Tehtaan tytöt | Page 3

Kun kaikki olivat lauantai-aamuna menneet ty?h?n, tuli papinrouva Tervolaan. H?n voiteli suuren padan Pohjan voilla, pani sen puolilleen vett? ja pisti sen tulelle. Kun vesi kiehui, vispil?itiin ohraryynit siihen sekaan. Kun Liisa oli huolellisesti h?mment?nyt puuroa noin nelj?nnestunnin niin, ett? koko seos kiivaasti kiehui, nostettiin pata tulelta, tiukasti sopiva kansi pantiin padan p??lle ja pata pistettiin laatikkoon syv?lle heiniin. Hein?tyyny asetettiin padankannelle ja sitten suljettiin laatikon kansi s?pill?.
"Kun v?ki tulee p?iv?lliselle, niin on puuro valmista", sanoi papinrouva.
Liisa katsoi vuoroin rouvaan, vuoroin laatikkoon ja ?nkytti: "mutta, mutta..."
"Puuro kypsyy hiljalleen padassa", selitti rouva, "mutta ei saa avata kantta eik? laskea ulos l?mmint?."
"Mutta ei suinkaan se vaan pala pohjaan?" kysyi Liisa.
"Ei pala", vakuutti rouva.
"Ja kypsyyk?h?n se? Kun ne kaikki tulevat kotiin, on niill? n?lk? kuin susilla."
"Kyll? se kypsyy", vastasi rouva ja katsoi kelloaan.
Sitten h?n meni kotiin.
Kun Liisa n?ki is?n, ?idin ja veljet pihalla, aukaisi h?n peloissaan laatikkonsa.
Kyps?n, maukkaan ohrapuuron tuoksu lemusi h?nt? vastaan padasta. H?n otti lusikan ja maistoi. Ryynit olivat pehme?t ja puuro oli sopivan paksua. H?n kaasi puuron vatiin. ?iti pani voisilm?n siihen ja sitten he kaikki istuutuivat p?yt??n.
"Nyt luulen, ett? olet tuhlannut voita", sanoi ?iti sy?ty??n pari lusikallista.
"Puuro on niin hyv??", kiitteliv?t pojat.
"Niin, mutta sin? olet kai keitt?nyt sen paljaassa maidossa", sanoi ?iti.
Liisa nauroi niin, ett? hytki.
"Puuro on keitetty paljaaseen veteen ja voita siin? on juuri yht? paljon, kuin muulloinkin on ollut", vakuutti h?n. "Min? olen keitt?nyt puuron tiukkakantisessa laatikossa ja siksi se on niin hyv??."
?iti huomasi nyt laatikon, n?ki, ettei ollut tulta pes?ss?, ja katsoi kummissaan tytt??n. Pojat juoksivat laatikolle ja tunnustelivat heini?. Aivan oikein, hein?t olivat viel? l?mp?iset.
"Papinrouva on ihan varmaan ollut t??ll?", sanoi ?iti, "kyll?h?n min? nyt muistan, ett? h?n kerran puhui heiniss? keitt?misest?, mutta en ole tullut panneeksi sit? mieleeni. Kun meill? on puita tarpeeksi, niin ei tule ajatelleeksi semmoista."
"Kyll?h?n se niinkin on", riensi Liisa sanomaan, "mutta t?ll? tavoin ei puuro pala pohjaan." Ja sitten h?n kertoi, ett? papinrouva oli n?hnyt h?nen itkev?n, kun h?nt? oli nuhdeltu siksi, ett? velli oli pohjaan palanutta.
"Ei silt? rouvalta koskaan konstit puutu", tuumi Antti itsekseen.
Nytk?s oli Liisasta hauskaa, melkein joka p?iv? h?n keitti ruokaa hein?laatikossa. Milloin laittoi h?n puuroa, milloin velli?, milloin perunakeittoa, milloin uunijuustoa. Sill'aikaa kun ruoka kypsyi, teki h?n ty?t? puutarhassa tahi pihamaalla, juotti vasikat, sy?tti porsaat ja piti pikku Tiinaa ty?ss? niin, ettei t?m? p??ssyt tekem??n niin paljon pahaa.
Mutta kerran k?vi hullusti.
