Vähemmät eepilliset runoelmat | Page 5

mun ty?ni?Viikoks', ehk? useemmaksi eesp?in."
Lausui. Mit? ?iti lie ja tyt?r?Muuta haastelleet, sit' ei oo kuultu.?Mutta tunnin parin p??st? vaunut?Pihaan seisahtui. Ja paronessa,?Ry?kyn?ineen ynn? uljas, kaunis?Nuori kreivi, ??neens' ilvehdellen,?Maahan astuivat ja siit? oitis?Kammariin, viel' ovess' suottaellen.
Neidon luo, jok' ompelulta nousi?N?yr??n kumarrellen, "armo" astui?Suopeaan ja suvaits' sormellaankin?Silitt?? sen hentoo ruusuposkee.?"J?tt?k?? nyt, yst?v?ni, oitis?Mit' on teill? tekeill?; m? yksin?N?? kaks' p?iv?? omistaa teit' tahdon."?Samallapa katsahtain my?s kreiviin?Hymysuin h?n haasti: "My?nt?k??p?:?Kannattiko vaivaa vaunut j?tt????Siev? valkotukka -- eik? totta?"?Kerrotaanpa hienon hymyn, jossa?Toinen puol' ol' pilaa, toinen totta,?Sorjan herran viiksill' liihotelleen,?Kun h?n ??n'ti ny?kk?s my?ntyv?ns?.
Mutta nuori neito, n?ytt?m?tt??Huomanneensa ilveilyst?, painoi?P??t??n siev?? kutrikasta hieman?Armo-rouvalle ja hiljaa virkkoi:?"N?? kaks' p?iv?? olen estyneen??Omalt' ompelultani. ?iti tahtoo?Huomenna mua k?ym??n tanssiloissa."
V??nt?in suunsa ilkun ihmetykseen?K??ntyi paronessa tyt?n ?itiin:?"Hoh!" h?n sanoi, "sep? kohteljasta?Heitt?? oma hy?ty, suodaksenne?Meille kauniin tytt?renne seuraa.?Onko t?ytt? totta tuo vai voiko?Ehk? muuttaa p??t?st?nne, rouva?"
Vanha vaimo vilpit?n kun ?kk?s?Kevyen tuon lauseen r?yhkeyden,?Pahastui ja kohden astui, virkkain:?"Paronessa, kaksi vuotta on jo?T?m? lapsi omin heikoin sormin?Itsens', ?itins', siskons' el?tellyt.?Lukea voi ne harvat hetket, jotka?H?n t?ll' aikaa levolleen on suonut.?Nytkin -- h?n on vasta ensi kerran?Kutsuttu -- mun t?ytynyt on pyyt??,?Torua, kehottaa ja k?ske?kin,?Ennenkuin h?n muistamaan on saatu?Omaa pukuaan eik' aina muiden.?Riitaa maksoi, mutta kerran t?ytyy?H?ll?i olla hauskaa niinkuin muilla."
Lausui n?in. Mut "armo" olkap?it??n?Nostahtain, "hyv?sti'n" nyyk?hytti.?K?ynti oli tehty, erjettiin siis.?Huomattiinpa sent??n, ett? kreivin?Tervehtelytapa menness' oli?Toista kuin sen tulless', ett? n?ytti?Kumarrus nyt niinkuin todemmalta,?Ett? kasvot ilmaisi ja ryhti?Hiukemmin kuin ?sken ylpeytt?,?Ett? silm?ns' oven suulla viel??L?mpim?sti mieltyin osui Jennyyn.
P?iv? p??ttyi, niin my?s huomisp?iv?.?Tanssiaisiin tultiin; kaikki mit??Kaupungiss' ol' nuorta, uhkeaa ja?Ihanaa t??ll' loistossansa n?htiin?Yhtyneen? nyt, ja poloneesi?Antoi alkajaiset tanssin iloon.?Ihmeen sorjana ja entist?ns??Sulompana n?htiin nuoren kreivin?Py?ritt?v?n paronessaa saliss',?Sitten tytt?ri? pari kertaa.?Kuitenkinpa toisinaan sen silm?t?Ilmaisivat hiukan hajamielt?,?Jon h?n kohta korjas k??ntym?ll??Naiseensa ja puhett' uusimalla.
