Suomen maan Meripedot | Page 5

linjassa etel??n k?sin, ja ylitse kivien, maiden ja karien, jos semmoisia osaa olla heid?n tiell?ns?, jonka t?hden he my?s usein saavat t?mm?isen oikomatkan maksaa hengell?ns?. Jos kev?myrskyt s?rkev?t j??n meress? ennenkuin he ovat valmiit poikinensa l?htem??n, turvaavat he suurille j??n kappaleille, joilla itse ja penikat taitavat oleskella. T?ss? tahtovat mielell?ns? kaikki olla j??ll?, mutta harvoin l?ydet??n niin suurta kappaletta ett? se kaikki kannattaisi. Siin? sitte nousee meteli, sota ja tappelus, huuto ja ulvominen, pureminen ja repiminen, ett? suuret haavat j??v?t merkiksi nahkaan. Halli ei sovi hyvin muiden heimolaistensa seuraan; sill? viikari ja norppa muuttaa pohjaiseen h?nen tullessansa etel??n.
T?m? on meid?n julmin petomme vedess?; kaikki kalat ovat h?nelt? vaarassa, ja niit? sy? h?n koolta er?lt?ns?.
Kiiman aika on mittomaarin aikana ja em? synnytt?? yhden penikkansa kynttil?p?iv?n ja matinp?iv?n v?lill? paljaalla j??ll?, usein kovimmassa pakkaisessa. Em?n kohdussa ja syntyess? on poika peitetty hienolla keltaisella villalla, joka synnytty? muuttuu valkoiseksi ja viikon kuluttua rupee putoomaan. Villapuvussansa ei mene penikka veteen, vaan ilmoittaa m??kymisell? n?lk?ns?, jonka kuultua em? tulee j??lle h?nt? imett?m??n. Vaaran havaitessa ottaa em? penikan suuhunsa ja vie toiselle j??n kappaleelle. Kuukauden vanhana on kuutti kelvollinen itse ruokansa hakemaan ja valmis matkustamaan.
Hallia pyydet??n It?meress? enempi kuin kaikkia muita hylkeit? koko Europassa yhteens?.
Hallia pyydet??n eritt?in kahdella ajalla. Matinp?iv?st? talvella l?hdet??n, 4 eli 5 ampujaa yhdess?, pitkin merij??t? aina sen partaalle asti; muutaman p?iv?n ruoka otetaan mukaan. Halli on silloin j??n partaalla synnytt?m?ss?. Usein on heit? koko joukko. Heit? ly?d??n kuoliaksi nuijalla eli ammutaan pyssyll?.
Kev??ll? aikaisin j?iden joukkoon l?htee monesta pit?j?st? veneit? suurempia ja v?hempi?, kussakin 8 miest? ja parin kolmen kuukauden ruoka. Kolme eli nelj? venett? pysyv?t toinen toistansa l?sn? keskin?iseksi avuksi t?lt? haikialla matkalla. J??vuoren kohdatessansa sitovat veneen varjon puolella ja koettelevat onko hylkeit?. T?mm?inen j??vuori on puolen penikulman pituinen ja 10 eli 12 kyyn?r?n korkuinen veden rajasta. Se on keottu suurista j??n lohkareista, joita myrsky ajelee toinen toisensa p??lle; se on t?ynn? l?pi? ja puroja. T?mm?isen j??vuoren p??ll? tavataan halli usein suurissa joukoissa. Ihmiset menev?t ja ly?v?t niit? kuoliaksi nuiilla niin paljo kuin ehtiv?t, ennenkuin he l?yt?v?t l?pens? j??ss?. Penikat tapetaan viimeisiksi; sill? v?h?isin? ei ne itsest?ns? mene veteen. Mutta jos j??ss? on paljo l?pi?, t?ytyy ampujan kontata hylkeit? l?helle; ja jos niit? on paljo, nousee semmoinen meteli ettei pyssyn paukaus pel?t? mit??n, vaan ampuja ampuu heit? koko joukon toinen toisensa per?st?. Ampuja on vaatetettu hylkeen nahkaan, k??ntelee itse?ns? niinkuin hylje ja pit?? samaa ??nt? kuin hyljekin, jolla menetyksell? h?n sit? paremmin pett?? hylkeet. -- My?s pit?? mies vaaria hylkeen hengitysl?vess? ja pist?? h?neen keih??ns?, jossa on nuora ett? hylje sitte p??see v?h?n matkan uimaan; veren vuotamisesta katoovat pian voimat, mies vet?? h?nen liki ja enent?? l?ven j??ss?, josta h?n otetaan j??lle. Naarat ovat lihavammat ja pysyv?t veden p??ll?; koirat eiv?t pysy koskaan.
