Yhdyselämää | Page 5

nousi taas rattaille.
?Ja nyt olemme virke?t uuteen yritykseen, hiirakko!? H?n k??nsi hevosen nousemaan rinnett? yl?s ja l?isk?ytti piiskaa.
Menn? jytyytettiin taas yksitoikkoista h?lkk??; piiskanvarrella t?ytyi M?rkin v?h?n v?li? ty?nt?? paperik??r?? jalkapeitteen alle. Ei ollut monta juttua ollut h?nen ajettavanaan, ainoastaan viisi. Olihan h?n aloittanut asianajotoimensa vasta nelj?nnesvuosi sitten eli kev??ll? v?h?? ennen naimisiinmenoaan.
... Ja nyt jo viisi juttua ... tai my?s vasta viisi...
Sit? voisi sanoa menestykseksi taikka p?invastoin, miten asian ottaa. Mutta nyt sit? olikin k?yt?v? toisella tavalla kiinni kuin t?h?n asti. Tekee retki? sinne t?nne, solmiaa tuttavuuksia. Ja silloin voi...
?Hep -- hep -- hep!... Koetapa v?h?n kiiruhtaa! -- H?nen oli pit?nyt juhlallisesti luvata Letalle, ettei t?m?n tarvitsisi odottaa h?nt? kauemmin kuin kolmannen k?r?j?p?iv?n iltaan kaikkein viimeist??n seitsem??n asti.
Hevonen vastasi huiskauttamalla h?nt??ns?, niin ett? ohut siima sotkeutui siihen, ja irroittamisessa oli aika puuha.
... Niin, voisi hyvinkin ottaa h?net mukaan. Her?tt?isi enemm?n luottamusta, kun k?visi vaimonsa kanssa mets?nomistajien tai tilanherrojen luona noin niinkuin perhevierailulla, kuin jos vain poikkeaisi sattumalta lev?ht?m??n. Oikeastaan pit?isi olla oma hevonen, sill? eih?n sit? kyytijuhdalla k?yd? vieraisilla lev?ht?m?ss?.
H?nen t?ytyi koettaa saada tuo hevosasia j?rjestetyksi, se antaisi heti ammatille enemm?n arvoa. Mutta -- h?n tuijotti syv?mietteisen? konin paikullisiin lanteisiin. Lonkkaluut nousivat ja laskivat kuin puujalat nahan alla, sit? mukaa kuin se liikutteli takaraajojaan -- se maksaa. Tarvitsee yritt??, eik? kauppias Berg -- h?nell? on kaksi -- vuokraisi viikoksi...
?Hei, he--hei! Koetapa saada jalat allesi! El?h?n rupea t?ss? n?k?alaa ihailemaan!? Sanoja seurasi ankara muistutus piiskalla.
Maantie kulki nyt ulos mets?st? kapeana kauniin j?rven vartta; toisella puolella kohoavan harjun rinteell? oli joukko talonpoikaistaloja.
Kaunista kyll?, kunpa vain n?k?alasta voisi el??... Letta ja min? voisimme muuten vuokrata veneen ja tulla t?nne kalastelemaan -- istua kahden j?rvell? -- ja sitten keitt?? taimenia ja tilata viili? ja kermapuuroa jostakin talosta.
?Hoi, mies! Mit?h?n kaloja n?ist? vesist? saa -- taimenia vai haukia??
?H?--??h?? Line 398 - Short line 53?
?Kysyn vain, saako t??lt? taimenia vai haukia -- ehk? siikoja??
?Niin, j?rvest?k???
?Niin, n?ist? vesist?.?
?Vai niin? -- mies raapi korvallistaan; ?onko herra ehk? asianajaja??
?Olen kyll?.?
?Vai niin, no, sit?h?n min? arvelinkin ... niinp? niin.?
?Ehk'ei t??lt? saakaan kaloja??
?Kyll?, kyll? voi, jos on kalaonni ... niin ja pyydyksi?. Mutta sitten min? ajattelin, ett? ehk? herra voisi sanoa, onko se paikallaan, ett? minun juttuni on maannut jo kolmatta vuotta siell? kaupungissa.?
?Ylioikeudessako??
?Niin, siell?h?n se kai...?
?Minun pit?isi ensin tuntea juttu, ymm?rr?th?n.?
?Niin n?hk??s, herra asianajaja, se oli nyt alun pit?en niin, ett? he kielsiv?t minulta kauppakirjan taloon, vaikka minulla on kontrahti.?
