Tehtaan tytöt | Page 2

hyv?? ruokaa kuin meid?n tyt?ill? on. Miina kyll? tiet??, ett? el?m? olisi vallan toisellaista, jos h?nell? olisi suuri talous ja ankara anoppi. Ja jos sanon t?yden totuuden, niin on koko Lintulan talo kuin suuri roskal?j?."
"Mutta nyt Miina tahtoo pois siit? hauskasta kodista", ihmetteli papinrouva.
"Niinh?n tuo tahtoo, se Nivalan Leenahan h?net siihen on viekoitellut. Leena oli kes?ll? pari p?iv?? kotona ja n?ytteli Muualle kauniita puseroitaan ja nappikenki??n ja puhui kahvista ja vehn?leiv?st?."
Papinrouva huokasi: "seh?n se tavallisesti houkuttelee nuoria tytt?j?."
"Min? pelk??n enimmin huonoa esimerkki?", sanoi Anna, "Olen kuullut, ett? kaikki tehtaantyt?t ovat huonoja ihmisi?."
"Eih?n toki, Anna", sanoi papinrouva vakavasti, "mutta ne raukat tulevat usein niin nuorina ja kokemattomina tehtaaseen. Ne, joilla ei ole kotia, asuvat yhdess? toisten yht? nuorten ja lukemattomien, ehk?p? jo turmeltuneiden tytt?jen kanssa. He ovat ilman turvaa, joutuvat helposti huonoon seuraan, eiv?tk? ymm?rr? arvostella ihmisi?. Heill? ei ole ket??n, jolta kysyisiv?t neuvoa, ei ket??n, jonka puoleen voisivat k??nty?. Siksi he helposti joutuvat kiusaukseen ja lankeevat. Mutta heid?n joukossaan on monta hyv?? ja kunnollista tytt??. Ja onhan Miina saanut kasvaa kahdeksannentoista ik?vuoteensa asti hyv?ss? kodissa. H?nen pit?isi voida pysy? hyvill? teill?. Ja sit? paitsi h?n on vakava ja kelpo tytt?."
"Niin, onhan h?n", my?nsi Anna, "mutta eik? rouva kumminkin kielt?isi h?nt? menem?st? tehtaaseen? Menk??n ennemmin palvelukseen, jos tahtoo pois kotoa."
"Min? en tekisi oikein, jos sekaantuisin asiaan", sanoi papinrouva yst?v?llisesti taputtaen Annaa olkap??lle. "Miina on kes?st? saakka ajatellut t?t? asiata, ja vaikka h?n minunkin mielest?ni tekee tyhm?sti j?tt?ess??n hyv?n kotinsa, jossa h?nell? on tarpeeksi ty?t?, niin on parasta, ett? nuoret saavat koettaa, milt? tuntuu maailmallaolo, kun eiv?t en?? viihdy kotona. Jos on kasvattanut lapsensa Jumalan pelvossa ja hyviss? tavoissa ja opettanut heit? tekem??n ty?t?, niin voi tyyneesti l?hett?? heid?t maailmalle. Jos sin? nyt kielt?isit h?nt? menem?st?, niin h?n ehk? tekisi tyytym?tt?m?sti ty?ns? t??ll? kotona ja toivoisi vain pois ja kuvittelisi, ett? olo tehtaassa olisi niin paljon parempaa. Mutta jos annat h?nen koettaa, niin on mahdollista, ett? h?n tulee takaisin jonkun ajan kuluttua. Juuri siksi, ett? Miinalla on niin hyv? koti ja ett? h?n on niin j?rkev? tytt?, toivon min? kaiken k?yv?n hyvin."
Anna huokasi syv??n. H?n oli todellakin toivonut, ett? papinrouva sekaantuisi asiaan, neuvoisi Miinaa, niin, viel?p? kielt?isik? h?nt? menem?st? tehtaaseen. Mutta kotimatkalla h?n ajatteli tarkemmin asiata ja tuli lopulta vakuutetuksi siit?, ett? rouva oli oikeassa.
Kun h?n astui tupaan, seisoi Liisa uunin ??ress? laittamassa ruokaa, Miina kirnusi voita ja pikku Tiina nukkui s?ngyss?. Is? ja pojat olivat mets?ss?.
