Venäjän historia 1878-1918 | Page 7

tai pohjolan r?meisiin ikimetsiin. Paloviina, kuppatauti, rokko ja lavantauti, jotka valloittaja toi tullessaan, edistiv?t h?vitysty?t?. Niinkuin Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen intiaaneille on my?skin Pohjois-Aasian mets?st?j?- ja kalastajakansoille europpalaisen sivistyksen kosketus n?ytt?ytynyt kohtalokkaaksi. Kokonaiset heimot, niinkuin omokit ja armit, ovat jo kuolleet kansojen kuoleman. Se uhkaa edelleen ostjakkeja ja sojoteja l?nness?, tunguuseja, tshuktseja, korjakkeja, jukagiireja, giljakkeja ja kamtshadaaleja id?ss?. T?ss? taistelussa olemassaolosta ovat vain tatarit (152,000) L?nsi- ja burjatit (289,000) ja jakuutit (221,000) It?-Siperiassa osoittaneet kansallista vastustuskyky?. Heid?n lukum??r?ns? on tuntematon, mutta joka tapauksessa paljoa suurempi kuin miksi vuoden 1897 virallinen tilasto sen ilmoittaa. Katsomattakaan niit? teknillisi? vaikeuksia, jotka kohtaavat harvaan asutun maan v?est?n luvun m??r??mist?, joka maa on noin 25 kertaa niin laaja kuin Suomi, on t?ss? otettava huomioon siperialaisen syv?lle juurtunut ep?luulo hallituksen kaikkia toimenpiteit? vastaan. H?nen mielest??n v?enlaskennan tarkoituksena oli uusi verojen koroitus, jollei jokin viel? pahempi onnettomuus. Turvakeinoina sit? vastaan pidettiin pakoa, v??ri? ilmoituksia sek? poliisin lahjomista.
Baikal-j?rven ymp?rill? asuvat burjatit, jotka ovat rodultaan mongoleja ja uskonnoltaan buddhalaisia, ovat siirtym?ss? paimentolaisuudesta maanviljelyskannalle. Kaikille paimentolaisille ominaiseen ruumiilliseen vastustuskykyisyyteen liittyy heiss? mukautuvaisuus sivistykseen, joka yleens? puuttuu paimentolaiskansoilta. Heid?n joukossaan on useita, jotka ovat hankkineet itselleen ven?l?isen yliopistosivistyksen. Ven?j?n sotajoukon parhaat ampujat olivat burjateja.
Jakuuteilla on k?ytett?viss??n 4 miljoonan neli?kilometrin laajuinen ala mets?styst?, kalastusta ja maanviljelyst? varten; itse kansa oli vuoden 1897 virallisen tilaston mukaan vain 221,000 hengen suuruinen. Kieleens? katsoen he kuuluvat turkkilais-tatarilaiseen kansanheimoon ja pit?v?t kruunun l?hetyssaarnaajien kaikista k??nnytysyrityksist? huolimatta sitke?sti kiinni kansallisesta loitsu-uskonnostaan. Heid?n maansa laajuus ja kylmyys, johon he itse ovat tottuneet, suojelee heit? ven?l?istytt?miselt?. Maahan tunkeutuneita siirtolaisia on jakutien er?maassa kohdannut Ven?j?n sanomalehdist?n haikeasti valittama kohtalo: he ovat toisessa polvessa jakuuttilaistuneet. Jakutsk onkin Siperian ainoa kaupunki, jossa, huolimatta siit?, ett? ven?l?iset kasakat jo 17. vuosisadalla sen perustivat, paikalliskielen? ei ole ven?j?n vaan jakuutin kieli. Muuten ovat kaikkialla kasakkoina, talonpoikina, kauppiaina tai rangaistusvankeina maahan muuttaneet isoven?l?iset kansana voittaneet. He ovat kuitenkin siirtomaassa muuttuneet toisiksi kuin he kotimaassaan olivat. Niinkuin Pohjois-Amerikan Yhdysvalloissa 17. vuosisadan k?yh? ja rasitettu englantilainen talonpoika kohosi itsetietoiseksi ja riippumattomaksi farmariksi, niin my?skin isoven?l?inen siirtolainen, p??sty??n pakoon It?-Europan maaorjuutta ja taloudellista kurjuutta, Aasiassa nousi pystyp?iseksi ja varakkaaksi mieheksi, joka ei en?? kotimaansa puisella kuokalla, vaan amerikkalaisella syv?auralla kynt?? uuden kotimaansa neitsyellist? maaper??. Virallisten tietojen mukaan oli Siperian isoven?l?inen v?est? v. 1897 4,5 miljoonaa. Siit? lukien on vuoteen 1914 v?hint??n 4 miljoonaa uutta siirtolaista kulkenut Uralin poikki. Parhaat sotilaat sai Ven?j?n armeija maailmansodassa Siperian metsist? ja aroilta.
