Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa | Page 8

ja Bogenin kirkot valmistuivat ja Jumalan sanaa julistettiin k?yhille suomalaisraukoille, on heid?n edistymisens? k?ynyt tavattoman nopeasti Ruotsinpuoleisilla salomailla, ja samaan aikaan koitti Norjassakin asuville suomalaisille yht? perinpohjainen muutos parempaan p?in. Sek? Norjassa ett? Ruotsissa asuvat suomalaiset pit?v?t Gottlundia suurimpana hyv?ntekij?n??n ja apostolinaan.
Tohtori Petrus Nordmann julkaisi v. 1888 Helsingiss? varsin ansiokkaan teoksen Keski-Ruotsin Suomalaiset.[2] T?st? kirjasta saa t?ydellisen tiedon suomalaisten el?m?st? Ruotsissa, ja t?h?n hra Nordmannin teokseen olen p??asiallisesti nojautunut t?t? v?h?ist? johdantoa laatiessani.
Gottlundista h?n lausuu: "Kielentutkija Gottlund, salomaan suomalaisten apostoli ja lukemattomien kirjallisten taisteluiden sankari, kuoli Helsingiss? huhtikuun 20 p:n? 1875.[3] Viel? 78 vuoden i?ss? h?n osoitti vilkasta harrastusta suomalaisten asiaan."

6. SIIRTYMISTIET JA ASUNNOT.
Mit? teit? suomalaiset kulkivat siirtyess??n Ruotsiin? Siit? ei historia eiv?tk? suulliset tarinat anna mit??n tietoa. Arvatenkin muuttotien m??r?si se seikka, mist? kotimaan osasta ja mihin vuodenaikaan matkalle l?hdettiin.
N?ytt?? selv?lt?, ett? yksi ja toinen on kuljettanut mukanaan karjaakin, koska kaikilla niill? tienoilla, miss? suomalaisia asuu, tavataan karjarotua, jota jokap?iv?isess? puheessa mainitaan suomalaislehmiksi. N?m? lehm?t eroavat huomattavasti tavallisesta ruotsalaisesta rodusta siin?, ett? ne ovat pienempi?, sarvettomia ja useimmiten aivan valkoisia.
Tarinat mainitsevat, ett? asuinseudullaan Fryksdalissa Vermlannissa kuuluisa pahantekij? H?kkinen oli tuonut mukanaan seitsem?n lehm??, sonnin, vuohia ja lampaita.
Jos t?ss? jutussa on jotakin per??, on luultavaa, ett? H?kkinen oli tullut Ruotsiin Pohjanlahden ymp?ri. Toiset kertovat usein perheiden tehneen tuon pitk?n kiertomatkan, ja siten lienee ollut asian laita, kun muutamat suurehkot parvet, jotka kuljettivat mukanaan talouskapineita, siirtyiv?t Ruotsin puolelle.
Sit?vastoin lienev?t pienemm?t seurueet ja yksityiset henkil?t joko purjehtineet veneill? Pohjanlahden poikki tai hiiht?neet talvella osittain Ahvenanmeren, osittain Merenkurkun poikki, aina sen mukaan, mihin maakuntaan uudisasukkaat aikoivat asettua asumaan.
Aivan varmaa on, ettei Ruotsiin jo asettuneiden ja kotimaassa asuvien suomalaisten v?linen yhteys ollut niin harvinaista kuin olisi voinut p??tt?? pitkist? matkoista, esim. Norjan rajalta Sis?-Suomeen, Rautalammille, Savoon ja Karjalaan, joilta paikoilta muuttajat enimm?kseen l?htiv?t, sill? pitkill? keveill? suksillaan hiiht?v?t reippaat, sitke?t ja rohkeat suomalaiset eiv?t s?ikkyneet sellaisten matkojen vaivoja eik? pituutta.
Samoin kuin Amerikasta palaavat siirtolaiset nykyaikaan lienev?t Ruotsin salomailta palaavat sanansaattajat my?skin kehoittaneet j?ljell? olevia sukulaisiaan ja tuttaviaan siirtym??n Suomesta Ruotsiin ja antaneet heille osviittoja, mille seudulle heid?n piti menn? ja mit? teit? kulkea.
Jotenkin varmaan voidaan otaksua, ett? n?m? sanansaattajat suureksi osaksi my?skin olivat tiedustelijoita, jotka jo edelt?k?sin olivat p??tt?neet siirty? maasta pois. Siin? tapauksessa he jo olivat pari talvea aikaisemmin l?hteneet matkaan, etsineet soveliaan paikan, ensimm?isen? kes?n? kaataneet kaskeksi niin suuren alan kuin saivat mets?? kumoon jonka j?lkeen he talven el?ttiv?t henke??n mets?stellen salomailla tai satunnaisella ty?ansiolla vuorikunnissa ja kaupungeissa. Seuraavana vuonna he olivat palanneet kaskimaillensa ja silloin polttaneet ne. Palo oli nyt valmis kylvett?v?ksi, ja ne uudisasukkaat, jotka olivat saaneet hankituksi tarpeeksi siemenrukiita, kiittiv?t onneansa.
