Suomen maan Meripedot | Page 3

suuret j??n kappaleet eri?v?t rantaj?ist?, eiv?tk? ihmiset, jotka n?iden p??ll? ovat, useinkaan tied? ennenkuin ovat kauas maaj?ist? eroitetut. Jos nyt tuuliki aina viepi merelle kohden, sulaa vihdoin j?? ja ihmiset ovat onnettomat. He l?yt?m?t meress? hautansa. Toisinaan saavat he kulkea j?iden seurassa meren toiselle rannalle ja tulevat monen n?lk?p?iv?n j?lkeen vieraisin maihin. Ahvenanmaalta on sill? tavoin tullut ihmisi? sek? Kuurin maan ett? Gottlannin rannoille, It?meren toisella puolella. Kerran tuli muutamia hylkeen pyyt?ji? K?karin kappelista sill? tavalla Kuurin maan rannalle; he olivat n?l?st? ja vilusta puolikuolleena, mutta armahtavaiset ihmiset havaitsivat heid?n, pitiv?t murheen ja palauttivat heid?n henkiin. Aikoja kului eik? heit? kuulunutkaan kotiin. Sukulaiset surivat ja tekiv?t niinkuin t??ll? usein tehd? saadaan: he meniv?t papin luokse, kertoivat asian ja pyysiv?t h?nen tekem??n kiitoksen heid?n menostansa toiseen el?m??n. Pappi teki mit? pyydettiin, mutta samana sunnuntaina tulivat n?m?t kaivatut ihmiset kotiin ja laskivat rantaan aivan kirkon l?hell?; sill? K?karin kirkko on saaren rannalla. Toisella mielell? meniv?t he kirkkoon, mutta taitaapa kukin arvata heid?n mielens? kuin kuulivat heid?n kuolematansa siunattavan ja siit? Jumalalle kiitosta teht?v?n. -- Monta Virolaista tulee samalla tavalla suomen rannoille. Mutta niin on ihmisen luonto ettei mik??n h?nt? taida eroittaa siit? el?m?n laadusta, jonka h?n on isilt?ns? oppinut ja johonka luonto on h?nen m??r?nnyt. Niin on se kaikissa muissakin kohdissa.
Kes?ll? on hylkeen pyynti melkein mit?t?n. Silloin on h?nt? vaikea l?hesty?; silloin on my?s h?n laihimmallansa. Kuitenki ottaa ampuja aina merelle menness?ns? pyssyn mukaan; sill? usein onnistuu kuitenki hylje tulemaan h?nen tiellens?.
Hylkeen nahka kuivataan naulattuna laattiaan leve?ll?ns? ja kelpaa moniin tarpeisin. Hylkeen pyyt?j?t tekev?t niist? kenki?, joissa ei ole yht??n saumaa, ja jotka siis pit?v?t veden aika lailla. Saarelaiset sy?v?t aina lihan, vaikka se on hylkeenrasvanen; toiset tottumattomat keitt?v?t ensin ulos rasvan ja sy?v?t sitte. Saarelaiset my?s paistavat vedess? rasvan liiskoja, joita he pit?m?t herkkuna. Kuutin lihaa kiitet??n aivan herkkumaiseksi. Parhaan voiton antaa kuitenki silava; se maksaa 10 kopekkaa hop. naula ja hyv?st? hylkeest? saadaan 8--12 leivisk??. Sill? voidellaan nahkoja kaikesta laista.
Kaikilla hylkeill? on paksu silava lihan ja nahan v?liss?. Hyljett? nylkeiss? seuraa silava nahkaa ja eroitetaan siit?.
Naaras-hylje ei kanna vuoteensa koskaan muuta kuin yhden penikan, joka syntyiss?ns? on peitetty hienoilla karvoilla, jotka ovat melkein kuin hieno villa. Niin kauan kuin kuutti t?t? kantaa, ei h?n mene veteen, vaan pysyy kuivalla ja em? tuo h?nelle ruokaa.
Hylkeit? on kaikissa meriss?. Pohjan meriss? on 6 erilaija, joita oppineet eroittavat kolmeen sukuun
I. Ne, joilla on 6 etuhammasta ylisess? leuassa ja 4 alisessa, ja joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 5 sivuhammasta, joilla kaikilla on kaksi juurta. Viikari, Norppa, Gr?nlannin hylje ja partahylje.
II. Ne, joilla on 6 etuhammasta ylisess? leuassa ja 4 alisessa, ja joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 2 sivuhammasta, joista ainoasti kahdella takamaisella on kaksi juurta. Halli.
III. Ne, joilla on 4 etuhammasta ylisess? leuassa ja 2 alisessa, ja joilla on kummassakin leuassa ja kummallakin puolella 5 sivuhammasta, joilla kaikilla on ainoasti yksi juuri. Lakkinorppa.

