on se hulluutta. Näin on todella laita
ja hämmästyen ja kauhistuen huomaat, miten suurin viisaus, jota täällä
maailmassa kunnioitetaan, usein käsittää joukon hulluuden
valtakunnasta siihen tarttuneita piirteitä ja sävyjä.
Kaikki työt -- jokainen omalla tavallaan -- ovatkin hulluuden
muuttamista järjeksi; -- ja tämä on kieltämättä uskonnollinen toimitus,
jota ei ilman uskontoa voida suorittaa. Muulla tavoin ei teoksesi ole
itsenäinen, se on silmänpalvelusta, ahnasta palkkionhaalimista,
joutuisien ja aikaa myöten yhä arvottomampien varjoteosten
valmistusta palkan edestä. Sen sijaan että ohjaisit sieluja maallisilla ja
taivaallisilla teillä, esität heille keinotekoisia ihmisnukkeja ja heidän
suurtöitään. Voi, koko maapallomme on nykyään täynnä tämmöisiä
varjoteoksia -- kenties sangen kauniita ulkonäöltään, mutta
todellisuudessa peräti arvottomia, Jumalan ja ihmisten kiroomia! Ei
kukaan ihminen -- ei edes halvin käsityöläinenkään -- voi työskennellä
uskonnotta. Kaikki ihmiset, jotka eivät työskentele, kuten seuraisi
suuren työnjohtajan silmä heidän työtään, työskentelevät väärin,
petollisesti, itselleen ja sinulle onnettomuudeksi.
VII. "Tehdä työtä on rukoilla;" niin, varsin tärkeässä merkityksessä,
mutta nykyaikana -- pintapuolisen rukouksen ja jumalanpalveluksen
aikakaudella -- ei kukaan voi sitä tehdä oikealla tavalla. Mutta ken
käsittää sen oikean merkityksen, käsittää myös, että se on
tulevaisuuden *ennustus*; viimeinen evankeliumi, johon kaikki muut
sisältyvät. Sen temppelinä ovat äärettömät avaruudet -- oletko sitä
koskaan nähnyt? Valtava linnunrata on sen kattona, maat ja meret sen
lattiana ja kaikkivaltiaan tähtien ympäröimä valtaistuin sen alttarina.
Saarnana ja virsinä ovat kaikkien urheiden, ylevien ihmislasten jalot
sankarityöt sekä kärsimykset. Ja temppelin urkurina ovat tuulet,
valtamerien pauhina sekä kohtalon ja historian syvät, juhlalliset äänet.
VIII. Ihmisen elämäntyönä täällä maailmassa on työnteko. On koittava
päivä, on tuleva aika, jolloin se, jolla ei ole työtä, ei rohkene näyttäytyä
aurinkokunnassamme, vaan pyrkii jonnekin avaruuden äärimmäisiin
perukoihin katsomaan onko missään kiertotähdessä tyyssijaa
laiskurille.
IX. Jokaisen ihmisen kohtalona täällä matoisessa maailmassa on olla
ensin oppipoikana, sitten työmiehenä, tahi sanokaamme: oppilaana,
opettajana ja mestarina. Itse luonto on hänelle antanut oppimiskyvyn.
Me elämme maailmassa, jota pidämme rajattomana; tietomme siitä
ovat vielä niin rajoitetut, että jokainen selville saatu uusi totuus kumoaa
eli ainakin rajoittaa asioita, joita tähän saakka pidettiin horjumattomina
totuuksina. Jos ihminen alati pysyisi oppilaan kannalla, jonka ei tarvitse
mitään itse keksiä, eikä korjata; jos maailmankäsityksemme olisi niin
täydellinen, ettei siinä olisi mitään oikaistavaa, silloin olisi ihminen
myös henkisesti kuollut ja sukukuntaa, jota nykyään sanotaan ihmiseksi,
ei enää olisi olemassa.
X. Miten tosi onkaan taru Sfinksistä, joka lepäsi valtatien varrella, esitti
vaeltajalle arvoituksensa ja repi heidät kappaleiksi, jolleivat he
osanneet sitä selittää.