Oli p?iv?n selv??, ett? siemenrukiit olivat uudisviljelij?lle ihan v?ltt?m?tt?m?n tarpeellisia, ja kyll? uudisviljelij? siit? asiasta pitikin hyv?n huolen. Muudan tuollainen uudisasukas toi mukanaan Suomesta rukiita vain sen verran mit? mahtui kuikannahkaan. Se seikka, ett? uudisasukas jyv?pussikseen valitsi juuri h?yhenisen kuikannahan, osoittaa suurta huolellisuutta ja k?yt?nn?llist? ymm?rryst?, sill? tuskinpa h?n olisi voinut keksi? koteloa, jossa kallisarvoinen siemenvilja olisi paremmin s?ilynyt kuin saloseutulaiselle jotenkin helposti saatavissa olevassa kuikannahassa.
Kun nyt uudisasukas uudessa is?nmaassaan oloaikansa toisena kes?n? oli suorittanut rukiinkylv?n ja kaatanut kasken seuraavaksi vuodeksi, h?n alkoi rakentaa asumustaan, saunaa, jonka h?n, jos hyvin k?vi, sai valmiiksi ennen talven tuloa.
T?m? rakennus, jota eri nimill? mainittiin pirtiksi, saunaksi tai suomalaistuvaksi, rakennettiin kasken reunaan suorakaiteen muotoiseksi. Ovi oli yleens? p?iv?n eli etel?n puolella: l?ntisell? pitk?ll? sein?ll? p?iv?nvalo laskettiin sis??n kahdesta ikkuna-aukosta, joiden edess? oli lyk?tt?v?t luukut. Tuvan ymp?rist?ll? maasta nostetuista kivist? tehtiin uuni eli kiuas keskelle lattiaa. Veistetyst? suuresta hongasta tehtiin pitkin sivusein?? ikkunoiden alle leve? penkki. P?lsim?ll? veistetyist? hirsist? salvettiin sein?t tuskin kolme kyyn?r?? korkeiksi maasta tai niin korkeiksi kuin uudisasukas katsoi tarpeelliseksi, ja niiden p??lle pantiin poikkip?in muutamia sileiksi veistettyj? orsia parhaiksi niin kauas toisistaan, ett? niiden p??lle ladotut ruislyhteet pysyiv?t vakavasti kuivamassa. Sitten p??dyt veistettiin korkeammiksi tai matalammiksi ja p??tyhirret sidottiin toisiinsa koko tuvan pituisilla vuoliaisilla, joskus kolmea kyyn?r?? pitemmill?kin, niin ett? vuoliaisten p??t olivat tukena ns. kodalle, joka tehtiin siten, ett? pienempi? halkaistuja hirsi? nostettiin pystyyn niiden kapineiden suojaksi, joita siell? s?ilytettiin.
Kun sein?t ja p??dyt olivat valmiit, tehtiin katto hienoista kuorituista n?reist? tehtyjen ruoteiden p??lle ja tilkittiin l?mpim?npit?v?ksi sammalilla, joiden p??lle pantiin tuohia. N?iden p??lle pantiin paksumpia halkaistuja puita ja joskus nurkkien p??lle muutamia kivi?, ja niin rakennus oli valmis.
Ett? uudisasukas silloin tunsi itsens? onnelliseksi, sen ymm?rt?? helposti, kun ajattelee, ettei h?n kahtena viimeisen? vuonna ollut maannut vuoteessa, harvoin oli riisunut vaatteitaan eik? ollut kattoa p??n p??ll?.
Paitsi sit? ty?t?, mik? meni puiden kaatamiseen, kasken polttamiseen, kylv?miseen ja asumus pahasen rakentamiseen, oli viel? jokap?iv?isen elatuksen huolet. Mets?stys sek? pyydysten pit?minen syksyll? ja talvella tuottivat lihaa ja lis?ksi karhun, suden, ilveksen ja hirven taljoja, majavan, k?rp?n ja oravan nahkoja, sill? niihin aikoihin, jolloin suomalaiset tulivat noihin loppumattomiin laajoihin metsiin, niiss? oli mets?nriistaa runsaasti, ja varsinkin petoel?imi? oli suorastaan peloittavan runsaasti, ja varmaankin moni harhaileva suomalainen sai niit? vastaan taistellessaan surmansa h?viten siten j?ljett?miin. Kev??ll? ja kes?ll? saatiin runsaasti kaloja, mutta pyydyksist? oli puute,