P??ttyi k?velyt. Musiikki soitti?Tahdin muutaman, katrilli alkoi.?Oli tapa, ett? kavalieri?Paikkans' ennalt' otti, mihin luonut?K?sineens? ol', ja paukutellen?Kutsui naisens' sitte hyppypiiriin.
Salin p??ss? seisoi nuori kreivi?Valmisna jo, kaikk' ol' s??ll??n, kaikki?Vartoi vaan, ett' antais kreivi merkin.?Ja h?n antoi. Kautta v?lj?n salin?Pauke soi ja soitto kaikui mukaan,?Kaunotarta liehui kaikkialta?Ritareinsa rinnalle, katrilli?Sulkeutui -- vain kreivi yksin seisoi.
Nytp? vasta salin alip??ss??N?htiin kaino tytt?, ep?r?iv?.?Tanssijain ja istujoiden rivein?V?litse h?n turhaan pyrki, vihdoin?T?ytyi tulla valoon laattialle.?Halpa puku yll??n, soman p??ns??Kiharoissa valkokukka-vanne,?Astui h?n, ja kaikki h?nt? t?ht?s,?Astui ujostellen yh? eemm?s,?Kunnes seisomaan j?i kreivin viereen.?Se ol' Jenny. Immen posket hehkui?Kuumemmin kuin ruusun, lempee silm?,?Maahan luotu, kartti katsojoita.?Mutta jalo uljas kreivi otti,?Ket??n muuta katsomatta yht??n,?Hymysuin ja riemull' immen k?den;?Samallapa hetkell' alkoi tanssi.
Sanotaanpaa samall' iltamalla?Saman parin tulleen kotiljonkiin,?Ett? kreivin lempee silm? siin??Niinkuin p?iv?npaiste kaiken aikaa?Kiintynyt ol' Jennyyn yksin?ns?.
Toiset kertoi viel? ihastellen,?Kuinka kaino tytt? silloin t?ll?in?Tohti kreivin silmiin katsahdella,?Kuinka silloin taivaallinen loisto?S?teili sen kasvoilt' yhten?ns?,?Rusosuulta suutel' uusi sulo?Lennosta mit' ik??n kreivi lausui.
Muuten heid?n puheitaan ei tietty;?Tarina vaan on, ett? syksyn tullen?Uljas kreivi ylk?miesn? n?htiin,?Viipyi pari p?iv?? vaan ja l?hti?Tilalleen taas onnellisna nuoren,?Onnellisen kreivinnansa kanssa,?Kauniin ompelijan, Jennyn kanssa.
Legendoja.
Kirkko.
Kova onni, kolkot koetus-alat?K?yhyyteen ja h?t??n oli sy?ssyt?*Ollin* talostaan ja tavaroistaan.?Vihdoin vuodet vei, mink' onni s??sti.?Viidenkahdeksatta talven lumet,?Joit' ei kes? sulaa, peitti p??t?.?Yks j?i h?lle viel? entisest??Ilostansa: usko Jumalaansa,?Jolta onnetuus ja onni tulee.?Nyt h?n asui toisen kartanossa,?Soppikulu, syrj??n sy?sty kylky,?Pit?j??ns? armoill' el?telty.
Juhannuspa koitti, pirtin v?ki?Her?s, nuoret niinkuin vanhemmatkin?Juhlaverhat yllens' otti, kaikki?Herran templihin nyt tahtoi rient??.??ij?ss?p? syttyi sama into,?Is?nt?ns? luo h?n astui, lausuin:?"Suo mun t?n??n p??st? my?t?s kirkkoon,?Rakas veikko! Koko kev??n olen?Uuninnurkassan' ma sairastellut,?Enk' oo saarnaa kuullut puoleen vuoteen."
