Timon Ateenalainen | Page 5

tahdot ratsustasi kaksikymment' Upeempaa saada, vie se Timonille, Niin oiti oiva ratsuja se varsoo. Ei vartijata portilla, ei muuta Kuin muuan hymysuu, mi sis??n kutsuu Kaikk' ohikulkijat. Ei, t?? ei kest?; Ei t?ss? j?rki varmaa pohjaa keksi. Hoi, Caphis! Caphis!
(Caphis tulee.)
CAPHIS. Mit? k?skette?
SENAATTORI. K?y vaippasi, ja Timonille rienn?: Kirist? saatavani; ?l? v?lty, Jos estelee; ?l' ?llisty, jos sanoo: "Terveiset herralles'" -- n?in heilutellen K?dess??n lakkiaan; -- ei, virka h?lle, Ett' itse ahtaall' olen; velkojani Hyvitt?? t?ytyy; m??r?aik' on mennyt, Ja viipy tuo on luoton multa vienyt; Rakastan h?nt?, kunnioitan h?nt?, Mut sormestaan en p??t?ni voi antaa; Pikainen tarve on; ei verukkeet, Ei kiertelev?t sanat mua auta, Ei, rahat oiti k?teen. Mene matkaan, Ja n?yt? oikein tuiman tuimaa naamaa, Kuin karhu ainakin; n?et, pelk??n, ett?, Jos joka sulka omaan pannaan siipeen, Vain alaston on linnunpoika Timon, Vaikk' ylv?s on kuin Phoenix nyt. Pois matkaan!
CAPHIS. Ma menen, herra.
SENAATTORI. Ma menen, herra? Velkakirjat mukaan, Ja hoksaa p?iv?nm??r?.
CAPHIS. Kyll?.
SENAATTORI. Mene!
(Menev?t.)
Toinen kohtaus.
Sali Timonin asunnossa. (Flavius tulee, useita maksulaskuja k?dess?.)
FLAVIUS. Ei mielt', ei malttia, vaan aina hurja! Ei tiet?? tahdo, miten varat riitt??, Ei humun tulvaa hillit?; ei kysy. Mihink? kaikki menee, eik? huoli Hakea neuvoa! Ei ole moista Niin hyv?? ja niin mielet?nt? toista. Kuin k?ynee? H?n ei kuule, kunnes tuntee. Luen h?lle lain, kun mets?lt? h?n palaa. Hyi, hyi, hyi, hyi!
(Caphia sek? Isidorin ja Varron palvelijat tulevat.)
CAPHIS. Hei, Varro, hyv?? iltaa! Rahaako vaadit?
VARRON PALVELIJA. Sama sun lie toimes!
CAPHIS. Niin on; -- ja sinun, Isidor?
ISIDORIN PALVELIJA. Niin oikein.
CAPHIS. Jos vaan ois rahat kourassa!
VARRON PALVELIJA. Ma varon, --
CAPHIS. Kas, tuossa tulee armollinen herra.
(Timon, Alcibiades ja ylimyksi? tulee.)
TIMON. Nyt sy?d??n, Alcibiades, ja sitten L?hdemme j?lleen. -- Minulle? Ja mit??
CAPHIS. T?? velkakirja, herra. --
TIMON. Velkakirja? Mist' olet?
CAPHIS. T??lt? Ateenasta, herra.
TIMON. No, mene hovimestarini luokse.
CAPHIS. Anteeksi, herra: kuukauden jo ajan Lyk?nnyt p?iv?st' on h?n p?iv??n maksun. T?rkeist? syist? herrani on pakko Omansa vaatia; siis n?yr?st' anoo, Ett', ylev?n? t?ss? niinkuin muussa. Velkanne suoritatte.
TIMON. Yst?v?ni, Ma pyyd?n, tule huomenaamulla.
CAPHIS. Ei, herra, --
TIMON. Muista paikkas, yst?v?ni.
VARRON PALVELIJA. Min' olen Varron mies, --
ISIDORIN PALVELIJA. Ma Isidorin; Pikaista maksua h?n n?yr?st' anoo.
CAPHIS. Jos is?nt?ni puutteen tiet?isitte, --
VARRON PALVELIJA. Kuus viikkoa jo maksettaviss' ollut, --
ISIDORIN PALVELIJA. Pois minut laittoi hovimestarinne; Nyt k?sky k??nty? on suoraan teihin.
TIMON. Oi, antakaahan minun heng?ht??! -- Edelt? menk??, herrat, olkaa hyv?t; J?lest? oiti tulen. -- (Alcibiades ja ylimykset menev?t.) T?nne, Flavius! Miks n?in mua julki??neen ahdistellaan Sitoumusten laiminly?misest? Ja veloist' aikaa maksettavista? Se kunniaani loukkaa.
