Sysmäläinen | Page 3

olivat h?nell? silmiss?.
Ne kolme miest? meniv?t eteenp?in, poika juoksi kiireesti kotia, taakseen katsahtamattakaan.
Hukkanen ja V?ist? n?yttiv?t nyt opettajalle h?nen asuntonsa.
"T?m? koti on viel? em?nt?? vailla," sanoi Matti, "kouluopettajalla pit?? olla vaimo. Meill? nyt on ensi kertaa naimaton opettaja, mutta on t??ll? pulskia tytt?j?, katsokaa vaan ymp?rillenne. Parasta olisi naida t?k?l?inen; jos et itse ole paikkakunnasta kotoisin etk? siit? naikaan, niin j??tkin kokonaan vennon vieraaksi. Olenko oikeassa, vai en, lanko?"
"Kenties on opettaja jo valinnut jonkun itselleen," vastasi Hukkanen, "ja olkoon se kotoisin mist? hyv?ns?, niin kyll? se t??ll? hyv?sti vastaan otetaan."
"Niin, me pid?mme h?nelle tulijaiset," sanoi Matti, ajatellen: kyll? Hukkanen on minua viisaampi. Opettaja virkkoi:
"Min? olen ihan irtonainen, ja voin viel? hyv?n aikaa katsella kassap?it?." Mutta itsekseen ajatteli h?n: parempi apina kuin tuommoinen talonpoikaistallukka vaimona.
"Nyt elk?? pahaksi panko," sanoi Hukkanen, mun t?ytyy l?hte? pellolle. Min? olen heposen kaupassa ja t?ytyy katsoa mink?lainen se on vet?m??n. No, n??mmeh?n t?n'iltana tosiamme. J??k?? hyv?sti siks'aikaa. L?hetk? mukaan, Matti?"
"L?hen, hyv?sti, opettaja, ja jos teill? aika pitk?ksi k?ypi, niin pankaa kaksin kerroin."
Opettaja ei oikein ymm?rt?nyt t?t? Matin v?h?n ep?selv?? kuvallista puheenpartta, joka oli tehty vertaamalla liian pitk??n lankaan.
Kun miesten l?hdetty? ovi jo oli kiinni, vet?isi opettaja sit? viel? kerran ik??nkuin vakuutukseksi itselleen, ett? h?n nyt oli yksin. H?nest? tuntui mielens? hyvin raskaalta, eik? oikein tiet?nyt sanoa mink? vuoksi. Viimein johtui h?nelle Sysm?n juttu taas mieleen. H?n katsoi sit? raa'aksi ja t?rke?ksi kohteluksi, eik? muistanut koko sit? hyv?ntahtoisuutta, jota h?nelle muuten oli osoitettu.
Semmoisia ihmiset ovat! Kun ovat suutuksissaan, niin pit?v?t aina vaan sit? yht? mieless??n, joka heit? loukkasi, ja unohtavat kaiken muun, vaikka se olisi kuinka lempe?t?. Ensin opettaja istui kauan alallaan, sitten nousi kapineitansa purkamaan. H?nelle muistuivat koti-olot mieleen, kun n?ki tutut esineet ymp?rill??n. Mutta pian h?n taas vaipui ajatuksiinsa ja mietti itsekseen: t?ss? nyt olet, niinkuin er?maahan joutunut; mik? sinua ilahuttaa ja surettaa, sit? n?m? ihmiset eiv?t tied? olevankaan; esimiehesi ei ole muuta mit??n kuin talonpojan tolvana, viel? p??lliseksi ylpe? raakuudestaan. Saattaa n?iss?kin ihmisiss? piill? henkist? voimaa, mutta sen p??lle on kaikenlaista rikkaa karttunut, Tahdon kaikki voimani ponnistaa, vastustaakseni talonpoikaistumista. Jok'ikinen p?iv? tahdon perkaa koko olentoni, min? tahdon pysy? vapaana seuralaisteni vaikutuksesta. Min? olen n?hnyt opettajia, jotka astuivat virkaan t?ynn? ajan vapaata henke?, ja muutaman vuoden kuluttua ovat he kokonaan vaipuneet vanhan tavan orjiksi, muuttuneet talonpojiksi, ja heid?n ulkomuotonsakin on tullut huolimattomaksi ja veltoksi. -- H?n kirjoitti paperilipulle: muista! ja pisti sen peiliin.
