Yrjänä Kailanen ja hänen poikansa | Page 5

polttamiansa sysi? sinne miss? he saivat parhaan hinnan tai mihin oli lyhyin matka, vaan heid?n oli kuljetettava sydet erikseen m??r?ttyihin tehtaisiin, miss? heid?n t?ytyi tyyty? siihen hintaan, jonka tehtaanomistaja m??r?si; siihen aikaan se oli 16 ?yri? parmaalta eli kaksi penninki? tynnyrilt?. Kun suomalaiset t?st? valittivat, Vuorihallitus hyv?ksyi t?m?n hinnan ja sen vahvisti kuningas Fredrik hein?kuun 27 p:n? 1726.
Samoin kiellettiin kaikki puutavarankauppa Norjan kanssa sill? uhalla, ett? tavara menetettiin ja sek? ostaja ja myyj? ett? se, joka oli avullisena puiden hakkauksessa ja kuljetuksessa, joutui 2 vuodeksi linnaan pakkoty?h?n. V. 1682 annettu asetus s??ti, ett? ne suomalaiset, jotka eiv?t oppineet ruotsia, oli karkoitettava maasta.
Voisi luulla, ett? edell?mainitut lakim??r?ykset olisivat tehneet suomalaisten olemassaolon ja lis??ntymisen aivan mahdottomaksi; mutta niin ei ollut asian laita. He edistyiv?t yh? vain. Arvattavasti lain valvojat huomasivat, ett? k?skyt olivat j?rjett?mi? ja joskus mahdottomia panna toimeen, sill? ep?ilem?tt? suomalaiset tekiv?t itsep?ist?, sitke?? ja urhoollista vastarintaa osittain v?kivallalla, osittain viekkaudella.
Eip? liene ollut aivan helppo panna toimeen rangaistusm??r?yksi? kaukana asuviin suomalaisiin n?hden, vaikka tuomiokirjat todistavat, ett? monen suomalaisen asumus oli poltettu ja moni suomalainen kaatunut puolustaessaan kotia, jonka h?n oli suurella vaivalla h?t?? ja puutetta k?rsien rakentanut. Ja kostoa pel?ttiin, sill? kodittomaksi j??neell? suomalaisella ei ollut en?? paljon menetett?v??, eik? tarvitse ep?ill?k??n, etteik? kostonhalua olisi syntynyt, kun inhottava v?kivalta oli tapahtunut.
Ett? suomalaiset heikompana puolena turvautuivat kavaluuteen, sen tied?mme; sill? osaksi suomalainen k?vi vastustajansa kimppuun salaa, kun h?nelle paikallisolot tuntevana siihen tarjoutui tilaisuus, osaksi h?n vahingoitti tai h?vitti vihamiestens? omaisuutta, Kaukana talonpoikien kodista metsiss? kuljeksiva karja tarjosi monta hyv?? kostontilaisuutta, ja tarinoissa kerrotaan, kuinka suomalaiset veiv?t pois, pistiv?t kuoliaaksi tai myrkyttiv?t talonpoikien karjaa.
Ikivanhoista ajoista asti on suomalaisilla ollut maine, ett? he osasivat taikakeinoja, ja t?t? mainetta he k?yttiv?t hyv?kseen. Monen talonpojan lehm?n, joka kuoli itsest??n, arveltiin kuolleen noidannuolen kaatamana. Viel? minunkin muistini aikana tapahtui usein, ett? monen talonpojan elukka suojassakin sai myrkytyksen tai muulla tavalla surmansa hiipien kuljeksivan kostonhimoisen suomalaisen toimesta.
Suomalaisten j?ykk?luontoinen rohkeus ja urhoollisuus heid?n puolustaessaan kotiaan ja omaisuuttaan samoin kuin heid?n kostonsa pelko lienev?t vaikuttaneet, ett? niin hyvin lain valvojat kuin talonpojatkin j?ttiv?t heid?t rauhaan ja ankarat k?skyt j?iv?t suurimmalta osalta tehottomiksi. Jos asia olisi ollut toisin, suomalaiset olisivat h?vinneet sukupuuttoon.
Wermlannin suomalaisia ruotsalaiset arvattavasti pahimmin ahdistivat, mutta sittenkin n?m? lis??ntyiv?t, arveltiin, ett? heist? oli hy?ty? varsinkin sotien aikana. Sellaisissa tilaisuuksissa ei laiminly?ty k?ytt?? heid?n apuaan varsinkin rajaseuduilla, miss? he olivat oivallisia vakoojia.