FLAVIUS. Kuulkaa, herrat. Sopiva nyt ei aika moiseen toimeen. Siks malttakaatte, ett' on ruokailtu, Jott' ilmoittaa saan h?nen armollensa Syyn viivynt??n.
TIMON. Se tehk??, yst?v?t! -- Hyv?sti heit? kestitt?k??n!
(Menee.)
FLAVIUS. T?nne!
(Menee.) (Apemantus ja narri tulevat.)
CAPHIS. Malttakaa, tuossa tulee narri Apemantuksen kanssa; ehk? laskemme pikku pilaa heid?n kanssaan.
VARRON PALVELIJA. Hirteen koko mies! H?n meit? vain haukkuu.
ISIDORIN PALVELIJA. Rutto sen koiran sy?k??n!
VARRON PALVELIJA. Mit? kuuluu, narri?
APEMANTUS. Puheletko varjosi kanssa?
VARRON PALVELIJA. En puhu sinulle.
APEMANTUS. Et, vaan itsellesi. -- (Narrille.) Tule pois!
ISIDORIN PALVELIJA (Varron palvelijalle). Siin? jo sait narrin niskoillesi.
APEMANTUS. Viel? seisot yksin?si; etp?h?n viel? h?nt? saanut.
CAPHIS. Kuka on nyt narri?
APEMANTUS. Se, joka teki viime kysymyksen. -- Katalat konnat ja korkurien k?skyl?iset! Kullan ja puutteen yhteen parittajat!
KAIKKI PALVELIJAT. Mit? olemme, Apemantus?
APEMANTUS. Aaseja.
KAIKKI PALVELIJAT. Miksi niin?
APEMANTUS. Siksi, ett? kysytte minulta, mit? olette, ettek? itse tunne itse?nne. -- Puhuttele heit?, narri.
NARRI. Kuinka voitte, hyv?t herrat?
KAIKKI PALVELIJAT. Suur' kiitos, hyv? narri. Kuinka voi sinun em?nt?si?
NARRI. H?n paraikaa panee vett? tulelle, kaltatakseen teid?n kaltaisia kukonpoikia. Haluaisin n?hd? teit? Korintissa.[4]
APEMANTUS. Hyv?! Paljon kiitoksia!
(Paashi tulee.)
NARRI. N?hk??s, tuossa tulee em?nt?ni paashi.
PAASHI (narrille). No, mit? kuuluu, kapteeni? Mit? sin? teet t?ss? viisaassa seurassa? -- Kuinka sin? voit, Apemantus?
APEMANTUS. Voi, jospa olisi minulla vitsa suussa, ett? voisin sinulle vastata oikein tuntuvasti.
PAASHI. Apemantus hyv?, lue minulle n?iden kirjeiden p??llekirjoitukset: en tied?, mik? on millekin.
APEMANTUS. Etk? osaa lukea?
PAASHI. En.
APEMANTUS. Ei siis paljo oppia kuole sin? p?iv?n?, jolloin sinut hirtet??n. Tuo on herra Timonille; tuo Alcibiadeelle. Mene! ?p?r?n? sin? synnyit, ja parittajana sin? kuolet.
PAASHI. Sin? olet koirana penikoittu, ja n?lk??n sin? kuolet kuin koira. ?l? vastaa; min? olen jo tiess?ni.
(Menee.)
APEMANTUS. Ihan noin sin? armoa pakoon juokset. -- Narri, min? seuraan sinua Timonille.
NARRI. J?t?tk? minut sinne?
APEMANTUS. Jos Timon j?? kotiin. -- Te kolme palvelette kolmea korkuria, niink??
KAIKKI PALVELIJAT. Niin kyll?; vaan he voisivat paremmin palvella meit?.
APEMANTUS. Sit? min?kin, -- ei voisi py?veli koskaan paremmin palvella varasta.
NARRI. Oletteko te kolmen korkurin k?skyl?isi??
KAIKKI PALVELIJAT. Olemme, narri.
NARRI. Luulenpa, ettei ole sit? korkuria, jolla ei olisi narria k?skyl?isen?. Minun em?nt?ni on h?nkin niit?, ja min? olen h?nen narrinsa. Kun teid?n herroiltanne halutaan lainaa, niin tullaan alakuloisina ja l?hdet??n pois iloisina; vaan minun em?nt?ni taloon tullaan iloisina ja l?hdet??n pois alakuloisina. Syy siihen?
VARRON PALVELIJA. Voisin mainita yhden.
APEMANTUS. No tee se, ett? saisimme oikein oppia tuntemaan huorimuksen ja konnan, vaikka kyll? sin? et muutenkaan tule sen paremmasta k?ym??n.
VARRON PALVELIJA. Mit? on huorimus, narri?
NARRI. Narri hyviss? vaatteissa ja hieman sinun n?k?isesi. Se on henki; milloin se ilmestyy ylh?isen? herrana, milloin lainoppineena, milloin filosofina, jolla, paitse sit? yht? keinotekoista kive?, on kaksi