Suomen maan Meripedot | Page 4

Pohjan hylkeist? v?hin eli tavallisesti l?hes 2 kyyn?r?n pituinen.
Saiman j?rvess? on t?m? mustan harmaa, kyljet ja vatsa t?ynn? pytkyli?isi? suurempia renkaita, 2 1/2 eli 3 tuuman pituisia. Pitkin selk?? omat renkaat sekaantuneet yhteen, noin 3 korttelin pituudesta.
Ladogan j?rvess? on t?m? melkein umpimusta; kyljiss? sekanaisia vaaleita pilkkuja.
Norppa asuu paitsi n?iss? Suomen j?rviss?, joihin h?n on tullut merest?, Suomen ja Pohjan lahdissa. Talvella tekee h?n kynsill?ns? pienen l?ven j??h?n, josta h?n hengitt??. Niin t?ss? kuin muissakin kohdissa el?? norppa aivan edellisen (viikarin) tavalla, jonka kanssa h?n my?s on hyv?ss? sovinnossa.
T?m? on kaikista hylkeist? vahingollisin ihmisille; h?nen paras ruokansa on silakka ja silli. Tullen paikalle ja ajain takaa kaloja, karkoittaa ja pel?tt?? h?n kalat pois rannasta. Lis?ksi viel? kokee ja repii h?n kalastajain pyydykset.
Kiiman aika sanotaan olevan kes?kuulla ja synnytt?misen tapahtuman talvella (saman sanovat muutamat viikarista). Kuutti on ensin vaatetettu valkoiseen villapukuun. Em? holhoo h?nt? huolella eik? p??st? veteen ennenkuin villa on pudonnut. Sitte seuraa h?n ?iti?ns? siksi ett? kiiman aika tulee, jolloin ?iti ajaa h?nen pois seurastansa.
Norppa ammutaan ja otetaan verkkoon samalla tavalla kuin viikarikin; usein ammutaan h?n my?s nen??n, jonka h?n pist?? yl?s veden pintaan hengitt??ksens?. Sill? h?n on niin lihava ett? h?n kuoltuansa nousee veden pinnalle.
Norppa on suuresti hy?dyllinen; sill? h?ness? on kokonsa suhteen enempi rasvaa kuin muissa, ja sekin on viel? hienompaa ja parempaa.

3. Gr?nlannin hylje.
(Kuva 3)
T?m? on joksiki edellisen kaltainen, v?h?n suurempi; mutta sen karva on harmaa, t?ynn? suurempia eli v?hempi? mustia pilkkuja. Sen karva muuttuu paljo ik?ns? j?lkeen vuosi vuodelta. ?itin kohdussa on sill? kiilt?v? hopean valkoinen villa; kohta synnytty? vaalean harmaa ja viel? samana vuonna muutamia mustia pilkkuja, jotka toisena vuonna enenev?t; sitte enenee kirjavuus ja viidenten? vuonna on h?n valkoinen, mutta kummassakin kyljess? suuri luun kaltainen musta pilkku, jotka h?p?itten ylitse yhdistyv?t.
T?m? hylje asuu Pohjaisessa j??meress? ja sen tahdissa sek? Europan ja Aasian ett? Amerikan puolella. Joka vuosi kulkee h?n m??r?tyll? ajalla paikasta paikkaan, johon arvellaan monta syyt?; toiset sanovat h?nen hakevan rauhallista paikkaa synnytt??ksens?, toiset luulevat h?nen seuraaman Lodna-kalaa (er?s norren lai), jota h?n rakastaa ruaksensa, toiset arvaavat h?nen seuraavan kulkuj?it?, joiden p??ll? h?n kernaasti lep??. Ehk? on kaikissa n?iss? v?h?n per?? kussakin. Valkiaan mereen tulee h?n syksyll? ajoj?itten seurassa ja l?htee pois huhtikuulla. Spitsbergen luodoissa on h?n koko vuoden; sill? siell? ei koskaan puutu ajoj?it?.
Rauhallisessa paikassa ja tyvenell? oleskelee t?m? hylje joukoissa monella tavalla py?rien vedess?. Kalaparven havaitessa sukeltavat kaikki ?kisti ja nousevat yl?s samassa paikassa. Mutta jos yksi heist? ?kk?? vaaran, sy?ksee h?n metelill? veteen, joka on toisille merkkin? pikaisesti pakenemaan. Yht? haavaa katoo koko joukko ja n?kyy vasta kaukana siit? paikasta. Vaaraa pel?tess?, pist?? h?n ainoasti sieramensa veden rajaan hengitt??ksens? ja vaipuu kohta alas paikasta pakenematta.
Kiiman aika luullaan olevan elokuulla; maaliskuulla synnytt?? em? yhden penikan.
T?m? hylje on Gr?nlantilaisten ainoa rikkaus ja heid?n ainoa elatuksensa. Mutta paljo muitakin on t?m?n vihollisia pohjaisessa j??meress?; valaskalan pyyt?j?t tappamat n?it? paljo.

