Vuonna 2000 | Page 4

nautinnoihin: kaikki vaatimuksia, jota ei luultu voitavan t?ytt??, jos ei maailma tulisi tuntuvasti rikkaammaksi. Vaikka ty?v?est? osaksi tunsikin, mit? se tahtoi, ei se kuitenkaan tiennyt, miten t?m? voitaisiin saavuttaa, ja se innostus, joka kokosi ty?v?est?? jokaisen ymp?rille, ken edes n?ytti voivan antaa jonkunlaista selityst? asiaan, teki ?kki? kuuluisaksi monen, joka halusi puolueenjohtajan mainetta, vaikka usea heist? kykeni hyvin v?h?n asiaa valaisemaan. Kuinka ep?varmalta ty?v?est?n pyrinn?t n?yttiv?tkin, ei ole ep?ilemist?k??n, etteiv?t he tarkoittaneet t?ytt? totta. Sit? todistaa se altis innostus, mill? he tukivat toisiaan lakoissa, jotka olivat heid?n t?rkeimm?t aseensa, ja se uhrautuvaisuus, jota he osottivat p??st?kseen n?iss? voitolle.
Oltiin per?ti erimielisi? ylemmiss? kerroksissa siit?, mihin n?m? ty?v?enlevottomuudet -- sill? nimell? kutsuttiin yleisimmin t?t? kuvaamaani liikett? -- lopullisesti johtavat. Kiivasluonteisimmat, pintapuolisimmat vakuuttivat kiven kovaan, ett? ty?v?en vaatimusten t?ytt?minen on mahdotonta ja asiain luonnolle vastaista, siit? yksinkertaisesta syyst?, ettei maailmassa ole kylliksi siihen vaadittavia varoja. Ihmiskunta pelastuu yleisest? n?lk?kuolemasta ainoastaan siten, ett? rahvas tekee kovaa ty?t? ja el?? puutteessa, eik? heid?n asemaansa voida parantaa niin kauan kuin maailma on yht? k?yh? kuin silloin. Ty?ntekij?t eiv?t taistele kapitalisteja vastaan, sanoivat he, vaan he ponnistelevat v?ltt?m?tt?myyden rautaista tutkainta vastaan, jonka alaisena koko ihmiskunta on. Heid?n rauhoittumisensa riippuu siit?, kuinka kauan heid?n kovap?isyytens? est?? heit? huomaamasta asiain todellista tilaa, ja vakuuttamasta itsi??n siit?, ett? v?ltt?m?tt?myytt? ei voida muuttaa, vaan sit? on k?rsitt?v?.
V?hemm?n kiivaat ja syv?llisemm?t my?nsiv?t t?m?n kaiken todeksi. Ty?ntekij?in vaatimuksia ei luonnollisesti voida koskaan toteuttaa, se on itsest??n selv??. Mutta on pel?tt?v??, etteiv?t he huomaa t?t? seikkaa, ennenkuin ovat saaneet yhteiskunnan t?ydellisen sekasorron valtaan. Heill?h?n on ??nioikeus ja siis valta tehd?, mit? tahtovat, ja heid?n johtajansa juuri pyrkiv?t synnytt?m??n h?iri?t? ja sekasortoa. Muutamat n?ist? synkk?mielisist? ennustajista v?ittiv?t, ett? koko yhteiskunnan t?ydellinen perikato on odotettavissa jo aivan l?heisess? tulevaisuudessa. He v?ittiv?t, ett? ihmiskunta on jo ehtinyt sivistyksen tikapuiden ylimm?lle askeleelle ja on nyt sy?ksem?isill??n p?istikkaa alas, jonka j?lkeen se taas uudelleen virkoo ja alkaa uudelleen kiivet? yl?sp?in. T?llaiset uudistuvat tapahtumat sek? historiallisina ett? esihistoriallisina aikoina ovatkin ehk? olleet syyn? niihin omituisiin, t?h?n saakka selitt?m?tt? j??neisiin kuhmuihin, joita huomataan ihmisten p??kalloissa. Ihmiskunnan historia liikkuu, kuten kaikki suuret liikkeet, keh?ss? ja tulee yh? uudelleen l?ht?kohtaansa takaisin. K?site loppumattomasta kehityksest? suoraviivaiseen suuntaan on mielikuvituksen tuote, jolla ei ole mit??n vastinetta todellisessa luonnossa. Pyrst?t?hden soikea rata ehk? parhaite sopisi kuvaamaan ihmiskunnan historiaa. Yl?s, l?hemm?s aurinkoa pyrkien nousee ihmiskunta raakuuden y?st? sivistyksen p?iv?paisteeseen, laskeutuaksensa taas kaukaista alkukohtaansa kohden avaruuden et?isimpiin seutuihin.