?Mihink? taloon??
?Niin, n?hk??s, herra asianajaja, jotta p??sisitte oikein asian perille, t?ytyy minun kertoa, ett? is?ni ja Jonsrud vaihtoivat tiloja. Niin, sen he tekiv?t.?
Letan kasvot vilahtivat h?nen silmiens? edess?. Kertomus saattoi veny? pitk?ksi... Mutta olihan t?ss? juttu tarjona.
?Kuulehan, mik? sinun nimesi on?, keksi h?n pelastuksekseen.
?Mobergej? min? olen, Halvor Moberg.?
?Kuulepa, Halvor, jos tahdot, ett? min? rupean juttuasi selvittelem??n, niin voin k?yd? t??ll? jonakin p?iv?n?, ja sitten sin? vuokraat minulle veneen. Vaimoni -- minulla on sellainen kiltti pikku vaimo, n?etk?s -- tahtoisi mielell??n l?hte? minun kanssani kalastelemaan, se olisi h?nest? hauskaa. Ja sitten voimme jutella asiasta niin paljon kuin haluat.?
?Niin kyll?, on minulla venekin, ja kyll? kai me vuokrasta sovimme ... enh?n min? sit?... Mutta min? tahtoisin mielell?ni puhua herra asianajajan kanssa toisestakin asiasta. Olen n?et t?ss? aikonut syksyll? l?hte? Amerikkaan, poikani luokse n?et, ja sitten --?
?Niin, siit?kin asiasta me juttelemme sitten, Halvor!?
?Mutta sitten tahtoisin viel? kysy? Teilt?, sill? n?in herra asianajajan k?r?jill? ja minusta n?ytti, ett? olette ik??nkuin uusi luuta -- niin ett? tahtoisitteko myyd? sen talon sellaisena kuin se on, ilman kauppakirjaa?... Ja sitten pit?isi viel? selvitt?? ne kaksi vanhaa juttua kalastusoikeudesta. Niin, n?hk??s, herra asianajaja, jos suvaitsette astua alas rattailta ja juoda kupin maitoa, niin n?yt?n sek? kartat ett? tarkastuspaperit... Sill? se asia, jonka min? h?visin ylioikeudessa, se...?
Ei ollut en?? valitsemisen varaa; talonpoika talutti hevosen pitkin mutkikasta tiet? ver?j?n l?pi ja pihan poikki tuvan oven eteen.
Siit? tuli pitk? istunto; -- h?n katseli k?rsim?tt?m?n? ikkunasta, n?ki tuomarin vaunujen ja asianajajain rattaiden ajaa huristavan ohitse alhaalla maantiell?.
Kello k?vi jo yhdeks?tt? ja laskeva aurinko heitti viimeiset, keltaiset s?teens? suureen, puoleksi tyhjennettyyn kuhmuiseen maitokulhoon, ennenkuin nuori asianajaja oli p?yhinyt, kuulustellut ja tutkinut Halvorin kaikki nelj? juttua -- niit? ei ollut sen v?hemm?n -- sit? my?ten, ett? ymm?rsi, ett? h?nell? oli edess??n yksi noita ovelia juriidisia p?it?, joiden on vaikea t?ss? maailmassa saada oikeutta puolelleen, mutta jotka sit? useammin vetoavat lakiin. Ei n?iss? jutuissa -- kaksi koski talon yl?puolella kasvavaa mets??, kaksi taas sen alapuolella kulkevia vesi? -- ollut yht??n sellaista, jossa ei olisi ollut muutamia kultajyv?si? oikeutta k?r?j?imist? varten; paha vain, ett? niit? oli niin tuiki v?h?n.
Ja kun h?n vihdoin yhdeks?n aikaan p??si ajamaan kotia kohti, arveli h?n itsekseen, ett? taisi suotta aikaansa tuhlata. Sopimuksen lopputulos oli, ett? h?n oli saanut teht?v?kseen myyd? pienen talonpoikaistalon, johon itse omistajan oikeus oli enemm?n kuin riidanalainen ja jota seurasi niin monta oikeusjuttua kuin maneerilla on lonkeroita. Siksi kai tuo vekkuli aikoikin Amerikkaan.
?So--so--so, so--so--so --?.
H?n oli t?h?n asti syv?sti katunut, ett? oli tullut ottaneeksi tuon kyytihevosen, joka seisoi k?r?j?talon