Suomen maan Meripedot

Suomen maan Meripedot

The Project Gutenberg EBook of Suomen maan Meripedot, by Gustaf Erik Eur��n This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.net
Title: Suomen maan Meripedot maalikuvilla selitetyt
Author: Gustaf Erik Eur��n
Release Date: June 1, 2005 [EBook #15967]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK SUOMEN MAAN MERIPEDOT ***

Produced by Matti J?rvinen and Tuija Lindholm, images by Helsinki University Library.

Suomen maan Meripedot
maalikuvilla selitetyt.
[Kirjoittanut Gustaf Erik Eur��n.]
Turussa 1855, J. W. Lillja & Co. kirjapainossa.
Imprimatur: C. A. Sanmark.

Johdanto.
Meripedot ovat kahta heimoa, #hylkeet�� ja #mursut��.

Hylkeet.
Hylkeill? on etuhampaita ylisess? leuassa 6 ja alisessa 4, eli ylisest? 4 ja alisessa 2. Kulmahampaat ovat pitk?t ja puikkomaiset, mutta huulet peitt?? ne t?ydellisesti. Sivuhampaita on ylh??ll? ja alhaalla kummallakin puolella 5, ainoasti yhdell? suvulla on 4. Raatohammasta ja kuhlohampaita ei ole n?ill? ollenkaan.
Jalkoja on 4, uimaan soveliaat, mutta ruumista kantamaan kelvottomat. Ne ovat aivan lyhyt; etujalat pist?v?t ulos sivullep?in ja takajalat taanp?in. Kynsi? on 5 ja niiden v?liss? kesi uimisen tarpeeksi.
Ruumis on muutoin j?ykk? ja v?h? latistetun munan kaltainen, karvoilla peitetty. H?nt? on aivan lyhy.
Kielen p?? on kahden haarainen. Korvalehti? ei ole ollenkaan ja korvan aukko on aivan v?h?inen. Sieramet saattaa h?n avata suuriksi ollessansa veden p??ll?, mutta vet?? per?ti kokoon sukeltaissansa. Viiksit ovat tukevat ja latistetut.
Hylkeet ovat aivotut enimm?sti vedess? el?m??n, jonka mukaan heid?n ruumiinsakin rakennus on muodostunut. Ruumis pitk?m?inen, v?h?n latistettu ja molemmat p??t kapenevaiset, jalat lyhyt ja melkein kuin kalain uimukset.
Hylkeet el?v?t erinomattain meress?, sek? j??meress? ett? niiden lahdissa. Muutamat kulkevat merist? pitkin virtoja yl?sp?in ja tulevat niin j?rviin, joista he eiv?t en?? l?yd? tiet? takaisin. Niin l?ytyy hylkeit? suomenki sis?vesiss?, Saimassa ja Ladogassa.
Hylkeet ovat paljo maapetojen kaltaiset sek? rakennuksensa ett? el?m?ns? suhteen. Heill? ei kuitenkaan ole raatohammasta. Hylkeet el?v?t enimmiten laumoissa. He sy?v?t el?vi? vesi-el?imi? tuoreeltansa, erinomattain kelpaa heille kalat, ankeriaiset ja my?s puutteessa huonommatki vesi-el?v?t. Usein sieppavat he saaliinsa veden pohjasta ja tekev?t sit? niin ?kisti ett? samassa seuraa kivi?ki heid?n mahaansa, jossa niit? usein l?ydet??n. Enimm?sti on vatsa alasp?in, mutta usein k??nt?v?t he my?s vatsansa yl?sp?in, jossa tilassa he usein sieppaavat saaliinsa.
My?s kesyttymisen vuoksi ovat hylkeet maapetojen kaltaiset. Ne ovat melkein yht? huokiat kesytt?? ja opettaa kuin koirat. He suostuvat my?s ihmisiin yht? hyvin kuin koirat, joiden virkaa he my?s oppivat toimittamaan. Kesyttynyt hylje seuraa uiden is?nt?ns? venett?; pys?tty? nousee h?n veneesen ja vartioitsee sit? niinkuin koira kuormaa is?nt?ns? pois ollessa. Hylkeet kalastavat sek? itsellens? ett? is?nn?llens?. He leikittelev?t mielell?ns? niinkuin koirat ja ottavat hyvin mielin vastaan ihmisen liehakoitsemisia. Joka tahtoo t?mm?isen hylkeen saada, h?n ottakoon hylkeen penikan ja antakoon sen vaan olla ihmisten parissa.
