Työn orja | Page 4

Eik? se olisi paljon h?nen ty?-aikaansa t?rvellyt, jos h?n olisi sopinut t?m?n kanssa yhteisest? aamiaisesta.
My?skin kadutti h?nt? hiukan ?skeinen t?yke? k?yt?stapansa yst?v?llist? em?nt?v?ke??n kohtaan. Mik? m?rk? h?n oli, joka ei siet?nyt edes tuon vertaa hilpe?t?, viatonta leikinlaskua?
Olihan Trudchen soma tytt?. Miksi h?n ei ollut suostunut hetkeksi h?nen kanssaan naljailemaan?
H?n p??tti heti korjata erehdyksens?. Ja pyyt?? h?net ?itineen viel? t?n? iltana ravintolaan.
Mutta h?n ehtisi tuon asian kyll? hiukan my?hemminkin suorittaa. Nyt h?n tahtoi ennen kaikkea tehd? ty?t?.
Ja h?n istui p??tt?v?sti kirjoitusp?yt?ns? ??reen, jolla lep?si h?nen suurteoksensa alkuluonnos: ?Suomi tulevaisuuden valtiona.?
Johannes oli kansallistalouden tohtori ja tiukka sosialisti mielipiteilt??n.
Ne olivat sortovuosina saattaneet h?net my?s kiihke??n valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, jonka hedelm?n? h?nelle oli suurlakon j?lkeen kuin itsest??n pudonnut sosialistisen kansan-edustajan paikka valtiop?ivill? sek? yleens? merkitsev? asema puolueen johdossa ja sen p??-??nenkannattajassa.
Nyt h?n oli kuitenkin asunut koko vuoden ulkomailla tieteellisi? ansioitaan lis?ten, yhteiskunnallista kirjallisuutta suomentaen, mutta p??asiallisesti valmistellen suurta kansantajuista teostaan, jonka sel?ss? h?n aikoi j?lleen maansa julkiseen el?m??n purjehtia.
Politiikka oli ruvennut h?nt? ik?vystytt?m??n. H?n ei ollut, puoluetoveriensa innokkaista kehoituksista huolimatta, suostunut rupeamaan en?? kansan-edustajaksi eik? antanut valita itse??n edes puoluehallintoon. Samalla oli h?nen v?lins? s?rkynyt koko sosialistisen puolueen kanssa ja h?n oli ollut pakotettu siit? muodollisesti eroamaan.
Mutta ainoastaan muodollisesti. Sill? mielipiteilt??n h?n katsoi yh? edelleenkin olevansa kansainv?lisen sosialismin kannalla, vaikka h?n ei ollut tyytyv?inen tapaan, jolla sen asiaa Suomessa ajettiin.
Politiikkaan sellaisenaan h?n ei ollut v?synyt, vaan omaan puoluejohtoonsa, jossa h?nell? tosin oli ??ni, mutta ei ratkaisevaa sanaa. Ja juuri sen h?n tahtoi t?ll? teoksellaan hankkia itselleen.
H?n tahtoi tulla suomalaisen sosialismin auktoriteetiksi.
Se oli h?nen suuri, huikaiseva p??m??r?ns?, jonka h?n oli itselleen asettanut ja jonka takaa toiset viel? huikaisevammat h?nelle kangastelivat. Nyt olivat tosin kaikki tiet tukossa h?nelt?. Mutta h?n tahtoi aukaista ne j?lleen ja palata takaisin, ei voitettuna, vaan voittajana ja p??t??n pitemp?n? entist??n.
Monet h?nen entisist? puoluetovereistaan pitiv?t h?nt? luopiona. He saisivat n?hd? viel?, ket? he olivat pist?neet! Johannes tahtoi tulla takaisin ankarana ja vanhurskaana tuomarina.
Porvarilliset puolueet taas olivat sulkeneet h?nelt? ovensa, samalla kuin h?n oli astunut taistelevan sosialismin riveihin, eik? h?n ainakaan viel? tuntenut pienint?k??n halua k?yd? niille koputtamaan.
Joihinkin vapaamielisiin porvarillisiin sanomalehtiin h?n tosin olisi voinut periaatteittensa puolesta kirjoittaa. Mutta h?n ei ollut tahtonut viel? polttaa kaikkia laivoja takanaan my?sk??n nykyiseen sosialistiseen puoluejohtoon n?hden, ennen kuin h?nen suuri teoksensa olisi valmis ja ennen kuin h?n tuntisi istuvansa kyllin varmasti yleisen mielipiteen satulassa.
Kaikki riippui t?st? teoksesta, my?skin h?nen aineellinen asemansa.
