Suuren hiljaisuuden miehiä | Page 3

ollut kaikkein huonoimpia, joten h?n sai omaa taistelua varten uutta toivoa ja voitonvarmuutta, ja toiseksi, ett? ulkopuolellakin h?nt? oli paljon teht?v?? ja sama vihollinen voitettavana, jonka alkuvoitolla h?n oli valmistautunut maksamaan veroaan yhteiskunnalle. Taistelu ulosp?in ja sis??np?in hedelm?ittiv?t n?in toisiaan. H?n ?tahtoi n?hd? ihmisen turmeluksen syvyyden mutta samassa my?skin h?nen el?m?ns? korkean tarkoituksen?. Ajan m?d?nn?isyytt? edustivat jesuiitat. Heid?n voittamisekseen tarvittiin paitsi tietoja ja uskallusta ennen kaikkea uutta mielt?.
Pascalin hengenheimolaisten suljetussa kokouksessa kuuluisassa Port Royalin luostarissa tuli kerran puheeksi er??n v??ryytt? k?rsineen aatetoverin puolustaminen jesuiittojen hy?kk?yksi? vastaan. Pascal sai teht?v?kseen puolustuskirjelm?n luonnoksen laatimisen. Suurella antaumuksella h?n ryhtyi ty?h?n, josta sitten tulikin historiallinen merkkiteos.
V?h?n ajan kuluttua ilmestyiv?t n?et maailmalle ?Maaseutukirjeet? (1656-57) her?tt?en kaikkialla tavatonta huomiota, jesuiitat etsiv?t kirvelt?vin syd?min turmeltuneen kauppahenkisen moraalinsa tuntematonta paljastajaa ja kirjapainoa, jossa kirjaa painettiin. Kaikki k?siins? saamansa kappaleet he polttivat kaupungin torilla. Sama kohtalo olisi odottanut kirjan tekij??kin, jos h?n olisi l?ytynyt, nimitt?in kidutus ja polttorovio, joissa kaikkien aikojen suurmiehet ovat vakiinnuttaneet aatteitansa.
Se ei kuitenkaan tullut Pascalin osaksi. Jesuiitat olivat jo katkaisseet kaikkivoivan mahtinsa k?rjen rikosten ja turmeluksen tulessa. Heid?n polttorovionsa hankki tuskin kunniaa Pascalin kirjoillekaan. Ja Pascalin itsens? oli viel? k?yt?v? taistelua omaa itse??n vastaan, kypsytt?v? hiljaisesti tuleentuvan viljan tavoin.
Teosta painettiin kahden vuoden aikana kaikessa rauhassa er??seen vesimyllyyn sijoitetussa kirjapainossa, ja tekij? itse asui t?ydess? turvassa jesuiittain p??majaa vastap??t? olevassa majatalossa.
Siit? jesuiittain aatteet saivat kuoliniskun.
Toiset aloittavat el?m?ns? hiljaisella sis?isell? taistelulla ja sitten vasta laajentavat sen useampia el?m?naloja k?sitt?v?ksi. Hengen miehet astuvat julkisuuteen ja koettavat voimiaan eri ty?mailla levitt?en hengen ja ty?n pappeutta ymp?rilleen. Toisilla, kuten Pascalilla, on hiljainen taistelu viimeinen. Pascal vet?ytyi pois suuresta maailmasta ja l?hti etsim??n maaseudun harrasta hiljaisuutta alkaakseen taistelun omia heikkouksiaan vastaan. Taistelujen rohkea mies sai lopullisen valmistuksensa k?rsiv?n hiljaisuuden miehen?. Se oli h?nen profeetallinen valmistuksensa er?maassa.
Taistelun ulkonaiset seikat olivat t?llaisia.
Huoneessa, miss? h?n asui, ei ollut huonekaluja eik? esineit?, joita h?n piti tarpeettomina. H?nen pukunsa oli tuiki vaatimaton. Yksinkertaisiin el?m?ntapoihin kuului my?s, ett? h?n auttoi itse itse??n, teki vuoteensa, valmisti ruokansa ja kantoi sen huoneeseensa. Yh? kiihtyv? sairaus lis?si h?nen k?rsimyksi??n; se esti h?nen sy?mist??n, lep??mist??n ja ty?skentely??n. P??st?kseen siit? huolimatta el?m?ss? eteenp?in h?n laati tarkat ohjeet jokap?iv?iselle el?m?lleen. Itsekurin asiaa h?n ajoi ruoskalla ja pakkopaidalla viimeiseen hetkeen asti, sill? h?n huomasi n?m? aseet eritt?in hy?dyllisiksi. Paljon aikaa h?n k?ytti rukouksiin ja Raamatun lukemiseen, mik? tuotti h?nelle uskomatonta iloa ja virkistyst?. H?nen mielest??n ei Raamattu ollut j?rjen, vaan syd?men tiedett?, mink? vuoksi sit? k?sitt?v?t vain ne, joilla on syd?n paikallaan, kun taas muut l?yt?v?t siit? vain h?m?ri? asioita. Milloin aikaa ja tilaisuutta oli, kirjoitti h?n ajatuksiaan paperille. Kirjoittaminen sujui h?nelt? vaivatta. Kun h?nell? oli erinomainen ?ly ja miltei ilmi?m?inen muisti, j?rjesti h?n ensin ajatuksensa; sitten sai h?n ne sanotuksi niinkuin tahtoi. Yksinkertaisuus ja sattuvat sanonnat ovat h?nen kirjoituksilleen ominaista. Ranskan kirjallisuuden historiassa on h?nell? tunnustettu paikka.
