se liioin leipää tuo.
Onni. Semmoinen työ kantaa tulevaisuudessa hedelmiä, ja ne hedelmät
ovat kansamme valistukseksi.
Alfred. Hullu paljon työtä tekee, elää viisas vähemmälläkin.
_Rölli_ (ivaten.) Kas niin, tuo on oiva mieli-lause. Mitähän sinä
työskentelet, kun noin mukavalla mieli-lauseella toimeen tulet?
Tahtoisinpa halusta kumppaniksesi ruveta.
Alfred. Työni tietysti on isäni viina-tehtaassa.
Olli. Viinantehtailia! hyi!
Onni (päätään pudistaen.) Voi pahanen!
Alfred (kummastellen.) Oletteko hulluja! onhan se laillinen ammatti.
_Rölli_ (kylmästi.) On se, valitettavasti kyllä, mutta enpä enään tahdo
kumppaniksesi ruveta, sillä mitä nämät ystäväni (osoittaa
kumppaneitansa) koettavat valistaa, sitä minä silloin koettaisin
myrkyttää ja pimittää. -- (Markku tulee sisälle.)
Markku. Kyyti-miehet odottavat tuolla ulkona.
Onni. Sano, että heti tulemme. (Markku menee ja ylioppilaat sanovat
jäähyväiset.)
Alfred. Tulkaa toistekkin katsomaan.
Onni. Jahka sinä paremman ammatin valitset. Hyvästi! (He menevät.)
Seitsemäs kohtaus.
Alfred, sitten Markku.
Alfred. Paremman ammatin valitset -- nuot puoli-hullut! Tuommoiseksi
koulut ja prowessorit tekevät viisaat ihmiset -- (Kilistää kelloa. Markku
tulee sisälle.) Korjaa pois iltanen. (Markku rupeaa ruokia korjaamaan.)
Markku, tuo minulle tyyny tänne sohvalle pääni alle.
Markku. Paikalla. (Lähtee vasemmalle ja palajaa kohta, tuoden tyynyn
muassaan.)
Alfred (panee tyynyn päänsä alle.) Kas niin, nyt on hyvä. (Laskee
levolle sohvalle ja rupeaa ääneensä lukemaan sanomalehteä): "Tuota
turmelevaa viinaa tulvailee viina-tehtaista" -- Hohho -- täällähän
vedetään samaa virttä kuin äsken nuot pojat; viitsis tätä lukea, parempi,
kun käännyn kyljelleni. (Laskee pois sanomalehden. Markku menee.
Hoikka tulee.)
Kahdeksas kohtaus.
Hoikka. Alfred.
Hoikka (menee pöydän luo ja nostelee samppanja-potteja.) Mitä nämät
merkitsee? -- Keitä täällä on ollut?
Alfred. Kah, isäni! (Nousee seisoalle.) Minä luulin vain Markun siellä
toimitteleman. Täällä oli luonani muutamia ylioppilaita, entisiä
koulu-kumppaneitani, he söivät illallista ja sitten joimme muutaman
potin samppanjaa.
Hoikka. Vai samppanjaa, vai samppanjaa, niinkuin ei mitään muuta
olisi herroille kelvannut.
Alfred (huolettomasti.) Entäpä -- muutama potti samppanjaa -- mutta
voi kuinka minua naurattaa (nauraa.) Kun kuulivat, että isälläni on
viinatehdas, ja että minäkin siellä välistä työskentelen, silloin sanoivat
viinantehtailiat kansan myrkyttäjiksi ja mitä kaikkia saarnasivat, että
minun muka tarvitsisi hankkia itselleni parempi ammatti. Minä vain
viisaasti tein, kun lukiosta eron otin, sillä muuten varmaankin olisin
tuommoiseksi puoli-pöhköksi tullut kuin nuot ylioppilaat.
Hoikka. Lopussa kiitos seisoo. Huono kukkaron hoitaja olet
kumminkin.
Alfred. Enpä liioin -- (Itseksensä.) Täytyy lähteä pois, sillä muuten saan
hyvät torat, tuossa oli vain alku-lause. Ei ukko hyväksynyt, kun sai
maksaa velkojalleni viisituhatta markkaa. Viisituhatta markkaa -- ei tuo
suurikaan raha ole. (Ääneensä.) Nyt täytyy minun yöksi lähteä tehtaalle.
