Venäjän historia 1878-1918 | Page 5

sek? aasialaisten siirtomaiden osalle, on aina pysyv? salaisuutena, jonka verhoa eiv?t sis?asiainministeri?n julkaisemien vuosikirjojen numerotiedot (174 miljoonaa) eiv?tk? Hübnerin maantieteellis-tilastolliset taulut (169,4 miljoonaa) voi nostaa. Sota ja vallankumous, joukkosiirtyminen Iso-Ven?j?st? ja Ukrainasta Siperiaan sek? kasvanut siirtolaisuus l?ntisist? maakunnista Amerikkaan ovat 17 vuodessa enemm?n muuttaneet vuoden 1897 tulosta, kuin syntyneisyyden suuremmuudesta johtuva luonnollinen v?est?n lis??nnys on voinut sen tehd?.
T?m?n kirjan tekij?n arvion mukaan, joka poikkeaa tavallisista tiedoista eik? v?it? olevansa oikea, oli v. 1914
Europan Ven?j?n v?est? .................... 124 miljonaa Kaukasian " ...................... 12 " Siperian " ...................... 12 " Keski-Aasian ynn? Kiivan ja Bukaaran " ...................... 12 "
Vuoden 1897 laskennan tuloksien mukaan muodosti vuosisadan lopussa Puolan kuningaskunta l?ntisen asemansa, sivistyksens? ja maaper?ns? rikkauksien t?hden Europan Ven?j?n tiheimmin asutun osan; siin? oli n?et 74 asukasta neli?kilometri? kohti.[1] Sitten seurasi Ukraina ja sen maakunnat Podolia, Kiova, Poltava, Harkova, Tshernigov, Volhynia, Herson ja Jekaterinoslav, joissa oli 50 asukasta neli?kilometri? kohti. Isoven?l?inen teollisuusalue, jossa kuvernementit Moskova, Tula, Kaluga, Vladimir, Nisni Novgorod ja Jaroslav, tuli 40 asukkaineen neli?kilometri? kohti v?entiheydess? l?helle noita lounaisia mustanmullanseutuja. Jota kauemmaksi pohjoista ja it?? kohti kulkee, sit? harvemmaksi asutus k?y. Se teki Permin ja Orenburgin kuvernementeissa 9, Astrakanissa 4, Vologdassa 3 ja laski Arkangelin metsiss? ja tundroilla 0,4 henkeen neli?kilometri? kohti. Yht? suuri oli 1897 Siperian v?entiheys. Kaukasiassa oli huolimatta luonnollisista rikkauksistaan ja lauhkeammasta ilmastostaan vain 20 asukasta neli?kilometri? kohti.
Jos vuoden 1897 v?enlaskenta, mit? tulee valtakunnan ja sen osien asukaslukuun, antoi tulokseksi likim??r?isarvoja, joita ei hallituskaan ep?illyt julkaista, niin sen sijaan vasta 1905 julkaistut tiedot kansallisuudesta ja uskontunnustuksesta eiv?t voi vaatia osakseen mit??n luottamusta. V?est? ei k?sitt?nyt kyselykaavakkeita, pelk?si uusia uskon- ja kielivainoja ja osoitti oikeutettua ep?luuloisuutta ja uskonnollisia ep?ilyj?, laskijat taas sivistyksen puutetta ja kansalliskiihkoa, ja n?in saatiin uskoa ja kielt? koskeva tilastollinen alkuaineisto, jonka arvo yh? v?heni, kun sit? vuosikausia k?siteltiin Pietarin virastoissa. Hallitus antoi hylk??v?n p??t?ksen yksityisten kaupunkien, esim. Riian, anomuksiin saada omalla kustannuksellaan k?sitell? ja julkaista paikkakunnalla koottua numeroainesta. Merkilliset tiedot er?iden alueiden v?est?st? ja siell? vallitsevasta uskonnosta, tiedot, joissa oli liian selv? ep?totuuden leima, saivat Ven?j?n vapaamieliset lehdet ankarasti arvostelemaan valtakunnallista tilastoa ja sen kiihkokansallista suuntaa.
Seuraava yleiskatsaus Ven?j?n valtakunnan kansoihin perustuu vuoden 1897 v?enlaskennan virallisiin tietoihin, kun parempia ei ole k?ytett?viss?.
A. Europan Ven?j?.
1. Isoven?l?isi?: 48,6 miljoonaa = 46 % koko v?est?st?.
Luvut lienev?t ennen liian suuret kuin liian pienet. Sulattamalla itseens? nykyisen Moskovan maan suomensukuisen alkuv?est?n, valloittavalla uutisasutuksella ja itsevaltiaalla valtapolitiikalla isoven?l?iset ovat tulleet suurimmaksi ja vallitsevaksi it?slaavilaiseksi kansaksi.
