Tapani Löfvingin seikkailut | Page 5

Sen j?lkeen tyrkk?siv?t he minut tallin p??ss? olevaan pieneen ruoka-aittaan ja p?nkittiv?t oven ulkoa.
Aitan seiniss? ei ollut muuta aukkoa kuin ovi, mutta r?yst?sten alta ja oven alanurkassa olevasta kissank?yt?v?st? p??si sen verran valoa, ett? n?in hyvin ymp?rilleni. Kasakat olivat puhdistaneet sen ruokavaroista, joten siell? oli vain muutamia astioita ja pari tyhj?? hinkaloa. Astellessani edestakaisin huomasin muutamien lattiapalkkien hiukan liikkuvan ja mieleeni v?l?hti heti paon tilaisuus. Kumarruin alas ja tarkastelin l?hemmin lattiaa. Lankut olivat irtonaisina poikkiniskojen p??ll?, joten niist? verraten helposti saattoi muutamia siirt?? paikoiltaan. Er??st? suuremmasta raosta n?in my?skin, ett? lattian alla oli kyllin tilaa miehelle ry?mi?kseen ulos. Nyt oli p??st?v? vain selville siit?, kuinka tarkkaan aittaa vartioitiin, ja sitten y?ll? yritett?v?, sill? kaikesta p??tt?en aikoivat viholliset t?h?n y?py?. Muutamista sein?nraoista tirkistelem?ll? sain selville, ettei aitan ymp?rill? liikkunut vartijaa, mutta sensijaan oli toinen nuotioista l?hell? aitan ovea, ja sen ymp?rill? h??r?si joukko kasakoita sy?ntipuuhissa. Sen paremminhan heid?n kannaltaan katsoen ei kannattanutkaan vartioida sis??n suljettua ja k?sist??n k?ytetty? vankia.
Aurinko oli jo laskullaan, ja h?m?r?n tuloa odotellessani istahdin kumollaan olevalle kalanelikolle ja aloin tarkastella k?si?ni kytkev?? nuoraa. Kun olin hetken k?ytt?nyt hampaitani, huomasin ilokseni nuoran h?ltyv?n. Mutta toistaiseksi minun oli viisainta j?tt?? se paikoilleen, sill? saattoihan joku vartijoistani milloin hyv?ns? pist?yty? minua katsomaan.
Kes?inen h?m?r? laskeusi vihdoin maille. Minun oli aika ruveta suunnitelmaani toteuttamaan. Kukaan vihollisista ei ollut viel? k?ynyt aitassa minua katsomassa, mutta pelk?sin, ett? he sen kuitenkin tekisiv?t ennen y?levolle asettumistaan. P??st?kseni siit? huolesta p??tin itse huomauttaa heit? olemassaolostani. Kumarruin kissanrei?st? t?hyst?m??n nuotiolle. He olivat n?ht?v?sti saaneet k?siins? viinaa, jota he ??nekk??sti hoilaten ryypiskeliv?t. Hyv? on, ajattelin min?, tuo edist?? vain minun tarkoituksiani. Toiset heist?, n?ht?v?sti vartiolta vasta palanneet, olivat viel? sy?ntipuuhissa, paistaen piikkiens? k?rjiss? lihakappaleita.
Ryskytin ovea ja kumarruin uudestaan katsomaan. Omalta melultaan eiv?t he n?ht?v?sti olleet sit? huomanneet. Ryskytin viel? pari kertaa kovemmin ja kerran huutaa hoilautinkin sek? j?in sitten seurauksia odottamaan. Vihdoin otettiin p?nkk? sijaltaan, ja pari horjahtelevaa kasakkaa ilmestyi ovelle.
?Ruokaa, veljet, minulla on kuoleman n?lk??, sanoin min? s?vyis?sti, ja kun he eiv?t n?ytt?neet sanojani ymm?rt?v?n, tein min? heille sy?nti? muistuttavilla eleill? tarkoitukseni selv?ksi. He r?j?htiv?t nauramaan ja selittiv?t nuotiolla mellastaville tovereilleen, kuinka tsuhna-lurjus sanoo haluavansa ruokaa. Silloin yksi aterioivista viskasi minua kohti puoleksi kalutun luun, jonka vaivalloisesti otin yhteen sidottujen k?sieni v?liin ja lattialle kyyristyen aloin muka ahnaasti sit? kaluta. Kasakat nauroivat makeasti, sulkivat uudelleen oven ja asettivat p?nk?n paikalleen.