Hyljetten uidessa ovat etujalat kylkeen liitetyt; ainoasti k??nt?iss? on etujalka airona liikkeell?. Takajalat ovat h?nen kuljettajansa, joiden voimalla h?n kulkee ihmeellisen nopiaan. Usein n?hd??n h?n v?h?n ajan per?st? nousevan kaukana siit?, miss? h?n meni alas. H?nen t?ytyy usein tulla veden pintaan hengitt?m??n, muutoin ei h?n taida el?? vedess?.
Toisinaan nousevat hylkeet kuivalle, joko maalle eli j??lle, ja tahtovat siin?kin kuljeskella, vaikka vaikia; sill? heid?n jalkansa ovat luodut uimiseksi eik? k?ymiseksi; heid?n jalkansa eiv?t kannata ruumista, niin kuin muiden imett?v?isten el?v?in. Jos he kuivalla tahtovat paikastansa siirt??, t?ytyy sen tapahtua matojen tavalla eli matelemalla. Heid?n t?ytyy vet?? per?puolen ruumistansa eteenp?in ett? tulevat k?yryyn ja sys??v?t sitte etupuolen ruumista eteenp?in; taas uudestansa vet?v?t he takapuolen kokoon ja viskaavat sitte etupuolen eteenp?in j. n. e. T?ss? eiv?t he luota ainoasti etujalkainsa, vaan my?s rintansa p??lle. Imett?v?iset maa-el?v?t sit? vastaan kulkevat sill? tavalla ett? he aina luottavat kahden jalan p??lle, koska toiset kaksi siirret??n eteenp?in. Hylkeen kulku kuivalla n?ytt?? kuin kuupakkajuoksu. Lumisessa maassa p??see h?n joksikin nopiasti kuupakoitsemaan.
Pohjaisimpain kansain ainoa rikkaus on hylje, joka heille antaa kaikki heid?n tarpeensa. Hylje on heille yht? suuresta arvosta kuin sivistyneitten kansain kaikki elukat yhteens?. Gr?nlantilaisen koko maallinen onni eli onnettomuus tulee siit? kuinka hyvin he hylkeit? saavat. Kuin Kristin opin saarnaajat ensin tulivat Gr?nlantiin ja kuvailivat ihmisille taivaan autuaallisuutta, iloa ja riemua, huusivat he kohta: tottahan siell? sitte on kyllin hylkeit?! Hylkeet ovat ik??nkuin heid?n koti-el?imens?, liha ja rasva sy?d??n; rasvasta saadaan viel? valoa ja l?mmint?; nahka antaa veden pit?v?n, l?mpim?n vaatteen ja reki? p??llisen veneillekin ett? ne tulevat aivan pit?viksi; nahasta tehd??n viel? huoneita ja suksien alustimia; suonista saadaan lankaa; suolista tehd??n paitoja, purjeita ja akkunoita; luista askaroitaan kaikenlaisia kovia tarvekaluja.
Gr?nlantilaiset pyyt?v?t hylkeit? keih??ll?, jonka p??ss? on nuora ja nuoran p??h?n on sidottu rakko t?ynn? ilmaa. Keih??ss? on ter? ja ter?ss? v??kk?. Keih??n pistetty? sukeltaa hylje, mutta rakko est?? ja tekee sukeltamisen vaikiaksi; se n?ytt?? my?s aina mihin hylje kulkee ett? taidetaan sit? seurata. Maalla ja j??ll? ly?d??n se kapulalla kuoliaksi. Sill? ei hylje tarvitse muuta kuin pienen kolauksen kuonoonsa ennenkuin h?n siit? kuolee, jos vaan ly?j? osaa oikian paikan.
Emme tied? jos meid?n maassa miss??n k?ytet??n rakkoa