Suomalaisia sananlaskuja | Page 4

kumma ole", arveli toinen, "kummemmaksi katsoisin, jos olisi sy?nyt kenk? hiiren." Ja siihen p??tyi se tarina.
41. Joka kaiken kes?n onkii, sit? talvella n?lk? tonkii.
Katso sananlasku n:o 6.
42. Joka kuusehen kurkottaa, katajahan kapsahtaa.
Ei pid? ylen korkealle pyrki?, vaan pysy? siin?, mihin luonto ja onni on m??r?nnyt.
43. Joka taulaa tekee, monta vaivaa n?kee, monta koivua kokee, p?kkel?? ponnistaa.
N?ill? sanoilla vertailee monikin toisien pieniksi, mit?tt?miksi katsomia t?it?ns?.
44. Joka tyynelle toruu, tatiolle (tasaselle) tappelee.
Kyll?p? vaan pian toisinaan tappeloonkin yhtyy, joka ilman syyt? suuttuu ja toruu.
45. Joka verassa, se velassa; joka nahassa, se rahassa.
Varottaa ylellist? koreutta vaatteissa etsim?st?. Tuhmasti kyll? ajattelevatkin, jotka luulevat mit?kuta koristusta vaatteista saatavan, vaikka sit? vastoin sek??n ei ole kiitett?v? tapa, ryysyiss? eli muuten silm??n pist?viss? kehnoissa vaatteissa k?yd?, kell? varaa lienee parempiinkin.
46. Jolla vaimo, sill? vaiva; jolla lapsi, sill? kaksi.
Niink? ainakin lienee?
47. Jo on suussa suksen voide, tallella talipalanen.
Niin sanoo k?yh? kansa el?m?st??n, joka ei juuri lienek??n paljon maksavainen, koska suksen voidekin on pit?nyt ruoaksi menett??.
48. Jumalassa juoksun m??r?, ei miehen ripeydess?.
Kaunis sananlasku, vertaeleva ei kenenk??n, parahimmankaan mit?n? itsest?ns? voivan. Ja pankaakin se mieleenne jotka omin voiminenne luulette jotain olevanne, muuten vaan ehk? katumalla toisinaan havaitsettekin, luulossanne erehtyneenne.
49. Juoksevi hyv? hevonen uuen kellon toiviolla.
Palkinnon toivo muuttaa kevyiksi vaikeammatkin toimitukset.
50. J??d? hyv?st?kin pit??, el?? pahankin kanssa.
Ei tapahdu maailmassa aina, mik? ihmisen mielt? my?ten olisi paras.
51. Kahden puut, kahden pet?j?t, kahden virsut penkin alla, kahden kalsutkin sopessa.
Naimattomia naimaan, naineita onneensa tyytym??n kehottava sananlasku. Kalsuiksi sanotaan paikoin s??ryksi?.
52. Kaikki kauhasen tekevi, vaan ei pontta puoletkana.
T?ll? sananlaskulla vertaillaan t?it?, joita ken tahansa tavallansa tekeekin, vaan harvat niin, ett? tulevat oikein hyvin, kauniisti ja muodokkaasti valmiiksi.
53. Kala se on kiiskikin, lapsi se on tyt?rkin.
Toiset sanovat: Kalana se on ahvenkin jne. ja vertailee kummin tahansa sanottuna, tyt?rten alhaisempaa arvoa vanhain el?m?ss?, joka tuli siit?, ett? tupat?it? silloin ei arvattu suuresti miksik??n, vaan ulkot?it?, joilla elatusta saatiin.
54. Kapea kalainen p?yt?, leve?mpi leip?p?yt?.
Ktso slku n:o 6.
55. Kapea kasakan takki kahden hengen katteheksi.
T?m?n sanovat tyt?t kasakkamiehi? sulhoksi tullessa; vaikka sanovat, he kuitenkaan eiv?t aina niin ajattele.
56. Katumoiksi vaimo kaunis, sit? kaikki kauloavi; huoliksi hyv? hevonen, sit? rikas riitelevi.
T?ll? sananlaskulla osotetaan olevan parasta tyyty? kohtuuteen. Muuten en muista juuri kenenk??n vaimonsa kauneutta moittineen, paitsi kerran Ven?j?n puolella Miinoan kyl?ss? muutaman ukon, joka noin 60:nen vuotisena oli sattunut 15:ta vuoden vanhan piikatyt?n naimaan. H?n naimisestaan ja eritt?in vaimonsa nuorudesta ja kauneudesta lausuu, sanoen:
Hairahin polonen poika Kun nain naisen nuorenlaisen, Nuorenlaisen, kaunokaisen; ?i? on miest? Miinoassa, Paljo poikia kyl?ss?.