Viimein h?n kavahti seisaalleen ja l?ksi ulos k?velem??n sit? tiet?, jota oli tullut. Talonpojat jotka tekiv?t ty?t? pelloilla maantien vieress?, sanoivat: "No, mit? kuuluu, opettaja? joko alkaa kyl? tuttavalta tuntua?" Opettaja vastasi lyhyesti mutta yst?v?llisesti; t?m? heid?n kainostelematon k?yt?ksens? oudostutti ja melkein loukkasi h?nt?. H?n ei tiet?nyt, ett? n?m? ihmiset luulivat itsell?ns? olevan oikeutta siihen, koska olivat h?nt? ensin n?hneet, h?n heit? ensimm?iseksi tervehtinyt.
Kauan kuljettuansa sinne t?nne vainioita my?ten huomasi h?n yksin?inen, sorean pihlajan. H?n katseli sit? joka puolelta, kunnes l?ysi oikean paikan. Silloin istuihe rajapyykille ja alkoi piirustaa.
Useammat talonpojat tulivat uteliaina sinne katsomaan. Pian levisi suusta suuhun sanoma: veres opastaja kirjuttaa kai puutki kirjaa.
P?iv? painui illemmalle. Tyyntyneell? mielell? k??ntyi opettaja kotiin p?in. Matkalla yhtyi h?nen seuraansa useampia talonpoikia; kursailematta astuivat rinnatusten h?nen kanssaan ja paljo oli heill? kyselemist?. Vaikka t?m? oli vieraasta hyvin rasittavaa, suostui h?n siihen kuitenkin. Mutta se oli hyvin sopimatonta, ett? h?n heid?n kysymykseens?: eik? t?m? ole kaunis seutu? vastasi: "no, k?ypih?n tuo laatuun." H?n ajatteli, ett? t??ll? ei n?kynyt olevan paljo kuvattavaa kaunista, mutta ei saattanut sit? kuitenkaan sanoa. Kun kirkontornin rumuus oli h?nelle silm??n pist?nyt, kysyi h?n: "Kuka on kirkon rakentanut?"
Ihmiset katselivat h?nt? ?llistellen; he eiv?t voineet ajatellakaan semmoista aikaa, jolloin koko kirkkoa ei viel? ollut olemassa.
Kotonaan odotti opettaja Hukkasta, jonka luuli tulevan itse?ns? noutamaan. Jo alkoi h?m?rt??, tiell? oli vilkas liike: opettaja yksin istui ??neti avatun ikkunan vieress?. El?v?mmin kuin ennen juontui h?nelle nyt mieleen, kuinka tarpeellinen ikuinen kumppali olisi, joka h?net oikein ymm?rt?isi, niin ett'ei h?n olisi ainoa hehkuva rinta kylmien aaltojen kesken.
Oli perjantai-ilta; nuoret pojat kulkivat laulellen kyl?n l?pi. Kun tultiin opettajan asunnon kohdalle, oli juuri aloitettu kaunista laulua:
Mit? sin? itket ja mit? sin? suret Kultani kaunokainen? El? sin? sent?hen kantele murett' Ett' olet kulkevainen!
V?hitellen kuului laulu soinnahtuvan yl?kyl??n p?in. Opettaja tunsi olevansa syvimm?ss? syd?mess??n liikutettu. H?n tempasi viulunsa ja soitti kaipausvalssia; niit? s?veli? ei oltu kyl?ss? koskaan kuultu. Pian huomasi h?n, ett? oli useampia ihmisi? kokoutunut huoneen edustalle; ilahuttaakseen itse?ns? ja toisia soitti h?n sitten viel? uuden lystikk??n valssin. Naurua ja riemuhuutoja kaikui kadulta h?nelle palkinnoksi.
Viimein kuitenkin k?vi h?nest? aika liian pitk?ksi; h?n l?ksi ulos ja kysyi vastaan tulevalta Matilta Hukkasta.
"Tulkaa mukaan," sanoi Matti, "keskievarissa h?n k?y mielell??n, etenkin perjantai-iltoina."
Opettajan mielest? se tosin ei ollut paikoillaan, ett? johtokunnan esimies istui muiden talonpoikain kanssa keskievarissa, mutta h?n meni kuitenkin mukaan.
Siell? saapui h?n suureen seuraan ja vilkkaasen keskusteluun. Ven?j?nuskoisia istui t?ss? suomenuskoisten kansalaistensa keskell?.
V?h? aikaa oltiin ??neti sen per?st?, kun opettaja oli tupaan tullut: mutta kohta kun oli tervehditty ja Hukkanen tehnyt viereens? tilaa, alkoi