Suuri Siperian rata, joka yhdist?? It?meren Japaninmereen ja salli Siperian isoven?l?isen asutuksen tapahtua amerikkalaisella nopeudella, toi id?st? er??n toisen rauhallisen asuttajan, jonka taloudelliselle voimalle ei mik??n kansa maan p??ll? ved? vertoja, nimitt?in kiinalaisen. Talonpoikana, kauppiaana, ty?miehen? h?n muutamassa vuodessa tunkeutui aina Uraliin asti. Kauemmaksi Ven?j?n hallitus ei h?nt? p??st?nyt. Maailmansodan puhkeaminen ja siit? aiheutunut ty?voimien puute Iso-Ven?j?ll? antoi heille siihen saakka kielletyn p??syn Europpaan.
Meren takaa on 19. vuosisadan lopulta alkaen tullut toinen, ven?l?iselle yht? vaarallinen kilpailija, japanilainen, kalastaja, kauppias ja -- sotilas.
D. Keski-Aasian alueet.
T?m? yhteisnimitys, jota maantieteelliselt? kannalta ei saata puolustaa, merkitsee sit? 3,8 miljoonan neli?kilometrin suuruista aluetta, joka on Kaspianmeren ja Kiinan valtakunnan l?nsirajan sek? pohjoisessa ja etel?ss? L?nsi-Siperian ja Persian ynn? Afganistanin v?lill?. Sen pohjoisosan muodostaa kirgiisien aro, etel?osan Turkestan, Turkmenia sek? Kiivan ja Bukaaran vasallivaltiot. Kaikista aasialaisista siirtomaista t?m? v?est?ns? puolesta heikoimmin liittyy Ven?j??n. Isoven?l?inen aines oli 1897 vain 600,000 hengen suuruinen, siihen luettuna melkoinen sotavoima. Senj?lkeen hallitus on yritt?nyt johtaa siirtolaisvirran t?h?nkin puhtaasti it?maiseen maahan, jonka koko leima ja maataloudellinen viljelys aina tulee pysym??n vieraana ven?l?iselle talonpojalle. Arojen ja puolier?maiden p??v?est?n muodostavat kirgiisit (5 miljoonaa) ja turkmeenit, kosteikoissa taas asuvat usbekit (2 miljoonaa) ja sartit, kaksi turkkilais-tatarilais-iranilaista sekakansaa. Turkestanin alkuv?est?, iranilaiset tadshikit, kulkee sulautumalla mongoliseen rotuun v?hitellen h?vi?t?ns? kohti. Moniheimoisen v?est?n yhdist?v?n? siteen? on muhametin usko, jota, paitsi mainittuja kansoja, maan muut asukkaat tunnustavat: kiinalaiset, persialaiset, tatarit, afganit, intialaiset ja arabialaiset.
Isoven?l?isten kokonaisluku koko valtakunnassa siirtomaat siihen luettuina oli vuonna 1897 virallisen tilaston mukaan 55,667,469 = 42,7 % koko v?est?st?. Muut 57,3 % ovat pirstautuneina yli sataan kansaan ja heimoon, jotka monin paikoin vihaavat toisiaan, jota kansallisvihaa historialliset perinn?ismuistot, taloudellinen taistelu ja hallituksen kavala politiikka viel? on kiihdytt?nyt. Isoven?l?inen imperialismi n?ki niiss? yksinomaan v?est?llisen raaka-aineen, "kansatieteellisi? aineksia", jotka olivat m??r?tyt p??m??r?st??n tietoisen ja h?ik?ilem?tt?m?n ven?l?istytt?mismenetelm?n avulla j?lke? j?tt?m?tt? sulautumaan vallitsevaan kansaan.
Hahmoteltiin suuren tulevaisuuden kuvaa: syntyv?isyysluvun ollessa 47,6 tuhatta kohti, joka on paljoa suurempi kuin vastaava l?nsieuroppalainen, olisi Ven?j?n valtakunnalla vuonna 1950, uusia maitakaan valloittamatta, 250 miljoonan suuruinen kansallisesti yhten?inen v?est?, joka 20. vuosisadan loppuun voisi kasvaa 400 miljoonan suuruiseksi. Se merkitsisi L?nsi-Europpaa ja Japania vastaan kansanvoimaa, joka ikiajoiksi turvaisi Ven?j?n vallan Europassa ja Aasiassa.

2. LUKU.
Ven?j?n valtakunta Aleksanteri II:n hallituksen lopussa.
I. Valtakunnan sis?llinen tila.
"Mongoleja saa Moskova kiitt?? suuruudestaan ja Ven?j? itsevaltiudestaan."
Kasamsin 1810.
Se itsevaltais-virkavaltainen hallitusj?rjestelm?, jonka Moskovan suuriruhtinaat tatarilaisen esikuvan mukaan 14. vuosisadalla olivat perustaneet, oli perusolemukseltaan muuttumattomana ja vain ulkonaisesti Pietari suuren ja h?nen seuraajiensa uudistuksien koskettamana jatkunut keskiajasta 19. vuosisadalle.
"Kaikkien ven?l?isten keisari ja itsevaltias, Puolan tsaari, Suomen suuriruhtinas" j.n.e. j.n.e.[2] omisti rajattoman vallan hallinnon ja lains??d?nn?n alalla. Vain h?nen nimess??n