Molemmat tyt?t katselivat uteliaina ?iti?, kun h?n pani huivinsa arkkuun ja otti esiin rukkinsa.
"No, mit? papinrouva sanoi Miinasta?" kysyi Liisa kiihke?sti.
"Rouva arveli, ett? antaa vaan Miinan menn?, kosk'ei h?n en?? viihdy kotona", sanoi ?iti tyyneesti.
Miina n?ytti hieman nololta. H?n oli varustautunut vastarintaan, eik? sit? nyt tarvittukaan. Nivalan Leena oli maininnut, ett? Pyh?inmiesten p?iv?st? tuli yksi paikka tehtaassa vapaaksi, nyt t?ytyi vain kirjoittaa sinne ja laittaa Miinan vaatteet kuntoon. -- --
Viimeist? y?t? makasi Miina kotona vanhassa s?ngyss? Liisan vieress?. Kyyneleet tulivat h?nen silmiins? ja h?nen syd?nt?ns? ahdisti, kun h?n ajatteli tuntematonta tulevaisuuttaan, h?nt? pelotti l?hte? yksin vierasten ihmisten pariin. Kuinka h?n saattoikaan j?tt?? is?n, ?idin ja sisarukset? Mutta sitten h?n taas rupesi ajattelemaan kaikkea, mit? Leena oli kertonut, ja laskiessaan, miten paljon rahaa h?n ansaitsisi yhdess? vuodessa, vaipui h?n syv??n, rauhalliseen uneen.
* * * * *
Oli kev?t ja kiire pellolla ja puutarhassa. Pitk?t kankaat olivat valkenemaan osoitteena ?idin ja Liisan ahkeruudesta. Pari lihavaa, hienokarvaista vasikkaa ammui navetassa. Lampaat k?yd?, tepastelivat edestakaisin, kun karsinaa puhdistettiin. Kukko kiekui ja kanat nokkivat ja kuopivat pihalla l?hell? tunkiota. Kaikki n?ytti niin hauskalta ja iloiselta, mutta Liisa istui portailla ja itki katkerasti.
Silloin astui papinrouva ver?j?st? pihalle.
"Mik? nyt on h?t?n?, rakas lapsi?" kysyi h?n s??liv?sti,
"Velli p??si palamaan pohjaan", nyyhkytti Liisa, "ja kaikki olivat niin vihaiset minulle. ?iti sanoi, ett? tuli suuri vahinko, kun ruoka pilaantui, pojat ilkkuivat ja Tiina sylk?si vellin suustaan ja is? .... sanoi, ett? se oli puutarhan syy. Mutta ei se sen syy ollut. T?ytyih?n minun tietystikin kaivaa multa pehme?ksi raparperin ja ruohosipulin ymp?rilt?, kun minut oli j?tetty kotiin p?iv?llist? laittamaan. Mutta min? juoksin alinomaan tupaan h?mment?m??n pataa. Vaan sitten en huomannutkaan, ett? Tiina meni sis??n ja ett? se pikku ilkimys ty?nsi koko hellan t?yteen puita, niin ett? velli paloi pohjaan. Kun on k?det t?ynn? ... eik? Tiina tee koko p?iv?n? muuta kuin pahaa. Mutta min? en tahtonut kannella is?lle, sill? silloin Tiina olisi saanut selk??ns?."
"Se oli hyvin tehty, Liisa, Tiinahan on viel? niin pieni ja ymm?rt?m?t?n. ?l? itke en??. Min? opetan sinua keitt?m??n velli? niin, ettei se koskaan pala pohjaan."
Liisa pyyhki kiireesti kyyneleens?. H?n uskoi papinrouvan voivan tehd? mit? tahansa ja katseli h?nt? suurella luottamuksella.
"Milloin teill? ensi kerta keitet??n puuroa tai velli??" kysyi rouva.
"Lauantaina", vastasi Liisa.
Rouva oli kerran ullakolla n?hnyt suurenlaisen nelisnurkkaisen puulaatikon, jossa oli s?pill? eli hakasella kiinni pantava kansi. H?n l?hetti Liisan pappilaan noutamaan muutamia voilokinpalasta, joita oli k?ytetty pianoa pappilaan kuljetettava. Sitten h?n naulasi voilokinpalaset laatikon sis?puolelle, sulloi sen heini? t?yteen ja vei sen taas ullakolle.