Yrjö Aukusti Wallin ja hänen matkansa Arabiassa | Page 3

matkalla ovat he iloiset ja virkut, lakkaamatta jutellen kesken?ns? tai hyr?illen vanhoja laulujansa (kasideja).
"N?in kuluu", sanoo Wallin, "p?iv? p?iv?ns? per?st? ijankaikkisessa yksitoikkoisuudessa. Mutta er?maan luonnossa on jotain omituista, mieleen syv?sti vaikuttavaa, joka ei salli mit??n k?rsim?tt?myytt?, mit??n valittamista ik?v?st?. T??ll? tulee ihmeellisesti k?rsiv?lliseksi, enk? muista minulla koskaan olleen ik?v??".
Yht?hyvin on aina vallan hauska, kun vilpas ilta tulee ja vaeltaja saa p??tt?? p?iv?nmatkansa levolla. Kamelit pakoitetaan laskeumaan polvilleen, kuormat nostetaan pois ja sitten lasketaan juhdat laitumelle. Matkalaiset itse kokoovat likiseudulta kuivia pensaita tai kuivaa kamelinsontaa polttimiksi ja pian lekkuu leirin keskest? hupainen valkea. Beduini asettautuu niin liki tulta kuin mahdollista, jopa riisuu alusvaatteensakin ja paahtaa paljasta ruumistansa; se on h?nen mielest?ns? paras virvoituskeino p?iv?npaahteen j?lkeen. Sill? v?lin tuhkassa paistetaan kakkuja, jotka sy?d??n kahvin kanssa; muuta ateriaa er?maa-matkoilla harvoin on tarjona. Sy?dess? puhellaan vilkkaasti matkan pienist? tapauksista tai ylimalkaan er?maan oloista. Niin istutaan usein viel? puoli-y?h?n saakka, sill? y? on Arabiassa hauskin ilon aika. Viimein vihdoin m?tt?? Beduini itselleen hiekkaa kokoon p??n-alaiseksi, kaivaa tavallisesti matalan kuopan ruumistansa varten, riisuu itsens? ilki-alastomaksi, kiert?? itsens? p??llysviittansa sis??n ja nukahtaa kohta. "Uni onkin erin-omaisen suloinen", kehuu Wallin, "pehme?ss? hiekassa ja mieluisasti nukkuu viile?ss? y?ilmassa kuuman, vaivaloisen p?iv?n j?lkeen. En muista miss??n nukkuneeni niin hyvin kuin er?maa-matkoillani".
Yksi vastus on kuitenkin t??ll? y?ll?, se nimitt?in ett? monesti on liian viile?t?. Sen j?lkeen kun p?iv?ll? on ollut 30-35 pyk?l?? l?mmint?, on l?mp?m??r?n tavallinen aleneminen y?ll? 10-15:een sangen tuntuva. Onpa joskus aamusilla viel?kin viile?mpi, aina 7:kin pyk?l??n asti, ja sen lis?ksi tulee ett? runsas kaste kastuttaa vaatteita. Wallin suojeli itsens? yht?hyvin jokseenkin pitk?ll?, kreikkalaisella kauhtanallaan. Mutta Beduineja, joilla ei ole muuta kuin ohukainen liinavaate p??ll??n, paleluttaa usein kovasti.

