Venäjän historia 1878-1918 | Page 4

Arkangelin kuvernementin sammal- ja j?k?l?tundroilta l?pi havu- ja lehtipuuvy?hykkeen, yli aron ruohikkokenttien aina Etel?-Krimin ven?l?isen rivieran myrtti- ja ?ljypuulehtoihin. Jos ven?l?inen astuu Uralin loivasti kohoavan sel?nteen yli, joka muodostaa rajan yht? v?h?n kasvistolle ja el?imist?lle kuin ilmastollekaan, niin h?n id?ss? kohtaa kotimaansa tutunomaisen kuvan: mittaamattoman tasangon, tundrien, metsien, soiden ja arojen peitt?m?n, valtavien sis?maanjokien halkoman, jotka melkein puoli vuotta paksun j??kuoren kahlehtimina hitaasti virtaavat pohjoista kohti. Luonto m??r?si h?nelle t??ll? valloittavan sivistyksenlevitt?j?n teht?v?n, jonka h?n jo aikaisemmin oli hyv?ll? menestyksell? suorittanut Okan ja Uralin v?lisell? laajalla alueella. Asutushistoria on ven?l?isen historiallisen k?sityksen mukaan ollut isoven?l?isen kehityksen p??sis?llyksen?. Vallan toisenlainen n?ky kohtaa ven?l?ist?, kun h?n muhkeata, ven?l?isen valloituksen turvaksi vuosisadan puoliv?liss? rakennettua grusialaista sotilastiet? my?ten nousee korkealle-kohoavan, ikuisella lumella peittyneen Kaukasuksen muurin yli. Sielt? aukeaa h?nen eteens? maa, rikas metsist?, metalleista ja vuori?ljyst?, rehevine alppiniittyineen korkealla vuorilla ja laakerilehtoineen laaksoissa, aroineen id?ss?, jossa keinotekoinen kastelu nostaa maasta runsain m??rin puuvillaa, riisi?, tupakkaa ja viini?, l?pitunkemattomine metsineen l?nness?, miss? kuumankostea ilmasto kasvattaa arvokkaita bambu-lajeja, magnolioita, korkkitammia ja p?hkin?puita, joita k?ynn?skasvit kiert?v?t, miss? tee- ja kahvi-istutukset, manteli-, sitruuna- ja appelsiinipuut kaunistavat lounaisia vuorten haarautumia Batumin luona. T?m?n ihmeen rikkaan maan ven?l?inen kyll? on osannut valloittaa, mutta ei sit? asuttaa eik? vallita. Ja vieraaksi, niinkuin Etel?-Kaukasia, j?i ven?l?iselle sielulle my?skin valloitettu Turkestan hedelmi?-uhkuvine kosteikkoineen keskell? laajoja hieta-aavikoita.
Ven?j?n tyhjentym?tt?m?t rikkaudet, jotka sen omien valtiomiesten sek? ulkomaisten suur-rahamiesten mielipiteen mukaan ainiaaksi muodostavat sen valtiollisen vallan taloudellisen selk?rangan, jotka muodostavat p??oman, mink? korot sivistyksen kohotessa muka voivat kasvaa m??r?tt?miin, ovat ensi sijassa tavattavissa Transkaukasiassa, edelleen metalleista rikkaan Uralin it?rinteill?, ne odottavat k?yt?nt??n-ottamista Altai- ja Sajan-vuoriston pohjoisilla haarautumilla L?nsi-Siperiassa, ne piileskelev?t kuparista ja naftasta rikkaan Turkestanin puuvillaistutuksissa ja hedelm?tarhoissa, niit? on vihdoin my?skin Europan Ven?j?ll? etel?ss?. Pohjois- ja keskiosat ovat k?yh?t, k?yh?t hiilest? ja metalleista geologisten kerrostumain h?iritsem?tt?m?n aseman t?hden; ja vain laihan ruokamullan antavat j??kauden sorakerrostumat. Uhkuvan hedelm?llist? on sen sijaan mustanmullan alue, joka leve?n? vy?hykkeen? ulottuu l?pi Etel?-Ven?j?n aina Luoteis-Kaukasiaan ja L?nsi-Siperiaan asti. T??ll? etel?ss?, Jekaterinoslavin, Harkovin ja Taurian kuvernementeissa sek? Donin kasakkain maassa, maaper?ss? piilee aroruohon alla hiilt? sek? tuottoisia kerroksia mangaani-, rauta-, hopea- ja lyijymalmeja, fosfaatteja, elohopeata ja posliinisavea, jotka viime vuosisadan 60-luvulla englantilaiset keksiv?t ja joita he alkoivat k?ytt?? hy?dykseen.
