Ylösnousemus III | Page 3

oli aina rakastanut yksinkertaisten ihmisten el?m??. H?nt? oli aina nuhdeltu siit?, ett? h?n viihtyi piikain kamarissa, ky?kiss?, tallissa, vaan ei sis?huoneissa.
--Piikojen ja kuskien kanssa minun oli hauska olla, mutta meik?l?isten herrojen ja neitien kanssa ik?v?,--kertoi h?n.--Sittemmin, kun aloin ymm?rt??, huomasin, ett? meid?n el?m?mme oli ihan huono, ?iti? ei minulla ollut, is?st? en min? pit?nyt, ja niinp? min? yhdeks?ntoista vuotiaana menin toverini kanssa tehtaan ty?h?n.
Tehtaasta tultuaan h?n asui maalla, sitten matkusti kaupunkiin ja tuli vangituksi er??ss? kortteerissa, miss? oli salainen kirjapaino. H?net tuomittiin pakkot?ihin Siperiaan. Maria Pavlovna ei ollut kertonut koskaan itse, mutta Katjusha oli saanut kuulla muilta, ett? h?n oli pakkot?ihin tuomittu sen johdosta, ett? oli ottanut syykseen laukauksen, jonka yksi vallankumouksellisista oli kotitarkastuksen aikana pime?ss? ampunut.
Siit? saakka kuin Katjusha tutustui Maria Pavlovnaan, huomasi h?n, ett? t?m?, olipa miss? ja millaisissa olosuhteissa tahansa, ei milloinkaan ajatellut itse?ns?, vaan aina oli huolissaan siit?, miten saisi palvelluksi tai autetuksi toisia joko suuressa tai v?h?ss?. Yksi h?nen tovereistaan, Novodrof, sanoi pilalla h?nen harjoittavan hyv?ntekev?isyytt? urheiluna. Ja se oli totta. Kuten mets?st?j?lle pyyn l?yt?minen, oli koko vieh?tin h?nen el?m?ss??n tilaisuuden l?yt?minen palvellakseen muita. Ja t?m? urheilu muuttui tavaksi, muuttui h?nen varsinaiseksi ty?kseen. Ja h?n teki sit? niin luonnollisesti, ett? kaikki, jotka tunsivat h?net, eiv?t en?? kehuneet h?nt? siit?, vaan vaativat sit? h?nelt?.
Ensimm?lt?, kun Maslova tuli heid?n joukkoonsa, tunsi Maria Pavlovna inhoa h?nt? kohtaan. Katjusha huomasi sen, mutta sitten my?skin huomasi, kuinka Maria Pavlovna pakoitti itse?ns? muuttamaan k?yt?st??n ja alkoi kohdella h?nt? hyvin hell?sti ja hyv?sti. Ja t?m? hellyys ja hyvyys, jotka tulivat n?in erinomaisen olennon puolelta, koski niin syv?lt? Maslovaan, ett? h?n koko syd?mmell??n antautui h?nelle, tiet?m?tt??n omisti h?nen mielipiteens? ja tahtomattaan kaikessa h?nt? matki.
T?m? Katjushan altis rakkaus liikutti Maria Pavlovnaa ja h?nkin kiintyi Katjushaan. N?it? naisia liitti toisiinsa viel? heid?n yhteinen inhonsa sukupuolirakkauteen. Toinen inhosi t?t? rakkautta sen johdosta, ett? oli kokenut sen koko hirveyden, toinen taas, kun ei ollut sit? koskaan kokenut ja sent?hden piti sit? k?sitt?m?tt?m?n? ja yhtaikaa my?skin inhoittavana ja ihmisarvoa loukkaavana.

IV.
T?m? Maria Pavlovnan vaikutus oli toinen niist? vaikutuksista, joiden alainen Maslova oli. Se syntyi siit?, ett? Maslova kiintyi Maria Pavlovnaan. Toinen oli Simonsonin vaikutus. Ja t?m? vaikutus syntyi siit?, ett? Simonson kiintyi Maslovaan.
