Venäjän historia 1878-1918 | Page 3

-- Kanne Suhomlinovia vastaan. -- Duuma vastustaa kansallisten ja uskonnollisten rajoitusten kumoamista. -- Brusilovin hy?kk?ys 1916. -- Saksalaisten puolustusvoitto Kovelin luona. -- Taloudellinen pula. -- Kuljetuslaitoksen rappio. -- Muuan duumal?hetyst? ulkomailla. -- Barkin l?hetys Lontooseen ja Pariisiin. -- Ven?l?is-japanilainen yst?vyys. -- Stürmer ulko- ja Protopopov sis?ministerin?. -- Stürmerin kukistuminen. -- Duuma, valtakunnanneuvosto ja aateliskongressi varoittavat hallitusta. -- Tsaari ja h?nen puolisonsa. -- Rasputinin murha. -- Galitsinin taantumuksellinen kabinetti. -- Vanhoillisten valtakunnanneuvoston-j?senten sijaan nimitet??n jyrkki? taantumusmiehi?. -- Hurjisteluja uudenvuodenaattona 1916.
16. luku: Valtakunnan luhistuminen vuonna 1917 .................... 344
Protopopovin politiikka. -- Lordi Milnerin l?hetys. -- Muonitusvaikeuksia Pietarissa. -- Duuma kokoutuu uudestaan. -- Kerenski vaatii rauhantekoa. -- Maaliskuunvallankumous ja Nikolai II:n luopuminen. -- V?liaikaisen hallituksen ja neuvostohallituksen muodostaminen. -- Kansan ja sotajoukon mieliala. -- Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitshin esiytyminen. -- Ent. tsaarin vangitseminen. -- Tsaarillisen perheen vangitseminen, sen karkoittaminen Siperiaan ja sen murhaaminen Jekaterinburgissa. -- Hallinto- ja oikeusuudistuksia. -- Taloudellinen romahdus. -- Sotajoukon rappeutuminen. -- Vierasten kansojen vaatimukset. -- Agraarilevottomuuksia. -- Kadettien kongressi. -- Neuvostohallituksen j?rjestyminen ja sen suhde v?liaikaiseen hallitukseen. -- Leninin ja Trotskin paluu. -- Bolshevistinen kiihoitus. -- Molempien hallitusten ulkopolitiikka. -- Miljukovin kukistuminen. -- Kadettilais-sosialistisen kabinetin muodostaminen. -- Talonpoikaiskomiteat vallassa maaseuduilla. -- Kerenskin sotasaarna. -- Hein?kuun hy?kk?yksen raukeaminen. -- Bolshevistinen kipin? Pietarissa. -- Leninin tappio ja pako. -- Ukrainan itsehallinto. -- Kerenskin toimenpiteet Suomen itsen?isyytt? vastaan. -- Moskovan valtiollinen neuvottelu. -- Huudetaan voimakasta miest? valtakunnan pelastajaksi. -- Kornilovin v?likohtaus. -- Oikeudenk?ynti Suhomlinovia vastaan. -- Kansanvaltainen konferenssi Pietarissa. -- Bolshevikkien kiihoitusta. -- Esiparlamentti Pietarissa ja porvarillisten puolueiden konferenssi Moskovassa. -- Bolshevikkien kapina 6 p. marrask. 1917. -- Hallituksen puolustautuminen Talvipalatsissa. -- Leninin voitto. -- Moskovan valloitus.

1. LUKU.
Maa ja asukkaat.
Iso-Ven?j? sijaitsee maanpinnan liikkumattomalla kohdalla, joka pitkien geologisten aikakausien kuluessa on milloin hieman laskeutunut, milloin taas huomaamattomasti kohonnut, laajalla, suurella tasankomaalla, miss? ei mik??n poimuttuminen tai murto ole h?irinnyt maakerrostumien vaakasuoraa asemaa. M??r?ttyj? rajoja maantieteellisess? mieless? puuttuu l?nness?. Valtiomiehen ja maantieteilij?n asiaksi j?i keksi? ne Oderin tai Narovan rannoilta ja tehd? siit? johtop??t?ksi?, esitt?en laajakantoisia valtiollisia vaatimuksia. Pohjoisessa ja etel?ss? meret muodostavat luonnolliset rajat, id?ss? Ural-vuoret. Mutta niiden etel?isten haarautumien ja Kaspianmeren pohjoisrannikon v?lill? ammotti 560 kilometrin levyinen aukko, jonka esihistoriallisena aikana oli aiheuttanut tuon eristetyn sis?meren vedenpinnan laskeutuminen. Huomaamatta Europpa t?ss? yhtyy Aasiaan, ja t?ll? asianlaidalla on Ven?j?n kohtaloille m??r??v? vaikutus t?n??n niinkuin tuhat vuotta takaperin.
