Unelmiensa uhri | Page 8

ja fariseusten, ette ikin? taida taivaan valtakuntaan sis?lle tulla?, oli tekstin? pastorilla. Ja siit? sai kukin osansa. Rikkaat kuulivat ylpeydest??n ja ahneudestaan, k?yh?t tyytym?tt?myydest??n, nuoret turhamaisuudestaan. Vaimov?ki sai kuulla juoruistaan, miehet kiroilemisesta ja juoppoudesta, joten lopulta kukin pelokkaana odotti omaa vuoroansa. Pastori puhui kuin jok'ainoalle erikseen.
Saarna l?heni jo loppuansa. Silloin vaikeni puhuja hetkeksi. Hetken v?r?hteli h?nen ??nens? hell?n?, kun h?n jatkoi: ?Rakkaat sanankuulijat, te kotipit?j?ni asukkaat! Olen teille t?n??n nuorille ja vanhoille, k?yhille ja rikkaille julistanut Jumalan totuutta. Te olette kaikki minulle tutut ja rakkaat, ja juuri siksi julistan min? teille totuuden peittelem?tt?. Ei ole olemassa kuin kaksi tiet?: toinen el?m?n, toinen kuoleman. Kaita on el?m?n tie. Ihmiset kyll? usein tahtovat sit? levent??. He tahtovat ottaa Jumalan tahdon ja oman tahdon oppaaksensa, mutta siten eiv?t he ikin? el?m??n saavu. Ei ole sill? hyv?, ett? sunnuntaina k?ymme kirkossa ja olemme hartaita. Meid?n t?ytyy jokap?iv?isess? el?m?ss?mme Kristuksen askeleita seurata. Te kuulitte: 'Ellei teid?n vanhurskautenne ole paljoa enempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, ette ikin? taida el?m??n sis?lle tulla.' Sent?hden 't?n??n, kun te kuulette Herran ??nen, ?lk?? paaduttako syd?mi?nne. Pahantekij? hylj?tk??n tiens? ja syntinen ajatuksensa ja k??ntyk??n Herran tyk?, sill? h?nell? on paljon anteeksiantamusta.' -- Yhtyk??mme rukoilemaan, ett? jok'ainoa meist? hylj?isi kadotuksen tien ja k??ntyisi Herraa palvelemaan hengess? ja totuudessa.? -- --
Viime sanoja lausuessaan oli puhujan silm? sattunut kumaraan olentoon saarnastuolin juurella, ja h?nen katseensa oli kohdannut kaksi rakkautta s?teilev?? silm??. ?iti siell? istui k?det ristiss?, kasvoillaan autuas ilon-ilme. Ankaruus katosi puhujan ??nest?. Laki vaatimuksineen ei h?nelle en?? sanottavaa sepitt?nyt. L?mmin s?de oli p??ssyt paistamaan h?nen sisimp??ns?. Siksi suli ??nikin l?mpim?ksi.
Haudan hiljaisuus vallitsi kirkossa, kun nuori pastori rukoili palavasti ja voimakkaasti, rukoili, ett? Jumalan valtakunta l?hestyisi ja h?nen tahtonsa tapahtuisi ihmisten keskuudessa.
* * * * *
Kirkon l?hell?, aivan valtamaantien varrella seisoi puitten suojassa pieni talo. Vuosikymmeni? sitten oli se rakennettu seurakunnan suntiolle, ja sama perhe oli siit? saakka siin? asunut.
T?n??n oli talossa juhlap?iv?. Valkea permanto katajien peitossa, kirkkaat kattilat ja vastapestyt ikkunaverhot, kaikki sit? todistivat. Seisoipa molemmin puolin portaita kaksi vast'ik??n mets?st? tuotua nuorta koivuakin. Oli aivan kuin Juhannusta vietett?ess?.
Syyt? olikin juhlia nyt, sill? vanhusten hartain toivo oli t?yttynyt. Heid?n ainoa lapsensa oli pappina ja oli t?n?p?iv?n? kotikirkossa ensi kerran saarnannut.
Nyt tuntuivat monin kerroin palkituilta kaikki kielt?ymykset pojan opintojen aikana, tuntuivat v?h?isilt? vuosikausien vaivat. Eik? tuo suuri oppi kuitenkaan poikaa vanhemmista vieroittanut; muuttumattoman hell?n? s?ilyi yh? heid?n suhteensa. Oliko ihmett?, jos todellisuus oli vanhuksista kuin ihanin unelma.