Fernowin kertomuksen mukaan otti muutamia satoja suomalaisia osaa ns. Hannibalin kahakkaan v. 1644. Tappelussa j??ll? l?hell? Edan linnoitusta olivat suomalaiset ja ratsuv?ki it?isell? sivustalla. Heill? oli sivuillaan korkeat vuoret, niin ettei vihollinen voinut p??st? eteenp?in, ampuipa kuinka tuimasti tahansa. Taistelusta kertoo Fernow edelleen: "Mutta vaikkei heill? ollut ampumavaroja kuin aivan v?h?n, he eiv?t j?tt?neet solaa eik? maantiet?, ennenkuin heid?n kapteeninsa Lorentz oli haavoittunut olkap??h?n; silloin jokainen vet?ytyi pime?ss? omalle taholleen niinkuin lampaat ilman paimenta, ja oli varsin laiha lohdutus, etteiv?t he olleet koko p?iv?n? menett?neet enemp?? kuin 30 miest?, vaikka olivat surmanneet 300 norjalaista."
Monet kertomukset todistavat, ett? suomalaiset ovat kiitett?v?ll? tavalla ottaneet osaa Wermlannin taisteluihin; he olivat taistelleet urhoollisesti ja my?skin k?rsineet suurta mieshukkaa osittain jo mainitussa Hannibalin kahakassa, osittain Krabben kahakassa 1657-1660 sek? Gyllenl?vin sodassa 1675, jota my?skin sanotaan nelivuotiseksi sodaksi, ja lopullisesti isonvihan aikana 1709-1720.

3. SUOMALAISET AMERIKASSA.
Muutamien suomalaisten mielest? oli el?m? Ruotsin metsiss? liian tukalaa ja he siirtyiv?t Amerikkaan. Ensimm?iset, jotka tunnetaan, karkoitettiin sinne siit? syyst?, ett? olivat rikkoneet kaskenpolttoasetusta. He olivat Sunnen pit?j?st? Wermlannista, ja jonkin aikaa sen j?lkeen sai maaherra Stake k?skyn taivuttaa h?nen l??niss??n asuvat suomalaiset siirtym??n ?sken perustettuun "Uuden Ruotsin" siirtomaahan Delaware-virran rannoille.
Omien ilmoitustensa mukaan maaherra ei t?ss? onnistunut. H?n antoi silloin ottaa kiinni koko joukon suomalaisia ja teljet? heid?t vankeuteen. T?m? tapahtui huhtikuussa 1641.
Kun h?n sen j?lkeen kysyi, miten vankien suhteen olisi menetelt?v?, hallitus vastasi, ett? "oli miellytt?v? asia, ett? h?nen oli onnistunut saada sellaiset vahingolliset ja mets?? turmelevat suomalaiset ja irtolaiset vangituksi, ja jolleiv?t n?m? mielisuosiossa menisi siirtomaahan Amerikkaan, piti heid?n hankkia takausmiehi?, jotka menisiv?t takaukseen siit?, ett? he huolellisesti ottaisivat viljell?ksens? autioita tiloja tai uusia torppia. Jolleiv?t suomalaiset saisi takauksia, ei heill? ollut muuta neuvoa j?ljell? kuin l?hte? Amerikkaan, tai maaherra panettaisi heid?t rautoihin ja pit?isi heit? ty?ss? kruunun linnoissa ja taloissa."
Muutamat suomalaiset l?htiv?t vapaaehtoisesti Amerikkaan, sen tied?mme Thomas Campaniuksen kirjasta (Lyhyt kuvaus Uusi-Ruotsi-nimisest? maakunnasta Amerikasta.). "Siell? asuivat suomalaiset ja siell? oli rakennettu lujat huoneet, ei kuitenkaan linnoituksia. Se on Kristinan linnoituksesta puolenkolmatta saksanpenikulman p??ss? meritiet? it??n p?in. Maantiet? runsaasti puoliikolmatta ruotsinpenikulmaa." Muudan t?h?n teokseen liitetty kartta osoittaa, ett? "Suomi" ("Finland") oli Fort Kristinan ja Uuden G??teporin v?lill? Delaware-virran l?nsirannalla, lounaaseen nykyisest? Filadelfiasta.
Useimmat suomalaiset kuuluivat siihen v?est?n ryhm??n, joita sanottiin "vapaiksi miehiksi", jolla sanalla tarkoitettiin niit? uudisasukkaita, jotka omasta tahdostaan olivat l?hteneet Amerikkaan ja siell? nauttivat erin?isi? vapauksia ja etuja. Muihin ryhmiin taas kuuluivat komppanian virkamiehet, joilla oli vuotuinen palkka, sek? "irtolaiset ja pahantekij?t" (maanpakoon ajetut), jotka asuivat erill??n ja joita pidettiin orjina. Mink? verran suomalaisia siell? oli, sit? emme tied? mainita, emme my?sk??n tied?, saivatko useammat tai harvemmat niist?