Ven?j?n yksitoikkoiselta tasangolta alavine r?meisine vedenjakajineen puuttuu L?nsi-Europan maiden vaihtelevia pintasuhteita, ik??nkuin itse luonto olisi m??r?nnyt t?m?n laajan lakeuden suuren yhten?isen valtakunnan muodostamiseen. Yht? jyrkk? on L?nsi- ja It?-Europan v?linen ero ilmastollisessa suhteessa. Talvien kylmyydess? ja kesien kuumuudessa sek? sateenm??r?n v?henemisess? it??n p?in ilmenee Ven?j?n selv? mannerilmasto. Vain uloinna luoteessa, miss? l?mmitt?v? Golf-virta huuhtoo Muurmannin-rannikkoa, jonne v. 1899 perustettiin Aleksandrovskin kaupunki 69° 20' kohdalle pohjoista leveytt?, ei meri tammikuussakaan j??dy, kun taas 2,535 kilometri? siit? etel??n p?in 46° 30' kohdalla sijaitsevat Nikolajevin ja Hersonin satamat joka talvi j??esteiden johdosta ovat laivakululta suljetut. Ven?j?n pakkasia kiihdytt?v?t koillisessa sijaitsevan Kaarianmeren valtavat j??r?ykki?t, jotka vasta elokuussa -- ei kuitenkaan joka vuonna -- tuulen k??ntyess? ajautuvat pohjoiseen p?in. It?mereen asti tunkeutuu tuon kaarialaisen j??kellarin kylm?aalto, sulkien Pietarin sataman 4-5 kuukaudeksi vuodessa kokonaan merikaupalta, jota Tallinnassakin ja Riiassa voidaan pit?? k?ynniss? vain j??nmurtajien avulla. Samaa tiet? my?ten, jota vuosisatojen kuluessa Europpaan hy?k?nneet aasialaiset paimentolaisheimot ovat tulleet, tekee kes?n polttava kuivuus vuonna vuotuisnaan tulonsa Ven?j?lle. Ja Volgan varsilla, miss? kerran sotaiset paimentolaiskansat kauan ja sitke?sti ovat taistelleet maataviljelevien talonpoikien kanssa, taistelee nyky??n tuosta ilmastoportista tunkeutuva kuiva er?maantuuli Atlantin valtamerelt? tulevan kostean ilmavirtauksen kanssa. Niinkuin kansojen v?lisess? sodassa vaihtelevat t?ss?kin voitto ja tappio. Jos l?nsituuli voittaa, niin Volgan alueen hedelm?llinen maaper? huonostikin hoidettuna antaa viljaa yllin kyllin ja tekee ihmiset tyytyv?isiksi. Jos taas it?tuuli voittaa, niin n?lk??-n?kev? v?est? syytt?? Jumalaa tai hallitusta ja tarttuu aseisiin tai, jos se on sallittu, vastustusmieliseen ??nestyslippuun. Vuodesta 1891 alkaen aasialainen ilmasto on p??ssyt voitolle, ja aika ajoin sattuneet katovuodet ovat aiheuttaneet Pietarin vallassa-olijoille odottamattomia vaikeuksia ja saattaneet monen valtiollisen laskelman h?pe??n.
Ison-Ven?j?n taloudellinen el?m?, sen omituisuus ja takapajulla-olo johtuvat ilmastosta. Talven pituus on luonut Ison-Ven?j?n talonpojan kotiteollisuuden, kova kylmyys kallistuttaa h?nen el?m?ns? tekem?ll? v?ltt?m?tt?m?ksi turkisvaatetuksen ja pakottaa h?net kokoamaan valtavia varastoja polttopuita asuntonsa l?mmitt?miseksi ja rehua karjansa ruoaksi. Laivaliike sek? talon- ja teidenrakennusty?t ovat kuukausm??ri? seisahduksissa; elinkeinoel?m?n t?ytyy mukautua ilmaston mukaan. Ty?nteko ulkosalla paukkuvassa pakkasessa vaatii vahvistuskeinon, jonka kansa on saanut paloviinasta, vaatii ihonsuojelusta, jonka huokeimmalla antaa luonnollinen kerros rasvaista lihaa. Tuvan ilmanpit?v? umpinaisuus, sen asukasten ahdas yhteensulloutuminen y?n- ja p?iv?s-aikaan, kaikki n?m? suojelustoimenpiteet ulkona vallitsevaa peloittavaa pakkasta vastaan synnytt?v?t tukahduttavan ilman sis?ll? sek? heikontavat h?veli?isyyden ja siveydentunnetta. Sukupolvesta toiseen Ison-Ven?j?n kansa on k?ynyt kovaa taistelua maansa luonnon kanssa. Se on synnytt?nyt kyvyn k?rsi?, jota l?nsieuroppalainen ihmettelee, tyls?n alistumisen raskaaseen kohtaloon, kehitt?nyt passiivista rohkeutta, mutta my?skin s??lim?t?nt? kovuutta, joka usein saa synnynn?isen hyv?syd?misyyden muuttumaan vastakohdakseen. Niinkuin Pohjois-Amerikassa, johon ven?l?iset valtiomiehet usein ovat verranneet maatansa, kasvisto huomaamatta muuttuu tuolla laajalla alueella J??meren rantamilta Meksikon lahden rannoilla kasvaviin palmumetsiin, niin my?skin Ven?j?ll?. L?nsimaalaisen mielest?, joka on tottunut ahtaaseen valtioalueeseen, on ??rett?m?n pitk? matka