4. Partahylje.
Ruumis on harmaa ja yhdenkarvainen; ylisess? huulessa on paljo viiksi?, jotka ovat valkomaisia ja p??st? kiharia. Se on kaikista Pohjan hylkeist? suurin, 4 eli 5 kyyn?r?? pitk?.
My?s t?m? asuu pohjaisessa j??meress? niinkuin edellinenki, mutta tuntematon on jos h?n tekee vaelluksia paikasta paikkaan. Enimmiten asuu h?n ulkona valta-meress? ja tulee ainoasti harvoin rantoja l?helle.
Sanotaan ett? t?m? hylje kyll? on suuri pelkuri, mutta my?s kovin uutelias ja tiedusteleva, joka tekee h?nen toisinaan vaarinottamattomaksi. Harvoin on h?n muuta kuin parittain eli yksin. Uidessa on p?? ja selk? veden p??ll?, ja h?n n?ytt?? kyll? julmalta suurien silm?ins? ja paksun partansa vuoksi; mutta katsomisen halu vet?? h?nen tiedustelemaan veneit?, jotka ovat merell?; t?ss? tulee h?n niin liki ett? h?n helposti ammutaan eli pistet??n keih??ll?.
Em?n sanotaan helmikuulla synnytt?m?n yhden penikkansa.
N?it? pyydet??n paljo j??meress? ja pyynti on helpompi kuin luulisikaan, sill? t?m? on liikunnoissansa typer? ja raskas. Pyssyll?, keih??ll? ja verkoillakin petet??n t?m?n pedon el?m?.
T?m?n hylkeen nahka on vahvempi muita ja siit? tehd??n k?ysi?. Vanhaan aikaan tekiv?t Pohjan asukkaat siit? laivainsa k?ysi?, jotka taisivat ankkurin pid?tt??. Muutoin antaa t?m? kokonsa vuoksi my?s paljo rasvaa.

5. Halli.
(Kuva 4)
Ruumis on harmaa ja paljo mustia eli mustamaisia pilkkuja sekavaisesti sen p??ll?. Pituus on 2 eli 3 kyyn?r??.
Halli asuu eritt?in It?meress?, jossa h?n oleskelee ulkona meress?, l?hestyen ainoasti ulkosaaria, ja tulee vaan aikaharvoin l?hemm?ksi mannermaita. Ja silloinki harvoin, kuin h?n maita l?hestyy, kuullaan h?nen myrsky? aavistavan eli kalaparvia takaa ajavan.
Ulkona It?merest? tavataan t?m? hylje Pohjanmeress? ja viel?ki edemp?n?. Mutta It?meress? on h?n luultavasti lukuisin; paikottain ei muusta hylkeest? tiedet?k??n kuin t?st?. Illalla tulee h?n kiville, jotka ovat tuskin veden pintaa korkiammat; t?ss? lep?? h?n joukottain y?kauden. Toisinaan on heit? niin koolta ett? peitt?v?t kaikki koko paikkakunnan ulkokarit. Silloin ulvovat he tapellessansa leposioista. P?iv?ll? tavataan halli ulkona meress? pystyss? niin syv?sti nukkuneena ett? taidetaan tulla h?nt? veneess? l?helle. P?iv?ll?kin nousee h?n toisinaan karille.
Eriajoilla vuodessa matkustaa halli paikasta paikkaan. Pohjan lahdesta ja It?meren pohjaisesta puolesta kulkee h?n maaliskuun lopulla kuuttinensa etel??n. T?m? kulku tapahtuu niin pian kuin kuutit taitavat itsens? el?tt??. Silloin sanotaan ett? penikat kulkevat aivan suorassa