikkein useimmat kellett?v?t vatsallansa, p?? k?sien nojassa. Lapset ovat muassa ja ottavat osaa