Vilun-ihana | Page 3

niin kovin viisaita olevinansa ja luulevat, ett? vasta sitte mailmasta tiet??, kun nuottia vedell? osaa.
"Olisinhan kyll? vaikka niinkin", sanoi nuori mies, joka ei kuullut viimeisi? sanoja taikka ei ollut niit? kuulevinaan. "Olisin kyll? saattanut pit?? hautapuheen, ja ansaitseehan niin perin-pohjin hyv? ihminen kuin t?n?p?n?kin haudattiin sen, ettei niin oitis kohta puhuta muista asioista ja kaikenlaisesta mieliteosta. Se vanha mestari, se vasta oli mies; jos kaikki ihmiset olisivat kuin h?n oli, ei yht??n tarvittaisi tuomaria, ei sotamiehi?, ei vankihuoneita eik? kasarmia koko mailmassa. Meid?n vanha mestarimme oli ankara; ei yksik??n oppipoika arvannut siirty? viilausty?st? varvausty?h?n ennen kun h?n k?sim??r?lt? osasi viilata kahdeksaskanttisen niin, ett? se n?ytti kuin varvatulta, ja meid?n on t?ytynyt oppia tekem??n pikkukelloja, se joka osaa pient? ty?t? tehd?, osaa suurtakin. Ei h?nen vertaastansa ole l?htenyt ainoatakaan ratasv?rkki? eik? ly?p?kelloa, joka olisi ollut pienint?k??n vailla. Minun itseni t?hden ja meid?n paikkakuntamme t?hden", sanoi h?n, "t?ytyy meid?n s?ilytt?? hyv?? mainettamme". -- Niin, mutta jos ma kerron teille yhden ainoan tapauksen, siit? saatte kuulla, mimmoisiksi h?n nuoret v?kens? sai. Kun nuori Lents ja min? p??simme kis?lliksi, me rupesimme tupakkia polttamaan. Silloin vanhus sanoi: "Hyv?; jos mielenne tekee polttaa, min? en taida sit? kielt??, enk? soisi teid?n sit? tekev?n salaa; minulla on valitettavasti itsell?nikin se paha tapa, ett? minun t?ytyy polttaa; mutta sen min? teille sanon, jos te poltatte, min? lakkaan, vaikka se minusta on vaikeata. Se ei k?y p?ins?, ett? me kaikki poltamme". Tietysti emme siihen itsi?mme totuttaneet; ennen olisimme panneet tupakkihampaamme naulaan, kuin pahoittaneet mestarin mielt?.
"Ent?s mestarin rouva sitte? H?n seisoo t?ss? tuokiossa Jumalan edess?, ja Jumala itse sanoo h?nelle: sin? olet ollut vilpit?n vaimo, mimmosiaka mailmassa on harvat. Tosin sinullakin on ollut vikasi: sin? olet pit?nyt poikalastasi v?h?n liiaksi hyv?n? etk? ole laskenut h?nt? menem??n vieraille vaikka se olisi ollut h?nen omaksi hyv?ksens?, ja h?n siit? olisi tullut v?h?n miehekk??mm?ksi, mutta sinun monet tuhannet hyv?t ty?si, joita ei ole kukaan muu n?hnyt, kuin min?, ja se, ettes koskaan ole k?rsinyt kenest?k??n pahaa puhuttavan, -- se ett?s olet kaikki parhaaksi k??nt?nyt ja yksin Petrovitschinkin parhaaksi puhunut -- t?m? kaikki ei ole unohdukseen j??nyt. Tule t?nne, sin? olet palkkasi saava. Ja arvatkaas mit? ?iti sanoo kun Jumala tahtoo palkita hyv?n hyv?ll?? H?n sanoo: suo kaikkea hyv?? pojalleni, ja jos sit? viel? j?? j?ljellekin, katso, siell? maan p??ll? on se ja se, joka kurjuutta k?rsii, auta heit?; ei minusta en?? ole holhojaa. -- Ettek? te uskoisi, kuinka hiukan h?n itse on ruokaa nauttinut, siit? on miehens? useasti tehnyt pilkkaa; mutta se on niin totta kuin min? t?ss? seison, ett? h?n on tullut ravituksi siit?, ett' on katsellut, kuinka ruoka muille maistaa. Ja yht? hyv? syd?n on pojalla, kuin ?idill?kin on ollut. H?n on sulaa syd?nt?! H?nen edest?ns? min? menisin vaikka kuolemaan".