T?m? oli tietysti ??rimm?isyyksi? tavotteleva katsantokanta, mutta muistan vakavia miehi? tuttavieni joukosta, jotka lausuivat jotenkin samanlaisia mietteit? puhuessaan ajan merkeist?. Kaikkien ajattelevien ihmisten yleisen? mielipiteen? oli ep?ilem?tt?, ett? yhteiskunta l?hestyy ratkaisevaa k??nnekohtaa, joka voi johtaa syv?llisiin muutoksiin. Ty?v?enlevottomuudet, niiden syyt, suunta ja parannuskeinot olivat alituisena puheenaineena sek? sanomalehdiss? ett? vakavissa keskusteluissa, tunkien kaikki muut syrj??n.
Yleis?n hermostunut mielipiteiden j?nnitys pukeutui selvimp??n muotoonsa siin? levottomuudessa mik? syntyi, kun er?s pieni, anarkisteiksi kutsuttu joukko alkoi kiihoituksensa. Heid?n mielest??n oli Amerikan kansa saatava hirmut?ill? s?ikytetyksi omistamaan anarkistiset opit -- juuri kuin mahtavaa kansaa, joka ?sken oli masentanut toisen puolen asukaslukunsa nostaman kapinan, s?ilytt??ksens? yhteiskuntaj?rjestyksens?, voitaisiin yksist??n pelottamalla saada muuttamaan t?t? j?rjestyst?.
Kun kuuluin rikkaisiin, joille oli suurta etua vallitsevasta j?rjestelm?st?, oli minussa tietysti samat tunteet vallalla kuin muissakin luokkani j?seniss?. Ty?v?est?? kohtaan tuntemaani vastenmielisyytt? olivat sit?paitse omiaan lis??m??n ne persoonalliset syyt, joiden johdosta olin suuttunut heihin, heid?n ty?lakkonsa kun my?h?styttiv?t avio-onneani.

TOINEN LUKU.
Toukokuun 30 p?iv? sattui vuonna 1887 maanantaip?iv?ksi. T?t? p?iv?? oli Yhdysvaltojen kansa viett?nyt juhlana yhdeks?nnentoista vuosisadan viimeiset kolmisenkymment? vuotta. Se oli niin sanottu ?seppel?imisp?iv??, niiden pohjoisvaltioitten sotilasten muistoksi, jotka olivat ottaneet osaa sotaan est??ksens? etel?valtioita luopumasta unionista. Ne, jotka olivat sodasta hengiss? p??sseet, kulkivat t?ll?in sotilas- ja siviilihenkil?iden saattamina, soittokunta etunen?ss?, hautuumaille laskeaksensa kukkaseppeleit? kaatuneitten toveriensa haudoille, -- toimenpide, joka muodostui sangen juhlalliseksi ja liikuttavaksi. Edit Bartlettin vanhin veli oli my?skin kaatunut sodassa, ja perheell? oli tapana k?yd? seppel?itsemisp?iv?n? h?nen haudallaan Mount Auburnin hautuumaalla.
Min? olin pyyt?nyt saada seurata heit? ja palattuamme illalla kaupunkiin menin morsiameni kotiin. Kun istuimme illallisen j?lkeen seurusteluhuoneessa, otin er??n iltalehden k?teeni ja n?in siit?, ett? ?sken oli taas puhennut uusi lakko rakennusalalla, jonka t?hden kovaonnisen taloni valmistuminen siirtyi yh? tuonnemmaksi. Muistan tarkkaan, kuinka syv?sti t?m? suututti minua. Sadattelin niin vahvoilla sanoilla kuin naisten l?sn?ollessa suinkin voin sek? ty?miehi? yleens? ett? eritt?inkin n?it? lakkolaisia.
L?sn?olevat olivat aivan samaa mielt? kuin min?, ja ne huomautukset, joita asiasta syntyneess? keskustelussa lausuttiin kansanvillitsij?in kurjasta ja tunnottomasta menettelyst?, olivat sellaisia, ett? asianomaiset herrat olisivat varmaan h?rist?neet korviaan niit? kuullessaan. Oltiin yksimielisi? siit?, ett? olot muuttuvat p?iv? p?iv?lt? yh? kurjemmiksi, eik? kukaan en?? voi sanoa, mit? lopuksi tulee. ?Pahinta kaikista on?, sanoi rouva Bartlett, ?ett? koko maailman ty?v?ki n?ytt?? yht'aikaa tulleen mielett?m?ksi. Europassa ovat olot viel? kurjemmat kuin meill?. Siell? en tosiaankaan uskaltaisi asua. Kysyin ?sken miehelt?ni, mihink? muuttaisimme, jos kaikki kauheat asiat toteutuisivat, joilla sosialistit meit? uhkaavat. H?n vastasi, ettei h?n en?? tied? ainoatakaan muuta paikkaa, miss? yhteiskunta viel? on varmoilla perusteilla, kuin Gr?nlannin, Patagonian ja Kiinan?.
?Kiinalaiset k?sittiv?t vallan hyvin, mit? tekiv?t, est?ess??n l?nsimaista sivistyst? p??sem?st? maahansa?,