5. Janon vaiva er?maassa.
Asia, joka matkustamisen er?maassa paljon vaivaloisemmaksi, jopa vaarallisemmaksi tekee, on juomaveden puute. Matkalle l?htiess? on varustettavien v?ltt?m?tt?mien kalujen joukossa my?s aina suuri vesis?kki, tehty nahasta, joka sis?lt? on tervattu. N?m?t s?kit ovat hyvin soveliaat tarkoitukseensa, sill? ne pit?v?t veden aina raittiina, vaan tekev?t sen tietysti v?h?isen tervaiseksi. "Kotona", kertoo Wallin, "en suinkaan olisi ottanut suuhuni semmoista vett?; mutta t??ll? se oli niinkuin ?ljy Aaron'in parralle; en sit? olisi vaihtanut mihin ik?ns? maailmassa". T?t? mukaan otettua vett? viel? pit?? matkalla s??st?v?sti k?ytt??, sill? ei aina tied?, saadaanko taas pian toista sijaan, ja onko tiell? tarjoksi tuleva edes aina yht? hyv??. Kerran sattui Wallin tavattoman pitk?n, 12-tuntisen p?iv?matkan j?lkeen parille l?t?k?lle, joihin tiedettiin sadeveden kokouvan. Tavallisesti se olikin sangen hyv??, koska pohja oli hiekkainen. Mutta matkustajain sinne tullessa nousi siit? juuri par'-aikaa 60 kamelia, joita toinen matkue oli juottanut. T?ten oli molempien l?t?kk?in vesi t?ynn? hiekkaa sek? kaikellaista likaa kameleista. "En ole", sanoo Wallin, "koskaan sit? ennen enk? my?hemmink??n juonut niin pahanmakuista vett?". Mutta juoda sit? t?ytyi, kun t?ytyikin, yht?hyvin, sill? toista ei ollut, se tiedettiin, saatavana ennen kuin kolmen p?iv?-matkan j?lkeen! Toisena p?iv?n? jo tuli Wallin kipe?ksi tuosta ilke?st? vedest?; mutta pys?htym?tt? t?ytyi kuitenkin v?kimarssilla pyrki? eteenp?in, sill? jos ei hyviss? ajoissa p??sty vedelle, niin oli h?t? tarjona. Kolmannen p?iv?n iltana saavuttiinkin kaivolle, mutta -- voi kauhua! -- se oli katkeraa ja suolaista kuin salmiakkirohdot. Koko p?iv?n oli Wallin niinkuin kuumetautinen vaan ajatellut, kuinka suloiseksi tulisi saada t?ysin siemauksin sammuttaa janonsa kirkkaasta l?hteest?; koko p?iv?n oli h?n lukenut minuutteja tuohon toivottuun hetkeen saakka -- ja nyt t?ytyi kohta ensimm?isen siemauksen per?st? kaataa kaikki pois ja k?rsi? seuraavaan iltaan asti. -- Viel? vaikeampi ja vaarallisempi oli toinen retki, v?h?? my?hemmin. Viimeisess? leiripaikassa ei ollut saatu kameleja kyllin juotetuiksi, siit? syyst? ett? vesi siin? oli syv?ss? kaivossa, josta se suurella vaivalla piti ammennettaman nuoraan sidotulla kiululla. Toisena p?iv?n? uupui senvuoksi yksi kameleista; se laskeutui polvilleen pienen pensaan juurelle eik? suostunut en?? mill??n keinoin nousemaan. Turhaan piiskasi sit? omistaja kepill?ns?; kameli vaan vastasi kovilla m?l?hdyksill? eik? liikahtanut. Ei ollut muuta neuvoa kuin j?tt?? se siihen paikkaan, jonka se oli itselleen haudaksi valinnut. T?mm?isten uupuneitten kamelien raatoja tai luurankoja tavattiin sangen usein t?m?n tien varrella. Muut kamelit kestiv?t paremmin aina 4:een p?iv??n asti. Silloin juotiin keskip?iv?n? viimeiset pari siemausta mukana olleesta vedest?; eih?n en?? voinut olla h?t??, koska jo kaupunki, johon matka piti, n?kyi taivaan rannalla. Mutta pian keskip?iv?n j?lkeen laskeutuivat useammat kameleista polvilleen, jonka n?hty? nekin, jotka eiv?t olleet ihan uuvuksissa, tekiv?t samaten. Yksi seuraan kuuluva nainenkin alkoi raueta janosta. H?n makasi maassa v??nteiss? ja parkui surkeasti. N?in vietettiin sangen vaikea aika, siksi kun vilpas ilta toi jonkunlaista virvoitusta. Nyt sattui sinne my?s pari vaimoa kaupungista, jotka janoisille matkalaisille jakoivat vesivaroistansa. Se vesi tosin oli jokseenkin sokaista, mutta maistoi kuitenkin paremmalta kuin paras nektari. N?in jaksettiin sitten kulkea loppumatka kaupungille saakka. Kev??ll?, koska er?maan ruoho on tuore, kest?v?t kamelit 10-12 vuorokautta juomatta. Mutta kes?kuumuudessa t?ytyy niiden saada vett? joka kolmas, nelj?s p?iv?. Nyt ei ne olleet paahteisimmalla ajalla maistaneet tippaakaan 4 1/2 vuorokauteen!

6. Er?maan rosvot.
Oikeastaan ei olekaan er?maa sinnep?ink??n niin tyhj? vedest?, kuin mit? yll?kerrotusta p??tt?isi. L?hteit? ja kaivoja on todella paljoa tihe?mm?lt?; vaan niit? enimmiten kartetaan -- rosvojen t?hden, jotka niiden ymp?rist?ll?