Yksin j??ty?ni heitin luun nopeasti k?dest?ni ja aloin sen sijaan kaluta ranteissani olevaa nuoraa. Muutamissa minuuteissa olin saanut k?teni vapaiksi ja kumarruin oitis lattianlankkuja tutkimaan. Ne olivat vahvat, halaistuista hirsist? veistetyt, eik? minun onnistunut saada k?tt?ni yhteenk??n rakoon niin pitk?lle, ett? olisin voinut kohottaa lankun sijaltaan. Mutta p?iv?ll? muistin toisen hinkalon pohjalla n?hneeni pienen jauholapion. Se oli koivupuuta ja hiukan kouruksi veistetty, mutta siit? huolimatta sain min? sen soveltumaan suurimpaan lattianrakoon ja kohotetuksi sill? sen verran lankkua sijoiltaan, ett? k?teni sopi paremmin rakoon. Nyt sain yks kaks v??nnetyksi lankun paikaltaan. Vieress? olevalle tein saman tempun ja sitten laskeuduin viivyttelem?tt? lattian alle.
Kivijalassa oli ymp?riins? suuria aukkoja, ja er??st? per?sein?ll? olevasta ry?min ulos. Ensinn? pistin siit? vain p??ni varovasti esille ja t?hystelin ymp?rilleni. Sill? puolella ei ainakaan l?hettyvill?ni n?kynyt vartijoita, ja et??mm?s en h?m?r?n takia voinut n?hd?. Muutaman sylen p??ss? aitasta alkoi ruispelto, ja ensimm?inen ty?ni oli nyt ry?mi? sinne. Kasakat hoilasivat yh? nuotioiden ??ress? pihalla sek? sis?ll? asuinrakennuksessa. Heid?n liekaan pantuja hevosiaan oli sy?d? j?rskyttelem?ss? ymp?ri ketoja ja pellon pientareita.
L?hdin rohkeasti ja Jumalaan turvaten liikkeelle. Pitk?ll?ni kosteassa ruohossa ry?mien p??sin muutamassa tuokiossa ruispeltoon. Siten ensimm?isen suojan saavutettuani pys?hdyin hetkeksi ja k??nnyin taakseni silm?ilem??n. Muuan puolijuopunut kasakka tuli samassa aitan taakse, ja luulin jo heid?n vainuavan pakoani. Mutta h?n oli n?ht?v?sti tullut vain hevosia katsastamaan, sill? hetkisen kuluttua palasi h?n takaisin pihalle. Kevein mielin l?hdin kiireesti konttaamaan pitkin peltoa eteenp?in. Kuljettuani siten viel? toisenkin, ohraa kasvavan pellon halki huomasin edess?ni riihirakennuksen mustine oviaukkoineen. Sen takaa alkoi pienoinen, lyhytt? hein?? kasvava luhtaniitty, joka toisella reunallaan rajoittui v?hitellen mets?ksi ylenev??n viidakkoon. Kun vartijoita ei t??ll?k??n p?in ollut n?kyviss?, l?hdin mit? suurinta varovaisuutta noudattaen ry?mim??n pitkin riihen sivua p??st?kseni sen taakse ja sitten pit?en sit? suojana itseni ja kartanon v?lill? ry?mi?kseni edelleen niityn poikki mets??n, jolloin pakoni olisi varmasti turvattu.
Mutta nurkan ymp?ri pujahdettuani olin v?h?ll? tulla pahki kahteen kasakkaan, jotka maassa istuen nuokkuivat riihen seinustalla. Kummankin pyssy ja keih?s olivat sein?n nojassa. Vaikka liikuinkin melkein mit??n ??nt? synnytt?m?tt?, havahtui toinen kasakoista kumminkin heti minun n?kyviin tultuani. Silm?nr?p?yksess? toinnuin h?mm?styksest?ni, karkasin pystyyn ja tempasin toisen keih?ist?, jolla naulitsin sein??n l?hemp?n? olevan ja puolittain jo seisaalleen ehtineen kasakan. Mutta h?nen toverinsa oli paljon ketter?mpi, h?n tempasi pyssyn seinustalta ja ojensi sen minun rintaani vasten, ennenkuin min? keih??ll?ni kerkesin valmistaa h?nelle saman kohtalon kuin toisellekin. Kuului jo hanan napsaus, mutta samassa hetkess? min? heitin keih??n k?dest?ni, tartuin pyssyn piippuun ja nostin sen suuta yl?sp?in. Tulta tuiskahti korvalliselleni k?rvent?en hiuksiani, ja kuula menn? vinkasi olkap??ni yli. Samassa kuin pyssy laukesi, riuhtasin min? sen kasakan k?dest? ja survasin sen