Timon Ateenalainen | Page 6

lis??. Sangen usein se on ritarinkin n?k?inen, ja ylip??ns? kaikessa asumuodoissa, miss? ihminen kahdeksankymmenen ja kolmentoista ik?vuoden v?lill? liikkuu, t?m? henki kummittelee.
VARRON PALVELIJA. Sin? et ole kokonaan narri.
NARRI. Etk? sin?k??n kokonaan viisas; sinusta puuttuu ?ly? yht? paljon, kuin minussa on narriutta.
APEMANTUS. Tuota vastausta ei olisi Apemantus h?vennyt.
KAIKKI PALVELIJAT. Tilaa, tilaa! T?ss? tulee herra Timon.
(Timon ja Flavius palaavat.)
APEMANTUS. Tule kanssani, narri, tule!
NARRI. Min? en aina seuraa rakastajaa, vanhinta velje? ja vaimoa, mutta joskus filosofia.
(Apemantus ja narri menev?t.)
FLAVIUS. Edelt? menk??; kohta olen valmis.
(Palvelijat menev?t.)
TIMON. Sinua kummastelen; miks et ennen Tilaani t?ysin mulle selvitellyt, Ett' oisin menot voinut sovittaa Tulojen mukaan?
FLAVIUS. Ette mua kuullut, Vaikk' usein kyll? yritin.
TIMON. Niin, niin, Kentiesi joskus tilaisuutta k?ytit, Kun karkoitti sun pois mun paha p??ni; Ja nyreyden t??n nyt tahdot panna Tekosi kaunisteeksi.
FLAVIUS. Rakas herra, Monasti laskin etehenne laskut; Te ty?nsitte ne pois ja sanoitte Rehellisyyteheni luottavanne. Kun k?skitte mun pikku lahjast' antaa Ties mit?, puistin p??t?ni ja itkin; Pyysinp?, ett? vastoin valtatapaa Visumpi oisitte; sain useinkin Kovia nuhteita, kun huomauttaa Ma tohdin rikkautenne luodetta Ja velkojenne vuosta. Rakas herra, Nyt kuulette, kun my?h?ist' on; siis kuulkaa: Kaikk' omaisuutenne ei puoliin riit? Nykyisten velkojenne maksamiseen.
TIMON. Tilani myyt?.
FLAVIUS. Panttina on kaikki, Kalua mennytt?kin useammat: Ei loput riit? tukkimahan suuta Nykyisten velkain; uutta tulee my?t??n. Mitenk? loma t?ytet??n? Ja mik? Lopuksi meid?t perii?
TIMON. Tilukseni Ain' ulottuivat Lacedaemoniin.
FLAVIUS. Oi, herra, maailma on pelkk? sana Jos teid?n ois se, pois sen antaisitte, Niin, hengenvedoss' ihan.
TIMON. Totta puhut.
FLAVIUS. Jos vilpist' ep?ilette hallintaani, Niin ankarimpain tuomarien eteen Tilille minut viek??. Taivas tietk??n: Kun kaikki aitat ahnast' oli sy?j?? T?p?isen t?ynn?, juoppoin viiniuhrit Kun juoksi holveissa, kun tulet loisti Ja soitto helkkyi joka huoneessa, Niin vuolaan hanan luona min? istuin Ja silm?n' annoin vuotaa.
TIMON. Vaiti, vaiti!
FLAVIUS. Oi, taivas, huusin, kuinka h?n on hyv?! Kuin monta makupalaa nytkin orjat Ja norkot ahmi! Ket' ei omaa Timon? Kenen ei syd?n, miekka, p?? ja kulta Timonin omaa ole, Timonin, Kuninkaallisen, suuren Timonin? Kun poiss' on kulta, joka kehut osti, Niin vait on suukin, joka kehut lauloi; Kun pidot p??ttyy, yst?v?tkin h??tyy; Vain talvip?iv?, niin ne s??sket turtuu.
TIMON. Vait! Lopeta jo saarnasi! En ole Ma konnamaiseen tuhlaukseen syyp??; ?lyt?n lienen ollut, vaan en halpa. Miks itket? Puutut tuntoa, jos luulet, Ett' yst?vi? min? puutun. Malta: Jos avaan yst?vyyden viinileilit Ja koittelen sen voimaa lainaamalla, Niin yht? vapaast' yst?vien varaa Ma k?ytt?? voin, kuin sin? t?ss? haastat.
FLAVIUS. Kokemus uskoanne vahvistakoon!
