Valkoinen kameeli ja muita kertomuksia itämailta | Page 7

tiesin heid?n hankkeistaan. Lis?ksi heit? alkoi peloittaa Nubar Pashan poissaolo.
?Samassa te jo saavuittekin, hyv?t herrat! Silloin sanoin suoraan, ett? he turhaan odottavat Nubar Pashaa, joka ei p??se tulemaan; ett? heid?n jokaista askeltaan on seurattu, ja ett? kaikki oli joutunut ilmi. Todistaakseni puheeni kysyin heilt?, tunsivatko he teid?t?
?Typer?sti kyll? Seid Omar huudahti: 'Bismillah, ei mik??n ole h?nelt? salattu!'
?Samassa johdatin asian huippukohtaansa, lausuen, ett? hallituksen nimess? vangitsen Abdallah Effendin. -- Loput te jo tied?ttekin.? -- --
Mutta l?ht?aikamme oli jo k?siss?. Mr Donovan saattoi yst?v?llisesti meid?t vaunuissaan Kairon rautatieasemalle.
Asemasillalla nuorturkkilainen tuttavamme astui meid?n ohitsemme, kiukkuisesti meit? silm?illen. H?n nousi er??seen ensi luokan vaunuun. Heti h?nen per?ss??n l?hti samaan vaunuun kaksi hiukan huolimattomasti puettua herrasmiest?. -- N?ht?v?stikin englantilaisia salapoliiseja.
Mr Donovanin hyv?ntahtoisesta huolenpidosta olimme saaneet erityisen vaunun yksinomaisesti k?ytett?v?ksemme.
Juna vihelsi. -- ?Au revoir!?
Breitmann istahti vastap??t? minua ja lausui koomillisen n?rk?styneen?: ?Mit?h?n sanoisi das grosse Vaterland, jos tiet?isi, ett? Hans Breitmann on esiintynyt Englannin valtiollisena asiamiehen? Kairossa? T?m? on a more curious thing -- hullunkurisempi asia -- kuin mainio dajakkilainen h?nt?huiskani.?

TOTUUS "OMARIN MOSKEAN H?V?ISTYKSEST?"