J?rvellen is?nt? n?ytti. Siell??Virui vahva vaaleen-harmaa usva,?Eik? n?hty rantaa, vett?, saarta.?"Koetas itse l?yt?? tiet? tuolla,"?Virkkoi, "kukaan muu ei venheell' l?hde,?Jalkaisin on j?rvi pitk? kiert???Eik? hevoseni sulle jouda."?Vanhus kuultuansa tylyn sanan?Astui hiljaa rantaan, venheen ty?nsi?Vesillen ja usvass' alkoi soutaa.?"H?n ku kalain matkat meress' ohjaa,?Lintuin retket ilmass', ett? sinne?Saapuvat ne kuin h?n kutsuu, h?np??Mun my?s t?n??n kirkkons' sallii l?yt??."
Hetket vieri. Vett? vaan ja usvaa?Vanhus n?ki, tielt??n eksyneen?,?Uupua h?n alkoi, raskaammalta?Soutu tuntui, k?si puutuneelta.?Aamutyyness? kun poikki j?rven?Kellot ensin soivat, heikko kaiku?Ukon korviin kaukaa kumahteli;?Kirkolt' olevansa loitompana?Huomas h?n, kuin maalta l?htiess??n,?Toinen kerta soitettiin ja kolmas,?Loitompaa vaan yh? soitto kuului.?Korkeuteen silm?ns' ukko nosti?Sumu-ilmoihin, ik??nkuin kysyin,?Toivotonna, voimaa vailla, tiet?.
Mutta samallapa hiljaa liukuin?Venhe t?rm?s paateen, paaden p??lt??Usvast' ep?selv??n haamoitteli?Ranta, suoden vanhukselle levon.?Rannalle h?n astui, tutki paikkaa,?Tunsi sen, tuon j?rven-luodon, miss??Nuorna monast' oli maalle mennyt.?Kalliolle kaljulle h?n istui?Miettim??n, ja usvan varjot peitti?Taivahan ja maan ja ?ij?n mielen.
Kellot soivat yhteen. -- Liek? vanhus?Korkeampain valtain turviss' ollut? --?Kun h?n toivotonna katsoi yl?s,?Loisti siniraita pilvil?ist?,?Valon enne. Kirkossapa virsi?Alkoi silloin; luodoll' autiolla?Hengittikin tuulen ensi viima?Lehviss?, ja ensi leivo lensi,?Her?nneen? valost', ilmaan. Poies?Haihtui luonnon horros. S?veleit??Seuras s?veleet, ja uudet virret?Virkos vuorill', laaksoiss'. Ilotelme?Kaikui pilvil?ist?, kaikui puista?Ukon ymp?rill?; itse riemuun?Ratketen ei muistanut h?n huolta.?Lauluun yhtyi h?n, ja kaunis virsi?Suvivirs' "Jo joutuu armas aika"?Hiljaa v?r?hdellen soi sen suusta.
Ja se armas aika joutui, suvi,?Josta lauloi h?n, siit' eiv?t muurit?H?nt? sulkeneet. Sen yrttitarhat?Kasvoi eess?h?n, sen linnunlaulut?Kuuli h?n; ja Kristus, laulamansa?Saaronin kukka, vehmaan laakson lilja,?Kukkana ja liljana h?n huokui?Rukoilijan mieleen l?mpimyytt?.
Virren vieriess? oli taivas?Seljennyt, viel' ala-ilmoill' yksin?Viipyi usva. Silloin nousi id?n?Pilvivuoteelt' aurinko ja valoi?S?detulvan maan ja vetten usviin.?Ilmat hiljentyiv?t, ilman joukot?Lepoon pyrki, joka el?v? n?ytti?Tahtovan nyt katsella, ei laulaa;?Ja tuo vanhus vaiti seuras silmin?Valon tiet? harrasna. -- Mik' ?sken?Siinsi himmeen?, se kirkastui