N?in kellosepp? Faller kertoi, ja h?nen raikas ??nens? usein liikuttavasti vapisi. Vaan ei muutkaan olleet nuorta Lentsi? kiitt?m?tt?. Pr?bler vakuutti Lentsin olevan ainoan koko paikkakunnassa, joka ymm?rsi v?h?n enemm?n, kuin vanhastaan oli totuttu ymm?rt?m??n. "Ja jos ihmiset eiv?t olisi niin kovap?isi? ja kadehtivaisia, he olisivat jo aikaa hyv?ksyneet mallikellonkin, jonka h?n ja min? yhdess? olemme valmistaneet, taikka niin se on, ett? h?nell? on siin? ty?ss? paras osansa, sen minun t?ytyy rehellisesti sanoa".
Ihmiset eiv?t huolineet Pr?blerin sanoista suurta pit??, sent?hden h?n niin solkkamaisesti puhuikin ja h?pisi vaan itsekseen, niin ett? tuskin muita sanoja selv?sti kuuluikaan kuin ainoastaan "mallikello".
Sit? tyystemmin kuulleltiin varvarin-Taavetin sanoja, kun h?n nyt rupesi puhumaan: "Lents ei unohda yht?k??n ihmist?, jolle h?n vaan taitaa jotakin hyv?? tehd?. H?n korjaa joka vuosi sokean harpunsoittajan urkuja Fuchsbergiss? eik? koskaan ota mit??n maksoa; sit? ty?t? h?n tekee joutilaina sunnuntaisina. Se on varmaankin Jumalanpalvelusta sekin, josta taivaan Is? iloitsee. My?s minuakin h?n on auttanut. Kerrankin h?n tulee luokseni ja n?kee, kuinka min? tunaan, polkiessani py?r??. H?n kohta menee myll?rille, puhuu h?nen kanssaan kaikki puhtaaksi, ja sitte tulee h?n minun kanssani muuttamaan verstaani vinttiin ja panee py?r?ni yhdisty?kseen vesirattaan kanssa, ja nyt min? p??sen puolella vaivaa ja saan kolme vertaa enemm?n valmiiksi".
Joka mies nyt tunkesi esiin, niinkuin uhriarkulle, matkiaksensa jotain kiitosta nuorelle Lentsille.
Vihtimies oli ??neti ja ny?kki vaan p??t??n, suostuen puheisin. H?n on koko joukosta sukkelin, h?n tiet??, ett? kaikki on totta, mit? sanottu on, mutta ei viel? ole sanottu tarpeeksi, h?n tiet?? hiukan enemm?nkin. "Ei ole ket??n, jolle mieluisammin ty?t? tekisi, kuin Lentsille tekee; tosi kyll? on, ett? visusti pit?? teht?m?n kaikki, niinkuin oikein onkin, mutta sitte saakin sek? palkkansa puhtaassa rahassa ilman tinkimist?, kuin my?s hyvi? kiitossanoja kaupan p??lle, ja niist? k?y mieli hyv?ksi".
Faller erosi nyt joukosta ja kulki vuorta yl?sp?in omaan kotiinsa; my?s kaikki muutkin hajosivat, yksi sinne, toinen t?nne, sitte kun jokainen oli ottanut nuuskapriisin Pr?blerin tuohitoosasta. Varvarin-Taavetti j?i ihan yksist??n tuumastukkineen astuskelemaan laksoa yl?sp?in, sill? h?n asui toisenpuolisessa laksossa ja oli ainoa siit? paikkakunnasta t?nne tullut.

TOINEN LUKU.
Sureva ja h?nen seurakumppaninsa.
Kyl?st? vie kaita polku er??sen yksin?iseen huoneukseen, joka on katettu paitsi pieni mitta tiilill? silt? kohtaa, jossa korsteini on. Luomuksen n?kee vasta