Suomen maan Meripedot | Page 2

keih??n per?ss?, mutta luulisimme sen hyv?ksiki neuvoksi hylkeen pyyt?jille.
Eskimolaiset Amerikassa pyyt?v?t hylkeit? kummasti. Tietysti on hylkeell? l?pi j??ss? talvella, johon h?n tulee hengitt?m??n. Siit? tulee h?n my?s yl?s synnytt?misen ajalla ja j?tt?? penikkansa aina aluksi kuivalle. Mutta v?h?nki vaaran havaitessa pulkahtaa h?n ?kisti veteen. Kaksi Eskimolaista ovat nyt yhdess? toimessa; toinen pit?? kaukana erinomaista ??nt?, jolla h?n houkuttelee hylkeen kuulemaan sinnek?sin; toinen juoksee toisaalta hylkeen luoksi ja koppaa h?nen kuoliaksi. Houkuttelia on aina tuulen puolella ja juoksia kulkee vastatuuleen; muutoin haistaisi hylje pian l?henev?n ihollisensa.
Suomessa on hylje meren rannoilla hyvin rakastettu ja h?nt? pyydet??n sek? It?meress? ett? suomen- ja Pohjanlahdissa. Moni ihminen ansaitsee siit? elatuksensa. Talvella helmikuun lopulla ja maaliskuun alulla l?htev?t saarelaiset joukottain hylkeen pyyntiin. He kulkevat ulos merelle usein monet penikulmat, kuinka kylm? talvi on ja meri on j?lkeen kauvas j??tynyt. Sill? hylje ei saa silloin tarpeellista aventoansa pysym??n auki l?hell? maata, jossa j?? k?y kovin paksuksi. Joukossa on useampia miehi? 3--7, jotka vet?v?t per?ss?ns? venett?, jolla on valtoin k?li eli #rouki��. Aina matkan pituuden mukaan otetaan ruokaa joko muutamaksi p?iv?ksi eli v?list?in pariksi viikoksi. Itse pyyt?minen tapahtuu monella tavalla.
Syksyn myrskyt kokoovat usein suuret l?j?t j?it? yhteen ett? meri n?ytt?? ik??nkuin pieni? vuoria ja lumittuneita kivil?ji? t?ynn?. Tavallisesti on n?it? enimmiten l?hell? sulan rajaa; sent?hden tulevat hylkeet n?iden sekaan poikimaan. Koirat ovat penikkain kanssa hyv?t; penikat eli #kuutit��, niinkuin heit? kutsutaan, eiv?t viel? p??se omin voimin veteen, ja ovat siis pyyt?j?in suora ja helppo saalis. Kuuttien avulla pyydet??n sitte emi?kin sill? tavalla, ett? #kuutin rauta�� eli koukku pistet??n kuutin selk?nahan alitse ja sen siima l?vistet??n nahan alitse jalkain v?litse; nyt p??stet??n kuuti tehdyss? l?vess? uimaan ja houkuttelemaan ?iti?ns?, joka useimmasti tuleeki jo 10 minutin kuluessa, mutta v?list?in puolen eli noin tiimanki kuluttua, v?list? ei ollenkaan.
Pyssymies panee itsens? piiloon ja houkuttelee ??nell?ns? taikka vihelt?m?ll? hylkeit? l?henem??n ett? h?n saa ampua. Pyssy on paras ase hylkeen pyynn?ss?; se on luodipyssy, mutta semmoinen ett? mannermaan pyy-ampujat sit? pel?styisiv?t n?hdess?ns?kin. Sen pyssyn piippu painaa leivisk?n; sen mukaan ovat muutki osat, tukki, lukku, siiat, helat, kiskot ja rautainen laastikku, ett? t?m? kokonansa taitaa painaa 5 eli 6 leivisk??. Sent?hden ei t?ll? ammutakaan vapaalla k?dell?, vaan jonkun kappaleen p??lle luottain. Suurisaarelaisilla on erityinen raudasta tehty ase t?ksi tarpeeksi, jonka he kutsuvat #harkki��, jonka alinen p?? pistet??n seisomaan j??h?n. Mutta kyll? ovat hylkeen ampujat my?s tarkat eiv?t mies muistossa he ammu turhaan. Heid?n koettelemuksensa on semmoinen ett? maaliksi pannaan veitsen ter?, jota vastaan h?n ampuu kuulan halki 200 askeleen p??st?. My?s ammutaan hylkeit? 400 askeleen p??st?, vaikka harvoin niin pitk?lt? ampua tarvitaan. Vaikka ampujat ja pyssyt omat kyll? tarkat, p??see kuitenki hylje v?list?in karkuun; sill? hylkeen t?ytyy aina ampua suoraan kuoliaksi, muutoin menee h?n, jos v?h?kin voimaa on, veteen ja katoo ij?ksi p?iv?ksi.
