Valkoinen kameeli ja muita kertomuksia itämailta | Page 4

tavalla n?iden arvohenkil?jen huomion esineen?. Kahden ja puolen shillingin bakshiish nuorelle, vetre?lle beduinille, ja asiani olikin jo toimitettu.
En kyll? lainkaan pys?htynyt, kulkiessani valkoisen kameelin ohi, mutta sen kuva painui siin? samassa erottumattomasti mieleeni.
Todellakin jalo el?in! Puhdas, l?ikkyv?karvainen. Kyttyr? tavattoman korkea ja ?kkijyrkk?, j?senet paljaita ter?sj?ntereit?. Pitk? kaula kohollaan etusojossa ja pieni, ylen hienopiirteinen p?? ik??nkuin hiukan takaheitossa. Alentamatta silmi??n, leuka ylh??ll? ja alahuuli pitk?ll? lerpallaan se siin? pysyi liikkumattomana, hievahtamattakaan. Elukassa oli ilmeisesti ylimyksellist? verta, ja se tunsi arvonsa. Se tahtoi yll?pit?? ikivanhoja it?maisen ylh?is?n perint?tapoja. Koko ryhdiss? ja etenkin alahuulen lerpassa ilmeni halveksimista, sanomatonta ylenkatsetta minua, eurooppalaista kohtaan. Olin t?ydellisesti pelkk?? ilmaa sen silmiss?.
Miten turhanp?iv?iselt? todella mahdoinkaan siin? n?ytt?? valkoisessa, tiukkaan napitetussa khakipuvussani ja pitkiss?, soukissa kotelohousuissani. Ei tyynt? arvokkuutta puvussa eik? eleiss?. Uuden maailman h?tik?iv?t plebeijit, mit? te tunkeilette? Pysyk?? t??lt? loitolla!
Puolih?peiss?ni elukan myk?st? ylenkatseesta astuin j?lleen kujalle.
?_All right?_?
?Tallella on kameeli. Mutta alan uskoa, ett? kameelinkauppa kyll? j?? tekem?tt?. Jos sheikki viel? voinee kauppaan suostua, niin kameeli itse ei suostu. Se v?litt?? viis Donovan Pashasta ja Hagenbeckista ja kaikista l?nsimaista.?
?_Well!_ Sep? n?hd??n.?
Ja nyt l?hdimme oikaisemaan poikittain l?pi basaarien, kunnes er??ll? leve?mm?ll? kadulla tapasimme eurooppalaiset ajoneuvot ja dragomaanin, joka tiesi Donovan Pashan asunnon.
Omaatuntoani painosti raskas m?hk?le huonosti harkittuja lupauksia. -- Mit?h?n t?st? tulleekaan?
Turhaan koin lohduttaa itse?ni sill?, ett? mr Donovanin omituisia puolia oli my?s h?nen tavattoman suuri avuliaisuutensa. Miss? it?maisia oloja tuntemattomat henkil?t taitamattomuudessaan olivat joutuneet selkkauksiin alkuasukasten kanssa, siin? mr Donovan aina koetti j?rjest?? juttua. Hiukan satiirisena pikkulasten tuhmuuksista, ironisesti hymyillen h?n ryhtyi asiaan ja k??nsi vanhan, vakaan taaton tavoin kaikki parhain p?in, kuin mik?kin deus ex machina.
* * * * *
Vastaanottomme Donovan Pashan kodissa oli koko joukkoa lievemmin masentava, kuin mit? osasin toivoakaan. Olin sopertaen maininnut tuttavuuteni Egyptin olojen tuntijan, mr Parkerin kanssa ja esitt?nyt yst?v?ni.
?Mr Breitmann -- tunnen nimelt?. Hyv? yst?v?ni, mr Kipling, on teist? puhunut. H?n on luotettava, totuutta rakastava mies. -- Mr Parkerista en voi niink??n... Merkillist? kyll?, maailma ei ole viel? h?nt? h?yhent?nyt.?
Oli ilmeist?, ett? Donovan Pasha teki meist? pient? pilaa.
Mutta saksalainen yst?v?ni oli jutussaan tuskin p??ssyt alkuun, kun mr Donovan jo k??ntyi tarkkaavaksi. H?n pyysi meit? kohteliaasti istumaan, istahti itse ja siveli ohimoitaan hienolla, naisekkaalla k?dell??n.
?Tied?n, ett? Seid Omar on eilen n?hty kaupungissa, vaikka h?n p??si asiamiehilt?mme v?lttym??n. Likaisessa syrj?h?kkeliss? siis pit?? majaa henkil?, joka on senussilaisten johtomiehi? ja jonka vaikutusvalta ulottuu yli koko Arabian. -- H?n tietysti ei istunut siell? yksin??
Ja k??ntyen minun puoleeni h?n pyysi mahdollisimman seikkaper?isi? tietoja niiden henkil?jen ulkomuodosta, jotka olin n?hnyt valkoisen kameelin omistajan seurassa.