2. Ukrainalaiset: 20,8 miljoonaa = 20 %.
Todellisuudessa Europan Ven?j?ll? v. 1897 asuneiden ukrainalaisten luku lienee ollut suurempi. Kerran he olivat "ven?l?isen maan herroina" ja heid?n p??kaupunkinsa Kiova valtakunnan keskipiste. Tatarien sivistyst?-h?vitt?v? hy?kk?ys 13. vuosisadalla on pitk?ksi ajaksi tuominnut ukrainalaiset valtiolliseen voimattomuuteen ja tehnyt heid?n maansa Moskovan ja Puolan v?lisen taistelun temmellyskent?ksi. Heid?n kielens? voittaja julisti milloin puolan, milloin ven?j?n kielimurteeksi.
3. Puolalaiset: 8 miljoonaa = 7,6 %.
He el?v?t tihe?ss? asuen Veikselin alueella ja sivistyksellisen? yliluokkana kaikissa l?ntisiss? kuvernementeissa, jotka kerran ovat olleet Puolan valtakunnan maakuntia.
4. Valkoven?l?iset: 5,9 miljoonaa = 5,6 %.
He muodostavat talonpoikaisen v?est?n enemmist?n Vilnan, Vitebskin, Grodnon, Minskin, Mohilevin ja Smolenskin kuvernementeissa. He ovat puhtaimpana s?ilytt?neet alkuper?isen it?slaavilaisen tyypin. Heid?n kielens? ei vuoteen 1915 saakka ollut kohonnut talonpoikaismurteen alhaista asemaa korkeammalle.
5. Juutalaiset: 5 miljoonaa.
He polveutuvat kaikkein suurimmaksi osaksi juutalaisista, jotka 14. ja 15. vuosisadalla ovat vaeltaneet maahan Saksasta ja Puolasta ja suurimmaksi osaksi t?h?n p?iv??n asti, samoin kuin heid?n Espanjasta Turkkiin karkoitetut uskonveljens?, s?ilytt?neet vieraalla maalla kotimaansa kielen. Heid?n murteensa eli juutalaiskieli on keskiaikaista yl?saksankielt? heprealaisine ja slaavilaisine lainasanoineen, jonka kirjallisuudella vasta vuoden 1905 j?lkeen oli lupa kehitty? my?skin julkisesti. Ven?j?n hallitus riisti heilt? muiden ihmisoikeuksien mukana my?skin liikuntavapauden, niin ett? he vuoteen 1915 asti saivat el?? vain l?ntisten kuvernementtien niinsanotussa juutalaisessa asutusalueessa ja siell? harjoittaa yksinomaan kauppaa ja k?sity?t?.
6. Suomalaiset: 2 miljoonaa.
Suomessa ja siihen rajoittuvissa Pietarin ja Aunuksen kuvernementeissa. Kun Ruotsi aikanaan piti vallassaan Suomea, niin t?m?n, luonnon karsaasti kohteleman maan asukkaat 12. vuosisadalta alkaen ovat joutuneet germaanisen sivistyksen vaikutuksen alaisiksi, josta Ven?j?n hallitus aina vuodesta 1899 turhaan koetti heit? "vapauttaa".
7. Tatarit: 2 miljoonaa.
Ven?j?n muinaisten valloittajien ja hallitsijain suuri enemmist? on muuttunut vakinaiseksi talonpoikaiskansaksi keskisen ja alisen Volgan varsilla, miss? Kasan ja Astrakan muinoin ovat olleet heid?n kaanikuntiensa p??kaupunkeina. Vain kaspialaisen tasangon suola-aroilla vanha paimentolaisuus on s?ilynyt. Syntyper?isen taipumuksen siihen osoittaa tatarilaisten kulkukauppiasten suuri lukum??r?, joita tapaa kaikissa Iso-Ven?j?n kaupungeissa. Viel? heit? asuu Rjasanin kuvernementissa, Krimill? ja sen rajalla olevalla arolla, jossa heid?n lukum??r?ns? Turkkiin siirtymisen johdosta viime aikoina on suuresti v?hentynyt.
8. Saksalaiset: 1,8 miljoonaa.
He asuvat 13. vuosisadasta alkaen Saksan valtakunnan vanhimmassa merentakaisessa siirtokunnassa, It?merenmaakunnissa, miss? he, senkin j?lkeen kuin ovat lakanneet kuulumasta Saksan valtioyhteyteen, Puolan, Ruotsin, Tanskan ja Ven?j?n herruuden alla, ovat edelleen kehitt?neet maakunnan sivistyst? ja osanneet s?ilytt?? kansallisuutensa huolimatta valtakunnan hallituksen vainoista ja talonpoikaisen v?est?n puutteesta. Sen sijaan on lukuisia saksalaisia talonpoikaisasutuksia 18. vuosisadan j?lkipuoliskolta alkaen perustettu valtakunnan etel?- ja it?osiin Volhynian, Podolian, Jekaterinoslavin, Hersonin, Bessarabian, Taurian, Saratovin ja Samaran kuvernementteihin. Tsaarihallitus houkutteli shvabilaisia uutisasukkaita asuttamaan Ven?j?n viljelem?tt?mi? maita suurilla lupauksilla, jotka my?hemmin rikottiin. Puolan