H?n oli laiminly?nyt senvuoksi niin paljon muita t?it??n ja ottanut kustantajalta jo niin paljon etuk?teen, ett? h?nen t?ytyi saada se valmiiksi ennen kes??, maksoi mit? maksoi. Sit? vaati my?s h?nen oma sis?llinen rauhansa ja kunnianhimonsa. Sill? h?n ei suinkaan ollut ajanut ainoastaan poliittisia pyyteit? t?t? kirjaa suunnitellessaan.
My?skin h?nen yksityisen, sis?isen olentonsa syvin ilmaisu se oli. Toistaiseksi h?n piti sit? el?m?ns? p??ty?n?. Sen valmistuminen h??m?itti h?nelle h?nen ajattelemisensa ja ihanteellisen innostuksensa korkeimpana, sinert?v?n? kukkulana.
Siin? h?n tahtoi sanoa sanansa kerta kaikkiaan.
Siit? piti tulla suomalaisen sosialismin raamattu ja sen h?n tahtoi my?skin muiden kansojen hy?dyksi ja opetukseksi k??nn?tt??. H?n oli ollut niin varovainen, ett? h?n oli jo ennen l?ht???n ulkomaille hankkinut sille varman kustantajankin.
Asia oli selv? sit? my?ten.
Nyt t?ytyi ponnistaa p??lle vaan, ett? kirja kes??n menness? valmistuisi. Silloin se voisi syksyksi ilmesty? ja h?n palata takaisin kotimaahansa, ei suomalaisen sosialismin rintama-upseerina en??, vaan sen esikuntap??llikk?n? ja henkisen? johtajana.

3.
Kauan ei Johannes ollut istunut ty?p?yt?ns? ??ress?, kun h?nen ovelleen j?lleen koputettiin. H?n p??tti olla t?ll? kertaa hermostumatta.
--Sis??n, lausui h?n sent?hden tyynimm?ll?, lempeimm?ll? ??nenpainollaan.
H?nen em?nt?ns? se oli, joku kirje k?dess??n.
T?m? aikoi poistua heti asiansa toimitettuaan, mutta Johannes pyysi h?net kohteliaasti istumaan.
--Ajattelin, ett? menisimme jonnekin t?n? iltana, h?n sanoi, jos nimitt?in teill? ja tytt?rell?nne ei ole muutakaan ohjelmaa. Mit? sanoisitte esim. Apollo-teatterista?
Em?nt? n?ytti iloisesti h?mm?styneelt?.
Apollo-teatteri oli kevyt-ohjelmistoinen n?ytt?m?, joka esitti pieni?, helppotajuisia n?ytelmi? ja laulunumeroja. Johannes tiesi, ett? se oli h?nen em?nt?ns?, kuten yleens? alemman berlinil?isen porvariston, suosituimpia k?ym?paikkoja.
--Me olimme kyll? aikoneet iso-?idin luokse t?n? iltana, virkahti em?nt? hyvill? mielin, mutta ehdimmeh?n me sinne joskus toistekin. Pyyd?n siis vain kiitt?? herra tohtoria.
--Ei kiitt?mist?. Illat k?yv?t niin pitkiksi joskus eik? aina tahdo ty?k??n sujua.
--Tohtori onkin niin ahkera.
--T?ytyyh?n sit? olla, jos mieli menn? eteenp?in maailmassa.
Johannes koetti puhua tahallaan niin, ett? h?nen em?nt?ns? voisi ottaa osaa keskusteluun. Ahkeruus oli nykyaikaisen berlinil?isen p??hyveit?. Kun siit? langasta veti, rakentui heti keskin?inen ymm?rrys h?nen ja heid?n v?lille.
Niinp? nytkin. Em?nt? puhkesi puhumaan.
--Ahkera oli minunkin mieheni, kertoi h?n. Ty? ja koti, oli minun mieheni tapa sanoa, ne ovat kuitenkin ihmisen suurin ilo maailmassa.
--Eip? sit? muutakaan iloa, my?nsi Johannes.
--Tohtorin pit?isi my?s menn? naimisiin.
Em?nt? n?ytti sen sanovan aivan vilpitt?m?sti. Mutta Johannes ep?ili tuon takana piilev?n j?lleen jonkun k?tketyn naittamistarkoituksen.
--Niink?? virkahti h?n vain sent?hden varovasti. Luuleeko rouva, ett? se sopisi minulle?
--Mik? sitten?
--Avioliitto.
Em?nt? katsoi h?neen kummastuneena.
N?ht?v?sti h?n ei ollenkaan ymm?rt?nyt Johanneksen ajatusjuoksua, yht? v?h?n kuin ylimalkaan ihmisi?, jotka eiv?t olisi luotuja kristillist? avioliittoa varten.
--Koti sopii jokaiselle, h?n sanoi hetken vaitiolon j?lkeen yksinkertaisesti. Tohtori tekee ty?t?, mutta tohtorilta puuttuu koti. Ja siksi on tohtori niin usein synkk? ja alakuloinen.
Tuokin on huomannut sen, ajatteli Johannes.
Eik? h?n