?Oivallista! Teill? on tarkka havaintokyky. Saan vakuuttaa kiitollisuuteni herroille. Ja nyt olen kokonaan teid?n k?ytett?v?n?nne. -- Mr Breitmannin asiaa tahdon varsin mielell?ni v?litt??, mutta --?
?J?t?n t?ss? avoimen shekin teid?n k?ytett?v?ksenne ja t?ytett?v?ksenne?, eh?tti saksalainen.
Mr Donovan tarkasti paperia ja sulki sen huolellisesti lompakkoonsa. -- ?En luule t?t? tarvittavan. Tulette n?ht?v?sti saamaan sen koskemattomana takaisin. -- Aioin sanoa: kauppa ei ole onnistuva.?
Hieno hymy huulillaan h?n lis?si: ?Tied?ttek?, mit? valkoista kameelia te oikeastaan tahdotte ostaa??
?Ein Exemplar niit? kameeleja, joiden kantais? auttoi Muhammedia pakoon Mekasta Medinaan. -- Hedschra 622.?
?Oikein! Mutta k?yk??mme hiukan pitemm?lle taaksep?in ajassa. T?ll? kameelilla on merkillinen sukujuuri. Kaikissa kansainvaelluksissa ja uskonnollisissa liikkeiss? Eufrat-Tigris-virran ja Niilinlaakson v?lill?, historian h?m?rimmilt? ajoilta alkaen, on valkoisella kameelillamme ollut erityinen teht?v?ns?. Valkoisella kameelilla ratsastaen ensimm?inen seemil?inen valloittajakuningas, Sargon I, otti haltuunsa sumerilaisten perinn?n ikivanhassa Sinearissa, tuhannen vuotta ennen kuin nuo pyramiidit tuolla rakennettiin. -- Jos arabialaisten muisto yksityiskohdissa pett?? ja he t?ss? mainitsevat kantapatriarkkaa Semi?, niin t?m? ei muuta p??asiaa. -- Valkoisen kameelin sel?ss? Abraham, enemm?n kuin puolitoistatuhatta vuotta my?hemmin, siirtyi Kanaanin maahan. Kun patriarkka sittemmin vanhoilla p?ivill??n, v?h?? ennen kuolemaansa, k?vi viimeisen kerran tervehtim?ss? Petrean er?maan Firanin keitaaseen karkoitettua orjavaimoaan Hagaria ja poikaansa Ismaelia, niin silloin h?n n?ille j?tti imett?v?n valkoisen kameelin varsoineen. -- Nyt ehk? n?ette! --
?Valkoinen kameeli oli sill? hyksoskuninkaalla, joka valloitti Egyptin, muinaisten faraoiden valtakunnan, mink? johdosta Israelin lapset sittemmin saivat tilaa Gosenissa. -- T?ll? v?lin Ismaelista oli tullut suuren kansakunnan is?. Kansa levisi kautta Ruwalan er?maan ja halki laajan Arabian. Koreischilaisten ensimm?inen heimop??llikk? sai yht'aikaa hoitoonsa Kaaban mustan kiven ja valkoisen kameelin, tuhannen vuotta ennen Muhammedia!
?Profeetan kuoltua valkoinen kameeli kiiti islamin uskon hulmuavan liekin edell? Arabiasta kautta Syrian ja Mesopotamian Indus-virtaan saakka ja kautta Egyptin Atlantin valtameren rannoille.
?Pohjois-Arabian er?maaseudut ja niiden l?himm?t ymp?rist?t ovat seemil?isten kansain kiehuvana pes?n?, varhaisimpien kansainvaellusten l?ht?kohta ja kolmen maailmanuskonnon alkukehto. V?h?inen liikakansoitus, ja kansanvy?ry l?htee liikkeelle.
?Milloin t?m? on j?lleen tapahtuva? V?liajat ovat ennen kest?neet noin 1000--1500 vuotta. El?mme nyt juuri historiallisissa merkkiajoissa.
?Mutta palaan valkoiseen kameeliimme. Kysyk??p? senussilaisten salaiselta uskonnolliselta veljeskunnalta, johon kuuluu yhdeks?n miljoonaa vannoutunutta j?sent? Faredgan keitaasta Egyptiin ja Sudaniin ynn? Marokkoon asti, Arabiasta Damaskokseen ja Stambuliin sek? Mesopotamiaan ja Intiaan saakka, -- kysyk?? n?ilt? eurooppalaisten peloittavimmilta vastustajilta, jotka ovat sit? vaarallisemmat, kun heid?n toimensa on n?kym?t?nt?, maanalaista myyr?nty?t?, -- kysyk?? heilt?, onko ehk? ennustettu, ett? islamin maailma juuri n?ihin aikoihin on yhdistyv? yhdeksi ainoaksi suureksi teokratiaksi. Voisittehan kysymyksell?nne k??nty? suorastaan tuttavanne, Seid Omarin puoleen, joka istuu likaisessa