Kerran pistimme pihalle, L?ksin aamulla varahin, Akan luota astumahan; Katso tuoll' on toinen miesi Sein?n alla seisomassa.
Min? kiljasin kivasti: "Mit' olet aamulla varahin Sein?n alla seisomassa?" "Ilman aitoja kohennan, Kut on kaatut kallellehen."
V??n eip? syy t?h?nk??n valitukseen ollut niin vaimon kauneus, kuin ukon oma hulluus. Ken k?ski h?nen siin? ij?ss? nuoria tytt?j? silm?ilem??n, semminkin ollen, kuten puolestansa vaimokin h?nest? kertoen lausuu:
"Sain miehen min?ki viimmen, Tuli toivottu toveri; Oisi ukko, mi parahin, Vaan on v?h?n vanhanlainen, Iho ilki?n n?k?inen, Kasvot mennyt kaitaseksi Nahka noussut korkialle, Hampahat sit?i pahemmat Puolet aikojain puretan."
Arvattavasti saisi toki ?sken naidulla vaimolla olla muukin ty?n?, kuin puolet aikojaan ukkoansa puretella.
Onko hyv? hevonenkin huoliksi, sit? min?, kun itse n?ihin aikoihin asti olen hevosetonna ollut, en tied? sanoa, jos kohta tunnenkin muutamia, joilla on sek? hyvist? ett? huonoista hevoisista huolta, siksikuin taas ne my?dyiksi tahi vaihdetuiksi saavat.
57. Ken mit? teki kes?ll?, viel? tahtoo talvellakin.
On yht? kuin jos sanoisit: mihin tapaan kerran harjautuu, siit? on vaikea luopua. Katseltakoon siis, ettei kes?ty?ksi oteta, mik? talveksikin ei auta. Muuten taitaisi k?yd? kuin muinen hein?sirkan. H?n lauleli kaiken kes?ns? ty?t?nn? ja oli talvella n?lk??n kuolla. H?d?ss??n k?vi h?n muurahaiselta apua hakemaan. "Anna veikkonen, jotain einehen apua; en ole suuruksen suremata viikkokautena n?hnyt". -- "Mit? s? kes?ll? teit," kysyi toinen, "kun nyt niin tyhj? olet?" -- "Mit? m? kes?ll? tein -- laulelin," vastasi sirkka. -- "Niin miksi et nyt siis tanssi," sanoi muurahainen, "ei laulusta tanssimatta." -- Montako hein?sirkkaa Suomessa?
58. Kev?trusko talven jatko, syysrusko kes?n jatko.
Niin olen kuullut sanottavan ja toisillakin sanoilla: L?mmint? syksyrusko, talven jatkinta kev?inen. Jos niin oileekin, en varmaan sanoa tied?.
59. Kiert?? ja kaartaa, kuin Lempo lautamiest?.
Emme tied?, miss? tilassa Lempo lautamiest? kiersi, vaan niin on tapa sanoa, kun joltakulta ei saa rauhassa olla.
60. Koira on suden sukua, korppi haukan heimolainen.
T?ll? verrataan pahoja ihmisi?, jotka kesken?ns? riitautumatta puoltavat toinen toistansa ilkeydess?.
61. Koivun oksa konnan palkka, nuora pett?j?n perint?.
Niin toki toivoisimme ja voisi se niin paras olla.
62. Kovin kielti V?in?m?inen, ep?si suvannon sulho, atroa poron per?st?, Lapin maasta taikinoa.
T?ll? vertaillaan kaikkia tapauksia, joista ei mit?n? n?hd? syntyv?n, jos kohta ken yritt?isikin. Alkuansa mahtaa t?m? sananlasku ynn? moni muu olla osa jostakin pitemm?st? runosta, joka nyt paitsi n?it? sanoja on joutunut unhotuksiin taikka ei viel? ole ker?tyksi saatu.
63. Kultainen kotielanto! jos on vaikea vatsalle, niin on helppo hartioille.
Hyv?p? asia onkin, lasten kotona pysy?, eik? toisinaan ilman pakkoakin, talosta erota.
64. Kumma kuusinen lusikka, katajainen kauhapahka.
N?ill? sanoilla verrataan toisinaan muitakin kummia, oudonlaisia n??ksi?.
65. Kun ei nuorna viivykki?, ei oo