N?it? pyydet??n my?s verkoilla; verkot tehd??n tukevasta 3s?isest? hamppulangasta, noin pienen sulkasen vahvuudesta. Verkon silmukset ovat 4 eli 5 tuumaa solmusta solmuun. Halli kulkee joukossa ja sent?hden saadaan toisinaan kymmenkunta er?ll?ns?. Mutta vanhoja ei saada; ne viev?t verkotki my?t?ns? taikka repiv?t rikki. Saman taikka entisen vuotisia penikoita saadaan verkoissa.
Halli tulee vanhaksi noin 20 vuotta, ja pudottaa viimein hampaansa ettei h?n en?? taida ansaita ruokaansa, vaan laihtuu kelvottomaksi.
Hyv? halli, noin 4 kyyn?r?n pituinen, painaa 20 leivisk??, josta rasva painaa 12 leivisk??. Nahka on juuri kuin naudan vuota; se on harmaa ja kauniin kiilt?v?inen. T?mm?inen halli maksaa pyyt?j?ns? vaivan; sill? siit? tulee 22 hop. ruplaa.

6. Lakkinorppa
(Kuva 5)
Ruumis on per?ti kirjava harmaasta ja mustasta.
P?? on suuri ja merkillinen siit? ett? koirasella on kuonon p??ll? aina korviin asti valtoin nahka, jonka se taitaa puhaltaa henke? t?yteen, ett? se on ik??nkuin lakki, sivullep?in ympyri?inen mutta keskell? selk?m?inen. Sent?hden antavat Lappalaiset t?lle hylkeelle nimen #Fatte nuorjo�� (vattanorppa), sill? sen p??n ja kuonon katsovat he peuran vatsan kaltaiseksi.
T?m? hylje asuu kaukaisissa pohjan meriss? ja tulee vaan aikaharvoin rannoille; h?nen rakkain tyyssiansa on ajoj?iden p??ll?, joilla h?n kernaasti makaa. H?n kulkee joukottain paikasta paikkaan vuoden aikain j?lkeen. N?it? pyyt?v?t erinomattain Englannin ja Hollannin valaskalan pyyt?j?t, koska valaskalan saalis on huono. He ottamat n?ist? koko laivain lastit rasvaa. Sill? t?m? hylje nousee ajoj?ille usein tuhansittain; merimiehet l?hestyv?t hiljaksensa j??vuorta, kiipeev?t sen p??lle, l?hestyv?t hylkeit? verkan ja sy?ksev?t sitte suurella metelill? niiden p??lle, josta ne niin h?mm?styv?t ja kummastuvat etteiv?t taida paeta eik? ottaa vastusta. Sanotaan ett? kyynelet tippumat silmist? ja r?k? nen?st? kuin murhaaja l?henee ja antaa kuoleman ly?m?n.
* * * * *
Hylkeill? on viiksit ja suuret silm?t; v?list?in seisovat he vedess? aivan pystyss?. Pel?styneet ihmiset ovat usein luulleet n?hneens? aaveita ja haltioita, kuin ovat hylkeen tavanneet. Siit? ovat tulleet monet tarinat merihaltioista ja veden v?est?.
Norjan pispa Gunnerus matkusti vuonna 1770 pispanker?jiss? pohjaisissa maissa; kalastajat juttelivat h?nelle paljo tarinoita kuinka Klakkekolle (se on: lakkinorppa) n?kyi suureksi kuin h?rk?; sill? oli kaksi k?tt?, mutta sormet yhteen kasvaneet; korkia lakki oli sen p??ss?; se seisoi pystyss? meress?, kasvot tuulta vastaan j. n. e.
Samaten kertoivat er??lle matkustajalle vuonna 1816 Norjan kalastajat Klakkekollen;