Viel? hiljemp??n talvella, koska j?? repee roukkoihin, kulkevat hylkeen pyyt?j?t ja hakevat saalista; t?ss? on aina katsominen ett? saadaan hylje tapetuksi ennenkun se p??see alas roukosta taitto avennostansa. H?nt? tapetaan kirveell?, keih??ll? taikka muulla k?den varalla.
Ahvenanmaalla pyydet??n paljo hylkeit?, ja eritt?in on K?karin kappeli merkillinen siit? ettei koko seurakunnassa ole peltoa, sill? pellon viljelyksen aikana ovat he merell? hylkeen ja kalan pyynn?ss?; It?meri on heid?n peltonsa. Talvella ei n?m?t vie my?t?ns? venett?, vaan kelkan, jolla he vet?v?t ruokansa ja aseensa merelle ja hylkeens? kotiin. Heill? on my?s hyv? ase keih??ss?, jolla on v??kk?. T?ll? aseella tavoitetaan aina hylkeen p??t?. Tapahtui kerran ett? pyyt?j? pisti t?m?n suureen hylkeesen eik? piste ollut kuolettavainen; mies istui veneess? ja hylje riensi uimaan kaikin voimin ja tahtoi vet?? veneen etup??n veden alle; miehell? oli t?ysi ty? pid?tt?? veneen vaipumasta, ennenkuin hylkeen veri oli vuotanut ja h?n tullut voimattomaksi.
Er?s pyyt?j? keksi hyv?n neuvon tulla hylkeit? l?helle. H?n oli my?s j?neksen pyyt?j? ja vaatetti sek? itsens? ett? pyssyns? ja kelkkansa umpi-valkoisiksi j?neksen nahoilla. T?ss? tilassa eiv?t hylkeet h?nt? kamoksuneet, vaan h?n l?hestyi heit? niin ettei tarvinnut monesti pyssy? laukaistakaan; h?n vaan koppasi heit? totutulla tavalla kuonon p??lle.
Hiljaan kev??ll? j?iden l?hteiss? on tavallisesti hyv? hylkeen saalis; silloin ovat hylkeen pyyt?j?t liikkeell? ja heill? on aina vene my?t?; mutta v?list?in lohkee suuri j??n kappale erill?ns? ja ne ihmiset, jotka osaavat olla sen p??ll? kaukana veneest?, tulevat kovaan pulaan. Moni hukkuu surullisesti sill? tavalla. Sent?hden he aina eroitessansa veneess? tiedustelevat onko vaara l?sn?; he p??st?v?t jotakin, esim. leiv?n muruja, veteen, ja jos niill? on halu kulkea ulosp?in, arvaavat siit? ett? vesi juoksee ulosp?in mereen ja vie seurassansa j??n lohkareita. Silloin ei ole erkaneminen kauvas veneest?.
T?h?n aikaan kev??ll? tulee mannermaalta paljo susiakin merille, tieten silloin olevan hyv?n hylkeen saaliin. Mutta n?m?t eiv?t ymm?rr? ihmisen tavalla vartoa j??n lohkeamista, vaan j??v?t usein joukottain erin?isten j??kappalten p??lle, jotka kulkevat ulos valtamereen. Sen havaittuansa nousee huuto ja ulvominen, jonka kaltaista tuskin on kuultu muualla. Sitte he katoovat meren valtaan j?iden sulatessa.
T?st? jo ehk? n?kyy ett? hylkeen pyynti on ihmisillekin vaarallinen. Niin tapahtuukin niiss? usein vahingoita, vaikka ihmiset kyll? tuntevat meren luonnon ja omituisuudet. Suuret, virstan ja penikulman