Kaikki ihmiset el?v?t ja toimivat osaksi omien, osaksi vierasten ajatusten ohjaamina. Siin?, mik?li ihmiset el?v?t omien ajatustensa ohjaamina ja mik?li vierasten, on yksi t?rkeimmist? erotuksista ihmisten v?lill?: toiset ihmiset useimmiten k?ytt?v?t omia ajatuksiaan niinkuin jotakin j?rjen leikki?, k?ytt?v?t ymm?rryst??n niinkuin vauhtipy?r??, josta on v?litysremmi otettu pois, mutta teossa noudattavat vieraiden ihmisten ajatuksia,--yleisi? tapoja, lakia; toiset taas pit?v?t omia ajatuksiaan kaiken toimintansa p??vaikuttimina, melkein aina kuuntelevat oman j?rkens? vaatimuksia ja tottelevat sit?, ainoastaan ani harvoin--tarkoin punnittuansa--noudattaen sit?, mit? muut ovat p??tt?neet. Semmoinen mies oli Simonson. H?n punnitsi ja p??tti kaikki j?rkens? avulla, ja mink? kerran p??tti, sen t?yttikin.
Niinp? h?n jo lyseolaisena ollessaan p??tti, ett? h?nen is?ns?, entisen makasiinivirkamiehen ansaitsema omaisuus on ansaittu ep?rehellisesti, ja sent?hden h?n ilmoitti is?lle, ett? t?m? omaisuus oli annettava kansalle. Kun is? ei ottanut h?nt? kuullakseen, vaan p?invastoin ankarasti nuhteli, l?ksi h?n talosta eik? en?? k?ytt?nyt hyv?kseen is?n varoja. P??tetty??n, ett? kaikki olemassa oleva paha saa alkunsa kansan sivistym?tt?myydest?, h?n yliopistosta tultuaan yhtyi kansanvaltaisiin, rupesi opettajaksi er??seen kyl??n ja rohkeasti julisti sek? oppilaille ett? talonpojille kaikkea sit?, mit? piti oikeana, ja kielsi sen, mit? piti valheellisena.
H?net vangittiin ja haastettiin oikeuden eteen.
Oikeudenk?ynnin aikana h?n tuli siihen p??t?kseen, ettei tuomarilla ollut oikeutta h?nt? tuomita ja h?n lausui t?m?n ajatuksensa julki. Kun tuomarit eiv?t suostuneet t?h?n, vaan jatkoivat oikeudenk?ynti?, niin h?n p??tti parhaaksi olla vastaamatta heid?n kysymyksiins?, ja olikin siit? pit?en vaiti. H?n l?hetettiin Arkangelin l??niin. Siell? h?n muodosti itselleen uskonnollisen opin, joka tuli kaikkien h?nen tekojensa m??r??j?ksi. T?m?n uskonnollisen opin mukaan maailmassa oli kaikki tyyni elollista, eik? mit??n kuollutta ollut olemassa, kaikki esineet, joita me pid?mme kuolleina, elimett?min?, olivat ainoastaan suuren, meille k?sitt?m?tt?m?n elimist?n osia, ja sent?hden ihmisen teht?v?, h?nen ollessa suuren elimist?n osana, on kannattaa t?m?n elimist?n ja sen kaikkien elollisten osien el?m??. Sent?hden h?n piti rikoksena h?vitt?? sit?, mik? el??: h?n ei hyv?ksynyt sotia, ei kuolemanrangaistuksia, eik? mink??nlaista ihmisten tai edes elukkainkaan tappamista. Avioliiton suhteen h?nell? niinik??n oli omat periaatteensa. H?n ajatteli, ett? ihmissuvun lis??minen on vaan alempi aste ihmisen toiminnasta, ylempi aste on jo olemassa olevan el?m?n palveleminen. T?t? aatetta vahvisti h?nen mielest??n se tosiasia, ett? veress? l?ytyy niin sanottuja fagosiittej?. Naimattomat ihmiset olivat h?nen mielest??n juuri noita fagosiittej?, joiden teht?v?n? oh palvella elimist?n heikkoja, sairastuneita osia. Siit? pit?en h?n alkoikin el?? niinkuin oli p??tt?nyt, vaikka oli ennen nuorempana joskus viett?nyt siveet?nt? el?m??. H?n piti itse??n samoin kuin Maria Pavlovnaa maailmallisina fagosiittein?.
H?nen rakkautensa Katjushaan ei ollut ristiriidassa t?m?n aatteen kanssa, sill? h?n rakasti platoonisesti, arvellen, ettei t?mm?inen rakkaus h?iritse, vaan p?invastoin viel? enemm?n innostuttaa tuohon fagosiitilliseen heikkojen palvelemiseen.
Mutta paitsi sit?, ett? h?n ratkaisi omin p?in siveytt? koskevat kysymykset, h?n ratkaisi omin p?in my?skin enimm?t k?yt?nn?lliset kysymykset. Kaikkiin k?yt?nn?llisiin asioihin n?hden h?nell? oli omat teoriansa. Oli s??nt?j? siit?, kuinka monta tuntia oli ty?skennelt?v?, mit?