1. Viikari eli Lahtilainen.
(Kuva 1)
Ruumis on kirjava, mustan ja vaalean, eli ruskean ja keltaisen n?k?inen, pitkin selk?? mustempi; ymp?ri silmi? vaalea yhden n?k?inen rengas. Sen mitta t?ysikasvaneena on l?hes 3 kyyn?r??.
T?m? hylkeen lai on kyll? tavallinen ja n?hd??n usein. Se tavataan pitkin Ruotsin ja Norjan rantoja, It?meren lahdissa, Suomen ja Pohjan lahdissa. My?s Frankriikin l?nsirannalla on se tavallinen, samaten Englannin, Islannin, Gr?nlannin ja Amerikan rannoilla. Se asuu kyll? lahdissa (josta nimiki tulee; Ruotsin sana: #vik�� on suomeksi #lahti��), saaristoissa, virtain suussa j. n. e. mutta ei nouse yl?s virtoihin eik? j?rviin. Kiville ja karille nousee h?n lep??m??n ja kuuttiansa imett?m??n. Talvella pit?? h?n salan aukon, jossa h?n k?y hengitt?m?ss?; my?s on h?nell? suurempi avento, josta h?n nousee j??lle.
T?m? lai ei el? suurissa laumoissa; ainoasti muutamia tavataan koossa. Mutta syyskuulla kiiman aikana kokoontuu h?n suurempiin laumoihin.
T?m? lai synnytt?? kes?kuulla ja kuutti on jo ?itins? kohdussa kadottanut villapukunsa ett? se syntyiss?ns? jo on melkein ?itins? muotoinen.
T?t? pyydet??n tavallisesti sill? tavoin ett? h?nt? vartotaan kivell? eli karilla, jossa h?n lep??, ja ammutaan kuulalla. Parahiten k?y t?m? laatuun varhain aamulla eli hiljaan ehtoolla, eli puolip?iv?n helteess?. Mutta saa ampuja olla hyvin varokas ja tarkka; sill? viikari on suuri pelkuri. N?ill? on aina omat kivens? ja karinsa, joille he nousemat lep??m??n v?h? ennen auringon laskua ja makaavat siin? koko y?n kello 7 eli 8 asti aamulla. Usein tappelevat he kesken?ns? ja purevat toinen toisiansa, kuin samalle kivelle pyrkiv?t. Ampuja tekee itsellens? majan noin 90 eli 70 askelta t?mm?isest? kivest?. My?s pannaan verkkoja t?mm?isten kivien ymp?ri, ja hylkeet sekaantuvat niihin tapellessansa ja kiivetess?ns?. Tavallisesti pannaan verkot tyvenell? puolella kive?; sill? hylje nousee kivelle tuulen puolelta ja menee veteen tyvenell? puolella. Niin sekaantuu h?n verkkoon veteen menness?ns?.
Usein tekee hylje kalastajille paljo vahingoita; h?n noukkii pyydyksist? kalat ja repii usein pyydykset rikki; sill? ei h?n pid? lukua kalain selitt?misest? irti.

2. Norppa.
(Kuva 2)
Ruumis on p??lt?p?in mustamainen; selk? taikka sen sivut omat t?ynn? pytkyli?isi? valkosenmoisia renkaita noin 1 1/2 eli 2 tuuman pituudesta. Silm?in ymp?ryst?t yhdenkarvaiset. T?m? on