Tämmöinen sfinksi on elämämme kaikille ihmisille ja inhimillisille
yrityksille. Luonto on samaten kuin sfinksi taivaallinen, herttainen ja
suopea. Sillä on jumalattaren kasvot ja rinnat, mutta leijonan ruumis ja
käpälät. Siinä on taivaallista kauneutta -- luonnon viisas järjestyshän
onkin jumalallista -- mutta samalla siinä on myös synkkää, peloittavaa
hurjuutta, jolla se osottaa vihamielisyyttään. Ja sfinksin tavoin se
esittää meille arvoituksensa. Jokaiselta ihmiseltä kysyy se joka päivä
hiljaa mutta peloittavan vakavasti: Tiedätkö mitä tämä päivä merkitsee?
Koetatko tehdä viisaasti, mitä sinun tänäpänä tulee tehdä?
Luonto, kohtalo, olemassa olo, koko maailma -- tahi miten tuota sanoin
selittämätöntä tosiasiaa, jonka keskustassa elämme ja taistelemme,
nimitämmekään -- eikö se todella ole kuten taivaallinen morsian, jonka
rakkauden viisas ja urhea mies, joka käsittää ja seuraa sen käskyjä, voi
saavuttaa; kun taas sille, joka ei kykene sitä käsittämään, se on julma,
turmiota tuottava pahahenki?
Selitä sen arvoitus ja sinulle käy hyvin, menestys seuraa sinua. Jollet
sitä selitä, jos menet ohi sitä huomaamatta, on se itse antava selityksen.
Selitys tapahtuu silloin kynsin ja hampain, sillä luonto on tällöin
raivostunut naarasleijona, joka kuurona rukouksillesi julmasti raastaa
sinut kappaleiksi. Et enää ole sen rakastettu sulho, vaan sen raadeltu
uhri; se kohtelee sinua kuten orjaa, joka on yllätetty petoksesta.
Kansakuntien laita on samoin kuin yksilöidenkin. Osaavatko he
ratkaista kohtalon arvoitusta?
Tässä piileekin kaikkien onnettomien kansallisuuksien ja kurjien
ihmisten kohtalon salaisuus. He ovat unhoittaneet oikean, sisällisen
totuuden ja tavoittelevat ulkonaisia varjototuuksia. He vastaavat
*väärin* sfinksin arvoitukseen. Tyhmät ihmiset *eivät voi* antaa
siihen oikeata vastausta! Tyhmät ihmiset pitävät häilyviä, petollisia
virvatulia totuuden ikuisena valona, ja he eksyvät vähitellen yhä
kauvemmaksi totuudesta.
Tyhmät ihmiset luulevat, ettei maailmassa olekaan oikeutta, syystä ettei
pahaa työtä rangaista heti -- paitse sattumalta. Niin, pahan työn
rangaistus voi seurata parin päivän kuluttua teosta, se voi viipyä pari
vuosisataa, mutta se seuraa *varmasti*; se on varmempi kuin elämä --
se on yhtä varma kuin kuolema! Maailman keskustana, ihmiselämän
pyörteissä, on vielä tänäkin päivänä Jumala, ja hänen kätensä ohjaa
kaikkea yhtä varmasti kuin vanhimpina aikoina. Ja maailman suuri
henki on *vanhurskas*.
XI. Puhuttu sana, kirjoitettu runoteos ovat, sanotaan, ihmisen henkisiä
tuotteita; eikö siis tehty työ olisi sitä? Järki, nero, kärsivällisyys, taito,
työkyky, innostus, siveys, -- sanalla sanoen ihmisen kaikki kyvyt --
ilmenevät hänen työssään. Työnteko on luonnon ja sen ikuisten,
muuttumattomien lakien koettelemista -- ja ne kyllä tuomitsevat oikein
ihmisen työn. Niin paljon hyvettä ja kykyä siinä oli, niin paljon eikä
enemmän! Työntekijä osasi sovittaa työnsä minun ikuisten lakieni
kanssa sopusointuun, niinkuin hänelle käskin -- ja se onnistui hänelle --
tahi: se ei onnistunut
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.