Liisa ei ollut varannut tarpeeksi aikaa hernekeittoa varten ja herneet olivat vain puolikyps?t, kun muut perheenj?senet tulivat p?iv?lliselle. Silloin h?nt? taas toruttiin ja taas h?n itki, mutta h?m?riss? h?n otti pikku Tiinan syliins? ja riensi pappilaan. Ja papinrouva antoi h?nelle pienen kirjoituksen, jossa oli neuvoja niille, jotka tahtoivat keitt?? heiniss?.
*Hernekeiton* t?ytyy olla hein?laatikossa 5 tahi 6 tuntia. Sen saattaa jo edellisen? iltana kiehauttaa ja pist?? hein?laatikkoon ja sitten keitt?? uudestaan aamulla. Kuutta desilitraa herneit? kohti tarvitaan 3 litraa vett?. *Riisi-*, *ohra-* ja *tattariryynit* tarvitsevat kypsy?kseen 3 tuntia. Nelj?? desilitraa ryynej? kohti tarvitaan 2 litraa vett? tai maitoa. *Mankeloitujen kauraryynien* tarvitsee olla laatikossa vain tunnin. *Isot ohraryynit* tarvitsevat 5--6 tuntia kypsy?kseen laatikossa ja imev?t itseens? enemm?n vett? kuin pieniksi survotut ryynit.
*Lampaanlihaa ja kaalia* valmistetaan seuraavasti: 1 kilo pieniksi palasiksi leikattua lampaanlihaa, 20 kuorittua perunaa, 1 1/2 litraa hienoksi leikattua kaalia, 1 litra vett?, v?h?n suolaa, sipulia ja muutama pippurinjyv? keitet??n hyv?ll? tulella 20 minuuttia. Pata asetetaan hein?laatikkoon 4--5 tunniksi. Kantta ei saa nostaa katsoakseen, onko ruoka valmista, sill? silloin p??see l?mp? ulos laatikosta. Kun on ottanut ruuan heinist?, voi sen viel? kiehauttaa tulella. -- V?h?n tottumusta ja harjoitusta tarvitaan, jotta oppisi keitt?m??n heiniss?.
* * * * *
Miina oli ollut poissa kotoa melkein kaksi vuotta. H?n oli hidas kirjeiden kirjoittaja ja kotiv?ki tiesi h?nest? kovin v?h?n. Alussa h?n kertoi joka viikko panevansa rahaa s??st??n postis??st?pankkikirjaansa, mutta sitten h?n rupesi valittamaan, etteiv?t rahat tahtoneet riitt?? h?nen menoihinsa. ?iti l?hetti h?nelle silloin t?ll?in parin sukkia ja, kun suutari oli Tervolassa ty?ss?, tehtiin Miinan vanhan mitan mukaan pari lujia vasikannahkakenki?, jotka l?hetettiin h?nelle kaupunkiin. Mutta v?h?n v?li? Miina kirjoitti viel?kin, ett? kaikki oli niin kallista. -- --
Jouluna piti Miinan p??st? kotiin kolmeksi p?iv?ksi. Tervolassa oli ilo ylimmill??n. Kaikki joulupuuhat toimitettiin vikkel?sti. Liisa puhdisti joka nurkan. Tiina juoksi h?nen kintereill??n ja auttoi h?nt?. Liisa harjasi lehm?t tavallista huolellisemmin sek? leipoi ?idin kanssa ohraleipi?, joista Miina niin kovasti piti. Pojat loivat teit? pihamaalle, puhdistivat tallin, ajoivat kotiin heini? ja olkia ja puita pyhiksi sek? l?mmittiv?t saunan.
Antti oli itse l?htenyt noutamaan Miinaa kotiin ja heid?n ajaessaan pihalle riensiv?t kaikki tuvasta portaille tulijoita vastaan. Helisev? pakkanen oli purrut Miinan posket ja nen?nipukan koreanpunaisiksi. Kun h?n tupaan tultuaan oli riisunut saalin p??st??n, arvelivat kaikki, ett? h?n oli jotensakin samann?k?inen kuin ennenkin. Mutta kun puna poskista oli haihtunut, huomasi ?iti, miten kalpeaksi ja laihaksi h?nen tytt?ns? oli muuttunut. Liisa ja Tiina huomasivat heti h?nen kirjavan puseronsa ja leve?n nahkavy?n, joka teki h?net niin hoikaksi vy?t?isilt?. K?det olivat hienot ja valkoiset. Saattoi tuskin uskoa, ett? t?m? tytt?, jonka