Mutta ei isoven?l?inen valtio ole saanut alkuansa rikkaassa etel?ss?, vaan k?yh?ss? keskuksessa, siell? on Ven?j?n keisarikunta kehittynyt Moskovan suuriruhtinaskunnasta ja laskenut yh? uusia maita valtikkansa alle. Seuraava numerosarja osoittaa Ven?j?n valtioalueen nopean laajenemisen:
V. 1500 Ven?j?n valtakunta k?sitti 2 milj. neli?km. " 1600 " " " 8,5 " " " 1700 " " " 14,5 " " " 1800 " " " 18,2 " " " 1900 " " " 22,2 " "
Vuosina 1812-1815 Ven?j?n valtakunta saavutti valtiollisen ja alueellisen kehityksens? kohopisteen. Se ulottui silloin Preussin rajalla olevasta Kalishista halki It?-Europan, Pohjois-Aasian ja Luoteis-Amerikan aina San Fransiskon lahteen, jonka rannalle kasakat v. 1812 perustivat stanitsan, kyl?n, ja pystyttiv?t rajapaalun, jonka oli m??r? erottaa toisistaan Ven?j?n ja Espanjan maa-alueet. Siihen aikaan Ven?j?ll? oli maailman toiseksi-vahvin laivasto ja suurin sotajoukko, jonka sotilaita Saksassa tervehdittiin urhoollisina vapauttajina ja Ranskassa pel?ttiin voittamattomina vastustajina. Ja t?m?n j?ttil?isvaltakunnan ja t?m?n vallant?ydellisyyden valtiasta ihailtiin ja juhlittiin Europan pelastajana. Siit? vallanhurmiosta, mink? Ven?j? siihen aikaan her?tti maailman yleisess? mielipiteess?, Ven?j?n armeijan voittamattomuuden maineesta on ven?l?inen diplomatia sitten vaivattomasti ja vaativaisesti el?nyt vuosisadan ajan, niinkuin loppumattoman p??oman koroista.
Vuonna 1816 alkoi valtakunnan taantuminen, ulkomaisten valtiomiesten sit? huomaamatta ja ven?l?isten tahtomatta sit? uskoa. Huolimatta Alaskan (1,5 miljoonaa neli?kilometri?) myynnist? Pohjois-Amerikan Yhdysvalloille v. 1867 suurensivat uudet valloitukset valtakunnan aluetta niin, ett? se lopulta oli kuudes osa taivaankappaleemme maanpintaa. Keskim??rin vallattiin vuodesta 1700 vuoteen 1900 p?ivitt?in 104 neli?kilometri? sodalla tai sodanuhalla ja tehtiin p?ivitt?in 300 vierasta alamaista ven?l?isiksi. Ei Krimin sodan (1853-1856) onneton loppu eik? Japanin sodassa (1904-1905) k?rsitty tappio ole pys?hdytt?nyt valtakunnan alueen jatkuvaa kasvamista, joka isoven?l?isen mielest? on luonnollinen ja v?ltt?m?t?n ilmi?, "luonnollisten rajojen takaa-ajoa". Viel? vuonna 1913 laskettiin Luoteis-Mongoliassa ylisen Jenisein ja Selengan jokialueet Ven?j?n vallan alle.
Niinkuin Ven?j?n asema, ilmasto ja kasvikunta, niin my?skin sen kirjava kansainsekoitus osoittaa siirtymist? Europasta Aasiaan. Turhaan kuitenkin talouspoliitikko, maantieteilij? ja historiantutkija etsii tarkkoja tietoja yksityisist? kansoista, niiden lukum??r?st?, elinkeinoista ja sivistyksest? ven?l?isist? tai l?nsieuroppalaisista vuosikirjoista. Yleinen v?enlaskenta on Ven?j?ll? kahdesti pantu toimeen. Edellisen toimittivat 13. vuosisadan puoliv?liss? tatarilaiset virkamiehet verotusn?k?kohtia silm?ll?pit?en, j?lkimm?isen 9 p. helmik. 1897 hallitus l?nsimaisten periaatteiden mukaan. Edellisen tuloksesta emme tied? mit??n; se oli aikanaan Sarain kultaisen lauman raha-asiain hallinnon t?rke? valtiosalaisuus. Mutta j?lkimm?isenkin laskennan tulokset hallitus kauan aikaa valtiollisista syist? piti salassa ja julkaisi vasta kun sen tiedot jo olivat vanhentuneet. Asukaslukua koskevaan kysymykseen voidaan vuoden 1897 numeroiden mukaan vastata niin, ett? 19. vuosisadan lopussa:
Europan Ven?j?ll? asui 105,5 milj. ihmist? 5.4 milj. neli?kilometrin alalla;
Kaukasiassa asui 9,3 milj. ihmist? 0,5 milj. neli?kilometrin alalla;
Siperiassa asui 5,7 milj. ihmist? 12,5 milj. neli?kilometrin alalla;
Keski-Aasiassa ynn? Kiivassa ja Bukaarassa asui 9,7 milj. ihmist? 3,8 milj. neli?kilometrin alalla.
Koko valtakunnassa asui 130,2 milj. ihmist? 22,2 milj. neli?kilometrin alalla.
Kuinka suuri valtakunnan asukasluku maailmansodan alkaessa oli, ja miten se jakautui em?maan, Europassa olevien reunamaiden