1.
Olin vuonna 1910 ollut koko kes?n it?mailla. Enimm?n osan t?t? aikaa olin viett?nyt Jerusalemissa, miss? olin ottanut osaa arkeologisiin tutkimust?ihin kaupungin l?heisyydess?. Asiassa mukana oli er?it? englantilaisia raamatullisen muinaistieteen harrastajia, jotka kuuluivat Englannin ylh?isimpiin piireihin.
Muinaistieteellisiss? t?iss?mme meill? oli apuna varsinaisena tieteellisen? ammattimiehen? dominikaanimunkki, korkea-arvoinen is? Justinus, joka asui Jerusalemissa, ja jonka syv?? oppia, suurta kokemusta, innokasta ja vaiteliasta asianharrastusta emme koskaan voi kyllin kiitt??.
Jerusalemin dominikaaniluostarin j?senet ovat jo pitemm?n aikaa omasta aloitteestaan tehneet erinomaisen arvokasta ty?t? Palestinan muinaistutkimuksen hyv?ksi. Heill? on luostarin yhteydess? erityinen arkeologinen oppilaitos, jonka etevimp?n? edustajana on juuri is? Justinus.
Lienee syyt? eritt?in mainita, ett? olimme diplomaattista tiet? saaneet Turkin hallitukselta laajat yksinoikeudet muinaistieteellisiin kaivaust?ihin koko sill? alueella, miss? tutkimuksia teimme. Tahdon painostaa, ett? t?m? alue oli kokonaan ulkopuolella kaupungin nykyist? piiri?. Ty?t?mme valvoi kaiken aikaa kaksi Turkin hallituksen valtuuttamaa arvohenkil??.
Jo t?m? osoittanee, kuinka v?h?n seikkailuluontoista tutkimuksissamme oli todellisuudessa, vaikka kyll? maailman sanomalehdist?ss? sittemmin kerrottiin kaivaust?ist?mme kaikenlaisia rosvojuttuja.
On luonnollista, ett? toimemme Jerusalemin pienehk?ss? ymp?rist?ss? her?ttiv?t jonkinlaista huomiota muhammedilaisten ja juutalaisten sek? my?skin kristittyjen keskuudessa. Voinhan tunnustaa, ett? teimme ty?t?mme t?ss? uskonnollisten kiistain ja kiihkoilijain kaupungissa, paikkakunnallisten olosuhteiden pakosta, jonkinlaisella salaper?isyydell?. Jerusalem on muuten paikka, jossa aina vierailee, paitsi l?nsimaisia pyhiinvaeltajia, my?skin suuri m??r? tavallisia matkailijoita. N?iden joukossa voi olla sanomalehtien kirjeenvaihtajia ja uutisten-haijeja, joille palkkio sanomalehtikirjoituksesta maksetaan jutun outouden ja p?yristytt?vyyden mukaan.
Niinp? jo syyspuolella kes?? n?kyikin toimistamme Jerusalemissa enemm?n tai v?hemm?n rep?isevi? kertomuksia amerikkalaisessa ja saksalaisessa sanomalehdist?ss?. Osoitimme aina n?m? tiedot lyhyesti ja jyrk?sti per?tt?miksi.
Varsinainen kiihotus meit? vastaan sek? siit? johtuva katumellakka Jerusalemissa, joka tapahtui turkkilaisia vihaavain arabialaisten keskuudessa, syntyi kuitenkin vasta seuraavan vuoden kev??n?. On huomattava, ett? t?st? mellakasta, jolloin suuri osa kaupungin muslimeita oli saatu yllytetyksi ??rimm?iseen raivoon, kerrottiin er??ss? Parisissa ilmestyv?ss? ranskalais-juutalaisessa lehdess? jo p?iv?? ennen, kuin se Jerusalemissa tapahtui! -- Silloin min? itse en muuten ollutkaan ty?paikalla. -- Englantilaiset yst?v?ni joutuivat Jerusalemissa hengenvaaraan ja pelastuivat ainoastaan ylim??r?isen junan avulla sek? astumalla Jaffan satamassa kiireesti omaan huvialukseensa.
Heti sen j?lkeen nostettiin meit? vastaan todellinen vihan myrsky Berlinin saksalais-juutalaisissa sanomalehdiss?. Levitetyt rosvojutut sittemmin kulkivat, varustettuina kolminkertaisilla otsikkokirjoituksilla, kautta maailman. Ainoastaan er??t englantilaiset lehdet k?sitteliv?t kysymyst? tyynesti ja maltillisesti.
Puhuttiin Omarin moskean h?v?istyksest? ynn? muuta samantapaista j?rkevyytt?.
Tosiasia on, ett? olimme tehneet ty?t? kokonaan ulkopuolella Jerusalemin kaupunginmuureja, noin kuudensadan metrin p??ss? Omarin moskeasta. Ty?alamme oli aivan samoilla seuduin, miss? etev? Palestinan tutkija, sir Charles Warren, viisikolmatta vuotta aikaisemmin oli toiminut arkeologisissa kaivaust?iss?. -- My?s on huomattava, ett? Shiloan kyl?n beduinit, joita olimme kaivauksissa pitkin matkaa k?ytt?neet ty?miehin?mme, pysyiv?t rauhallisina ja mellakasta t?ysin erill??n.
Itse asiassa koko t?m? kiihotus johtui ihan toisenlaisista seikoista. Katumellakan syyt ovat etsitt?v?t hyvinkin syv?lt?.
Mutta tahdon kertoa n?m? asiat h?tik?im?tt? ja oikeassa j?rjestyksess?.
* * * * *
Jo edellisen? syksyn? Lontoossa, kun muinaistieteellist? tutkimusty?t?mme suunniteltiin, oli osanottajaksi retkikuntaan mit? parhaalta taholta suositeltu it?maisten olojen tuntijaa, sotilaskapteeni Karl Gustaf Nierotia. Hra Nierot oli syntyj??n ruotsalainen ja loistavan kasvatuksen saanut, mutta oli nuorena luutnanttina syyst? tai toisesta eronnut Ruotsin palveluksesta. T?m?n j?lkeen h?n oli ollut kaksitoista vuotta it?mailla eri valtioiden sotilaallisissa ja hallinnollisissa toimissa -- ensin Algerian vieraslegionassa, sittemmin Tunisissa, Italian Punaisenmeren-alueilla ja Turkinmaalla. T?t? nyky? h?n asui Lontoossa. H?n ei ollut varakas, mutta n?kyi tulevan toimeen it?mailla hankkimallaan omaisuudella. H?n osasi arabian ja turkin kielt? sek? hallitsi t?ydellisesti englannin, ranskan, saksan ja italian kieli?.
Kapteeni Nierotin monipuolinen -- en tahdo sanoa kirjava -- kokemus minua, omasta puolestani, hiukan ep?ilytti, mutta suositukset n?kyiv?t olevan vakuuttavia. Ep?ilykseni katsottiin aiheettomiksi. Ehdokkaamme oli tarmokas, taitava ja ?lyk?s mies. Eritt?in huomautettiin, mik? etu siit? oli, ett? hra Nierot saattoi esiinty? tulkkina retkikunnan englantilaisten j?senten ja minun v?lill?ni kaikissa niiss? tapauksissa, joissa verraten v?h?inen englannin sanavarastoni tuotti keskusteluillemme haittoja. Ty?suunnitelmia koskevat tiedonannot saatoin ajan voittamiseksi kirjoittaa ruotsiksi; kapteeni Nierot k??nt?? ne siin? samassa englanninkielelle.
T?m? monikykyinen mies otettiin siis retkikunnan palvelukseen.
Kun heti sen j?lkeen the honorable George Fairholme, kapteeni Nierot ja min? matkustimme Lontoosta Jerusalemiin tekem??n valmistavia silm?m??r?isi? tarkasteluja vastaisella ty?paikallamme, opin l?hemmin tuntemaan hra Nierotin. Oivallinen matkaopas ja taitava j?rjestelij?,