Hyvästi isäni. (Menee.)
Hoikka. Minä en saata häntä oikein nuhdella, en ymmärrä, mikä siinä
vikana lienee. Ja hän on toki viisi-tuhatta markkaa taaskin menettänyt
tietämättömiin. Hm -- noh, tosi on, ettei nuot minun kukkarooni suurta
lovea te'e -- mitäpä noita ajattelen, ne häiritsevät vain lepoani. Kello on
jo paljon, paras että menen maata.
(Esirippu lasketaan.)
Kuvaus.
(Metsäinen seutu kaupungin lähellä. Talvinen yö, kuu-valo, metsä-tien
varrella lumi-kinoksia. Etäällä metsässä näkyy vähäinen mökki ja
toisaalla vilkuttaa komea viina-tehdas. Pieni mieron-tietä kulkeva poika
makaa kinoksella pussoinen olalla. Jukka tuulee tietä pitkin.)
Jukka. Hyi kuin on kylmä, enkä edes ryyppyä saanut lämmityksekseni.
Tuo plakkari pahanenkin on aina tyhjä -- juuri kun siellä jotain kilisee,
niin ne riivatut menevät tuonne krouviin, mutta eipä Jukka tällä kertaa
kaikkia menettänytkään viinaan, onpa kelpo vehnänen Matille
taskussani. Poika raukka on monta leipä-palaa isällensä antanut, mutta
nytpä Matin silmät tulevat iloisiksi. (Seisattuu ja ottaa vehnäsen
taskustansa.) Onpa tämä oikein makusa kakku pojalle. (Pistää taas
leivän taskuun ja katsoo lumi-kinokseen päin.) Mitä! Mikä hiisi tuolla
on? (Hieroo silmiänsä.) Mitä näen! Ei ole mahdollista -- enkö ole
pöhnässä -- viinahan tuo kaikenlaisia näköjä, mutta voi! näkö ei muutu,
(laskee kätensä pää-laellensa) ja pääni on nyt aivan selvä. (Lankee
polvillensa ja painaa kätensä kuolleen lapsen sydämmelle.) Voi minun
poikani, minun poikani! myöhään sinulle antimia säästin, kun en ennen
sitä tehnyt. Mieron-tiellä kulkenut, nyt olet vilusta ja väsymyksestä
uupunut. (Nousee seisoalle ja lyö nyrkkinsä vasten rintaansa.) Isä, Isä!
huonosti olet lapsiasi hoitanut -- viina on sinun vimmannut -- (näyttää
kuollutta) ja tuossa jo on toinen uhri. Äiti oli ensimmäinen. (Kääntyy
viina-tehtaan puoleen puristaen nyrkkiänsä.) Te kirotut viina-tehtaat,
jotka myrkkyänne maailmalle viekotellen jakelette, te olette myöskin
syypäät noihin viinan-uhreihin. Oi poikani, sinä olet kaikista
viettelyksistä lepoon päässyt, mutta tässä sinun muistoksesi tupaan
minä, ett'en ikänä enään viinaa maista. (Ottaa lapsen syliinsä.) Oi poika,
kylmä -- kylmä olet. (Menee torppaan päin.)
(Esirippu lasketaan.)
Toinen Näytös.
(Viinantehtailian sali.)
Ensimmäinen kohtaus.
Hoikka, sitten eräs Palvelia.
Hoikka. Tuosta pojastani pelkään tulevan aika tuhlarin. Hän viettää
paljon aikaa ravintoloissa ja kallistaa pulloa luulen liiemmäksi -- ei ole
hyvä - Vaimoni puhuu aina noista Jukan ennustus-sanoista, että viinasta
tullut raha ei siunausta tuota -- hm, entä jos se olisi niin -- -- -- Minä
olen tyhmä, joka tuommoisia ajattelen, vallanhan olen ämmämäinen --
taika-uskoinen, kuin vaimoni, mutta -- kumma levottomuus minussa
vallitsee -- hm, tuo on vain ilman vaikuttamaa; päivä on ollut niin
pilvinen ja synkkä, että tuskin tätä hämärää päiväksi saattaa
kutsuakkaan. (Kilistää kelloa. Palvelia tulee.)
Palvelia.
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.