TIMON. On tavallaan t?? puute ihanaakin Ja siunaukseksi: sen kautta koittaa Voin yst?vi?ni. Koht' erhees huomaat Ja n?et, ett' olen yst?vist? rikas. -- Flaminius! Servilius! Hoi, t?nne!
(Flaminius, Servilius ja muita palvelijoita tulee.)
PALVELIJA. Mit', armollinen herra!
TIMON. Menk??tte, -- sin? Luciuksen luokse, -- Sa Luculluksen; olin h?nen kanssaan Mets?ll? eilen; -- sin? Semproniuksen. Tervehtik?? ja sanokaa, ett' ylv?s Ma olen, kun sain tilaisuutta pyyt?? V?h?ist? lainaa heilt?. Pyyt?? voitte Noin viisikymment' ehk? talenttia.
FLAMINIUS. K?skynne mukaan, armollinen herra.
FLAVIUS (syrj??n). Vai Luciusko ja Lucullus? Hm!
TIMON (toiselle palvelijalle). Ja sin? senattorien luo ja pyyd? -- Kosk' yhteishyv?? autoin, niin he tuota Ei kielt?ne, -- ett' oiti l?hett?v?t Tuhannen talenttia.
FLAVIUS. Rohkeninpa -- Kosk' on se yleistapaa, -- k?ytt?? heill? Sinetti?nne sek? nime?nne; Mut p??t??n he vain puistivat, ja tyhjin Palasin toimin.
TIMON. Mit?? Tottako?
FLAVIUS. He vastasivat niinkuin yhteen ??neen: "Ei ole varaa" -- "matti kukkarossa" -- "Ei voi, jos tahtoisikin" -- "surku miest?" -- "On kunnon mies" -- "he soisivat" -- "ei varmaa" -- "Jotakin viall' on" -- "voi nyrj?hty? Jalokin mies" -- "Jos kaikk' ois hyvin" -- "s??li!" N?in kuivin katkelmin ja karsain katsein K?viv?t muihin toimiin, sain vain kuivan P??nny?kk?yksen ja kylm?n hatunnoston, Niin ett? sana kielelleni j??tyi.
TIMON. Jumalat taivaan, heit? palkitkaa! -- Iloinen ollos, mies! Noill' ukkor?ivill' On kiitt?m?tt?myys vain luonnon vamma; Verens? hyist? on, se virtaa tuskin, Eik' ole hyv??; heiss' ei hyvyytt' ole; Ja luonto maata kohden painuessaan, On tyls?, raskas niinkuin matkan m??r?. -- (Toiselle palvelijalle.) K?y Ventidiuksen luo. -- (Flaviukselle.) Oi, ?l? sure! Sin' olet kunnon mies; sen sanon suoraan; Ei tahraa sinussa. -- (Palvelijalle.) Ventidius hiljan Is?ns? hautasi ja perinn?ksi Sai varat suuret; kun h?n oli k?yh? Ja velkavankina ja yst?vitt?, Ma h?nt? viidell' autoin talentilla, Vie terveiset ja pyyd? huomauttaa, Ett' tosi pakost' yst?v?ns? velkoo Nyt noita talentteja. -- (Flaviukselle.) Niill? maksa Pahimmat velkojat. Se aatos pois, Ett' yst?viins' ei Timon luottaa vois!
FLAVIUS. Se hyvyyden ois loukkausta syv??: Ken itse hyv?, uskoo muista hyv??.
(Menev?t.)

KOLMAS N?YT?S.
Ensimm?inen kohtaus.
Huone Luculluksen talossa. (Flaminius odottamassa; palvelija l?hestyy h?nt?.)
PALVELIJA. Olen tulosi herralleni ilmoittanut; h?n tulee kohta t?nne.
FLAMINIUS. Kiitoksia!
(Lucullus tulee.)
PALVELIJA. T?ss? on herrani.
LUCULLUS (syrj??n). Joku Timonin palvelijoita! Lahja varmaankin! Hm! se k?y toteen: n?in viimey?n? unissani hopeisen vadin ja kannun. -- Flaminius kunnon Flaminius, vallan erinomaisen tervetullut! -- Tuo meille viini?! (Palvelija menee.) -- Ja kuinka voi se kunnianarvoisa, ylev?mielinen, aimo Ateenan valio, sinun hyv? ja lempe? herrasi ja is?nt?si?
FLAMINIUS. H?nen terveytens? on hyv?.
LUCULLUS. Varsin hauskaa, ett? h?nen terveytens? on hyv?. Ja mit? sinulla on tuossa kaapusi alla, Flaminius poikaseni?
FLAMINIUS. He, ei muuta mit??n kuin