Heikki Salo oli k?yh?ss? kodissaan saanut hyv?n kasvatuksen. H?n oli tottunut ty?h?n ja yksinkertaisuuteen, oli oppinut omin neuvoin tulemaan toimeen ja vaatimaan paljon itselt??n. Kun h?n mieheksi tultuaan oli tutustunut el?m??n yh? laajemmissa piireiss?, alkoi h?n arvostella sen eri ilmi?it? niiden periaatteiden mukaan, joita h?n v?hitellen oli itselleen muodostanut, ja tarmolla p??tti h?n silloin, maksoi mit? maksoi, toteuttaa mink? oikeaksi k?sitti. Siksi h?n nyt papiksi valmistuneena pani el?m?ns? p??m??r?ksi j?rk?ht?m?tt?m?sti julistaa totuutta, semmoisena kuin h?n sen Jumalan sanasta k?sitti. Ei h?n totuudesta tinkisi, ei h?n nuhdesanoja s??st?isi. Maailma oli pahuutta t?ynn?, vaikka Kristuksen seuraamista oli saarnattu kohta kaksi tuhatta vuotta. Muutos oli aikaansaatava, ja h?n tahtoi sek? el?m?ns? ett? oman onnensa uhrata t?lle ty?lle. --
Heikki vanhempineen oli nyt p??tt?nyt p?iv?llis-ateriansa tuvassa. Riisiryynipuuro oli sy?ty, ja is?-ukko ty?nsi tyhjennetyn lautasen luotaan laskien tinalusikan p?yd?lle. ?Jumalan olkoon kiitos ruoasta ja juomasta!? H?n pani k?tens? ristiin ja huokasi. Hetkisen vaitioltuaan h?n jatkoi: ?Niin sit? nyt on n?hnyt senkin p?iv?n, ett? on oman poikansa kaulaan saanut papin kauhtanan sitoa ja h?nelle oven saarnastuoliin avata.?
Seurasi syv? ??nett?myys.
?Teid?n rakkautenne on minut n?in pitk?lle auttanut.? Oli kuin sumua Heikin silmiss?. -- ?Nyt?, jatkoi h?n, ?toivon velvollisuuksien ja huolten taakan teid?n hartioiltanne siirtyv?n omilleni. Nyt on aika minun tehd? ty?t? ja auttaa.?
?No, no, poikaseni, mit?p? me vanhat ihmiset tarvitsemme. Omahan meill? on m?kki, eik? menomme suuret ole. Toisin on sinun. Tulet el?m??n herrasihmisten joukossa, viel?p? pappina. Semmoiseen tarvitaan enemm?n varoja, eik? taida apulaisen palkka olla suuri.?
?Ei ole, vaan eiv?t menonikaan. Luuletko sin?, is?, ett? sunnuntaisin aion saarnata Kristuksen seuraamisesta ja viikolla el?? ylellisyydess?? Niin, Jumala paratkoon, kyll? tehd??n. Mutta min? aion olla semmoisesta erill?ni. Taivaan tie on kaita kaikille. Ei ole ihmisill? lupaa sit? levent??.?
?Mutta Heikki?, vastusti is?, ?sin? tulet vieraitten ihmisten koteihin, tulet olemaan kaikenmoisissa hienoissa seuroissa, vaatii se semmoinen el?m? enemm?n varoja kuin olosi t??ll? kotona.?
?Ehkenp? kyll?, vaan sen sanon, ett? olkoon seurani kuinka hienoa tahansa, aijon el?? ja saarnata niinkuin Jumalan sana vaatii. Hienoa kuuluu olevan se rovasti Bj?rkinkin perhe, jonne apulaiseksi joudun. Taitavat olla samoja, joiden luona olin juoksupoikana muutaman viikon, silloin kun k?vin Karjalassa t?tini luona. Mutta min? en aio kumarrella kultaa enk? korkeutta. En toden totta aio l?himm?isteni heikkouksia hemmotella.?
?Ei?, sanoi siihen ?iti, ?ei muuten, kuin jos rakkaus sit? vaatii.?
?Niin rakkaus -- sit? kyll? tarvitaan, mutta tunteemme saattavat meit? pian veltostuttaa. Tahdon t?ytyy hallita.?
?Ja Jumalan hengen hallita tahtoa?, lis?si ?iti hiljaa.

V.
Ruustinna Bj?rk viihtyi kuin kala vedess? p??sty??n vilkasliikkeiseen pappilaan l?nsi-Suomen rannikolla. Ensi aikoina muuton j?lkeen oli h?n menossa aamusta iltaan