Pascal tahtoi poistaa ymp?rilt??n kaiken, mik? saattoi olla taistelussa esteeksi, jottei vihollinen voisi piiloutua sen taa. V?hent?m?ll? ulkonaista h?n koetti lis?t? hengen voittoja. H?n rakasti sanomattomasti k?yhyytt?, hengen vapautusta pikku rihkamasta. H?n otti kodissaan vastaan k?yhi? eik? koskaan kielt?nyt heilt? almua, olipa itse kuinka k?yh? tahansa. Vuonna 1661 h?n l?hti kotoaan ja luovutti sen er??lle k?yh?lle perheelle asettuen itse asumaan sisarensa luo. Kun h?nt? moitittiin rajattomasta uhrautuvaisuudesta, pani h?n sen pahakseen ja sanoi: ?Olen huomannut er??n seikan, ett? olipa kuinka k?yh? tahansa, aina j?tt?? jotakin kuollessaan j?lkeens??. Joskus h?n antoi kukkarosta kaikki rahansa. H?n kehoitti k?ym??n usein k?yhien kodeissa, jotta opittaisiin n?kem??n kurjuus, sairaudet ja puute, jotka k?yhi? ahdistavat, jotta opittaisiin paremmin suhtautumaan omaan ylt?kyll?isyyteen ja saataisiin el?m??n ulkokohtaisen todellisuuden tuntua. Pascalilla oli toisenlainen katse k?yhyytt? ja kurjuutta n?kem??n kuin Emersonilla, jota Carlyle turhaan saatteli Lontoon k?yhien kaupunginosassa.
Kaikki n?m? ulkonaiset toimenpiteet ja varustautumiset t?ht?siv?t sis?iseen taisteluun. ?Kuta v?hemm?n me omistamme, sit? l?hemp?n? jumalia me olemme?, sanoo Sokrates.
Blaise Pascalin sisar lausuu kirjoittamassaan veljens? el?m?kerrassa: ?Voidaan sanoa, ett? totuus on aina ja kaikissa asioissa ollut h?nen henkens? ainoa kohde?. Totuutta janosi h?nen j?rkens? ja sit? janosi h?nen syd?mens?. ?Totuus on aina kaunis?, sanoo Tolstoi lausuessaan totuuden sodasta. Pascal ei totuutta janotessaan perustanut uutta uskontoa, h?n p?invastoin nimellisesti pysyi katolisen kirkon helmassa, vaikka ankarasti arvostelikin sen puutteita, mutta h?n keksi uuden geometrian ja uusia maailmankaikkeuden lakeja ja sovellutti vanhoja totuuksia k?yt?nn?lliseen el?m??n ja ihmisen itsekasvatukseen. Alexandre Vinet sanoo h?nest?: ?H?n tiesi, ett? el?m? ja totuus eiv?t ole kaksi eri asiaa, vaan ett? on olemassa vain yksi olennainen totuus... H?n on niit?, joiden sis?lt? vuotavat el?m?n veden virrat.?
H?n ei l?htenyt maaseudun hiljaiseen yksin?isyyteen julistamaan kristinuskon perustotuuksia, kuten olisi voinut odottaa h?nenlaiseltaan matemaattisen kehityksen saaneelta kyvylt?, eik? esitt??kseen maailmankaikkeuden ??rimm?isi? kysymyksi?, vaan tutkimaan sis?isi? asioita p??st?kseen syd?mess??n vakuutetuksi jokap?iv?isen el?m?n arvoista, sill? h?n oli tullut huomaamaan, ett? teot kulkevat syd?men kautta ja intohimot turmelevat tahdon ja uskon. Syd?men h?n varusti linnoitukseksi. K?yt?nn?llinen ?ly tuli h?nelle t?ss?kin avuksi. Uskonnon vaatimus t?ydellisest? antautumisesta korkeammille p??m??rille ja syd?men puhdistaminen ja eheytt?minen tuntui h?nest? niin silminn?ht?v?n todelta, niin hy?dylliselt? ja v?ltt?m?tt?m?lt?, ett? h?n hylk?si korkean opillisuutensa,