Suuren hiljaisuuden miehiä | Page 2

yksin?isyyden mies, Tolstoi, rakkauden hiljaista maata etsim??n l?htenyt mies, Maeterlinck, h?m?r?n hiljaisuuden mies, Müller, hiljaisten kosketusten mies, ja Larsson, keskitetyn hiljaisuuden mies. He pys?htyv?t kaikkialle, miss? on hiljaisuutta, ja heid?n keskustelunsa kuulee jokainen, joka pid?tt?? h?t?ist? hengityst??n ja on hetken hiljaa.

BLAISE PASCAL.
Tavan takaa toistuvat aikojen kiertokulussa ne nousukohdat, joissa Blaise Pascal tulee esille aivan kuin ajankuvaan kuuluvana.
H?n oli taistelujen rohkea mies.
Taistelut alkoivat tieteen alalla, geometrian lukemisella salassa is?lt? -- t?h?n aineeseen vetiv?t poikaa voimakkaat taipumukset --, ne jatkuivat piileksiv?n kirjapainon avulla ja kohdistuivat julkisuuden h?vitt?viin voimiin, joina h?nen aikanaan olivat jesuiitat, ja siirtyiv?t lopulta sis?isen el?m?n hiljaisuuteen, miss? tehtiin tili? kaikkien aikojen kipeist? kysymyksist? ja joka niinmuodoin oli Jaakobin taistelua aamuruskon nousussa Jumalaa vastaan.
Blaise Pascal, joka oli syntynyt kantamaan neron aseita ja k?ytteli niit? jo varsin taitavasti toisella vuosikymmenell??n, tuli tapojen parantajaksi ja kuoli huulillaan sanat: ?Jumalani, ?l? minua koskaan j?t?!?
T?llainen kehitys on kulkua taistelusta taisteluun saavutusten merkitysten laajetessa samoin kuin laajenevat v?reet veden tyynell? pinnalla, kun vesilintu vie kulman k?rke? eteenp?in. Sis?ist?kin taistelua k?yd??n kouraantuntuvin ottein. Taistelu on n?et aina hyvin todellista; sen k?rki suuntautuu aina eteenp?in ja rintama laajenee. Taaksep?in kulman sis?lle kasvaa voittoisa lepo ja kirkastuva k?rsimys. Sellainen taistelu, jos se saa h?iritsem?tt? jatkua ja temmata mukaansa kaikki suuret sis?iset voimat, painuu miltei s??nn?llisesti uskonnolliselle alalle. Sellainen on monen suurmiehen kehitys ollut.
Nero, jolla on ylenm??rin lahjoja k?ytett?v?n??n omalla erikoisalallaan, haluaa jo luonnostaankin koetella voimiaan toisilla aloilla, joen tavoin, joka mahtumatta uomaansa etsii tulvehtien ja voitonvarmana uusia mahdollisuuksia.
Ensin Blaise Pascal saavutti vuosisataisia voittoja geometrian ja fysiikan alalla, sitten h?n kohtasi tiell??n jesuiitat, kauhistui hengess??n, pys?htyi, kokosi voimansa ja saavutti voiton, kulki rohkeasti ohi ja vet?ytyi maael?m?n hiljaisuuteen, ryhtyi siell? ratkaisevaan taisteluun omaa itse??n vastaan, kaivoi saartokaivannot, uuvutti n?l?ll? ja janolla sairaan vastustajansa ja saikin valloitetuksi joitakin etuvarustuksia. Silloin h?n kuoli.
Blaise Pascal oli ihmelapsi, keksij?, tiedemies ja ajattelija.
H?n syntyi kes?kuun 10:nten? 1623 Clermontissa. Lapsena h?nen henkens? pohti kysymyksi?, jotka koskevat asioiden olemusta ja luontoa, siis ydinkysymyksi?, joiksi my?hemmin tuli el?m?n merkityksen ja ihmisten ominaisuuksien tutkiminen. Vastausten t?ytyi olla tarkkaan m??riteltyj?, sill? h?nen selvyydentarpeensa oli suuri; h?nell? oli ter?v? arvostelukyky ja erikoinen taipumus l?yt?? puutteita. Poika alkoi taistelun sotimalla is?n m??ritelmi? ja oppineiden lausuntoja vastaan.
Kaksitoistavuotiaana Blaise Pascalilla jo oli monta hy?dyllist? taitoa, muun muassa h?n osasi jokseenkin t?ydellisesti latinaa, ja laati omin p?in alkeisgeometrian. N?in aikainen itsen?isesti tuottava kyky lienee ainoa laatuaan matemaattisten tieteiden historiassa.
Kuusitoistavuotiaana h?n saavutti uuden voiton. H?n otti jo t?ysikuntoisena osaa oppineiden kokouksiin ja laati kirjoitelman kallioleikkauksista, joka her?tti tunnetun oppineen Descartesin suurta ihmetyst? ja ihailua.
?Voittaja, valmistaudu uuteen taisteluun.? Blaise Pascal sai n?ihin aikoihin uuden, vaarallisen vihollisen. Arvatenkin liian aikaisesta ja ankarasta ?lyntoiminnasta aiheutunut p??nkivistys alkoi jo nyt h?irit? tieteellist? ty?skentely?, niin ett? h?nen t?ytyi tuontuostakin laskea matemaattiset teokset k?dest??n. Onneksi h?n vaihtelusta lepoa etsiess??n otti silloin k?teens? mietekirjoja, Epiktetoksen, Montaignen Ja Descartesin teoksia.[1] Vihollinen saavutti kuitenkin n?enn?isen voiton, sill? sairaus tuotti lopulta kuolemaa. Viimeisill??n saattoi Pascal ty?skennell? vain pari tuntia p?iv?ss?, jonka ajan h?n k?ytti sen teoksen suunnitteluun ja valmisteluun, josta t?h?n kokoelmaan on k??nnetty muutamia lukuja.
Pascalin tunnetuimpia tieteellisi? saavutuksia ovat tutkielmat nesteiden tasapainosta ja ilman paineesta. Oli nerokas tuo johtop??t?s, ett? Arkimedeen keksim? laki vedess? vallitsevasta paineesta soveltuu my?skin ilmaan. Se oli samantapainen sovellutus kuin Pascalin suorittama j?rjen aseiden siirto siveysopin palvelukseen ja ihmisten heikkouksien paljastamiseen. Pascalin muita tieteellisi? keksint?j? ja voittoja olivat korkeuden mittaaminen elohopeaan vaikuttavan ilmanpaineen avulla, is?n ty?skentelyn jouduttamiseksi suunniteltu laskukone, jota Leibniz my?hemmin paranteli, todenn?k?isyyslaskelmat, aritmeettinen kolmio, sykloiidin ominaisuudet ja omnibusliikenne Pariisissa. Onhan siin? yhden miehen osalle keksint?j?, joista kannatti ylpeill?. Ainakin paljon suuremmalla syyll?, kuin sellaisen itserakkaan ja kunnianhimoisen nykyp?ivien ihmisen, joka ei ole mit??n keksinyt.
Blaise Pascal oli my?s tullut siihen johtop??t?kseen, ettei luonnossa ollut olemassa Aristoteleen olettamaa tyhjyyden kammoa. Tyhjyys ei n?ytt?nyt h?nest? mahdottomalta. Luonto ei kammoakaan tyhjyytt?, ajatteli h?n, tyhjyys on n?enn?ist?, sill? se on jonkinlaisten tasapainovoimien ja vaikutusten lakien toinen p??.
Tyhjyytt? n?ki Pascal ihmisen sis?ss?kin, toisissa ihmisiss? ja, siit? huolimatta, ett? oli p??ssyt tieteellisen tutkimuksen yl?ng?ille, my?skin itsess??n. Tyhjyys kelpasi toisille, mutta h?n oli toista mielt?, h?neen oli pantu suuri paine sis?st? ulosp?in ja ulkonaisen p??m??r?n h?n oli saavuttanut; syntyi kaivertava sis?inen tyhjyys, joka h?nt? kammoksuu! Vasta kolmas vuosikymmen toi uutta sis?lt?? h?nen el?m??ns?. Ulkonaisesti antoi siihen aihetta kaksi sys?yst?, jotka mursivat kunnianhimon kovan kiiltokuoren, niin ett? el?m?n aurinko p??si halkeamista pilkist?m??n sis??n. H?nen is?ns? joutui hengenvaaraan ja vuoteen omaksi ja h?nt? itse??n kohtasi samankaltainen tapaus; kerran h?n ajoneuvoineen oli pudota sillalta Seine-jokeen. Ilmakeh?n j?rkytysten ohella alkoi sis?inen oras kasvaa. Aikaisemmin h?n oli tutustunut mietekirjallisuuteen, nyt h?n sai k?siins? eritt?in mielenkiintoisen kirjan, hollantilaisen jumaluusoppineen Jansenin teoksen ?Sis?isen el?m?n uudistus?. H?n tutustui uuteen liittolaiseen, parempaan itseens?. Vastustajaksi tuli suurin osa h?nen entisest? itsest??n, se, joka t?h?n asti oli h?nen valtakirjallaan elellyt ja toiminut.
Taistelun ensi otteluissa h?n oppi ymm?rt?m??n toisiakin ihmisi?, niit?, joista h?nen t?ytyi vieroittautua ja opettaa muita tekem??n samoin, ja yleens? voittamaan. H?n oli jo katsonut sis??ns?. Kun h?n k??nsi katseensa ulosp?in, huomasi h?n ensiksikin, ettei h?n