Suomalaisia sananlaskuja | Page 3

ole pakkoa pahoa, viel' on riihess? eloa.
Kuvailee ei tarvitsevan niin kauan h?t?ill?, kun jotakin l?ytyy.
22. Ei oo p?iv?t p??llitysten, vaan on p?iv?t p??st?tysten.
Sent?hden ei pid? ylen monta toimitusta yhdell? kerralla ottaman taikka kaikkia yhdell? p?iv?ll? valmiiksi pyyt??.
23. Ei saapa sijoa katso, maata kuoleva valitse.
Muutamat sanovat: ei saapa sijoa katso, toiset: ei syntyv? s.k., yhdell? mielell? kumpaisetkin. T?ll? sananlaskulla v?list? armonalaisetkin itse?ns? kuvailevat, ei olevankan valitsemista, vaan ottaminen, jos mit? saavat; taikka toista sananlaskua my?ten: K?yd? k?sketyn pit?vi, olla n?yr?n neuvottavan.
24. Ei salli savinen pelto koreata kuokkijata, piian pitki? hameita, sukan vartta valkeata.
Vertaelee ei k?ytt?v?n talonpojalle herroina el??, joka kyll? onkin tosi asia. Lukemattomia taloja on jo ymm?rt?m?t?n herrasteleminen h?vitt?nyt meid?nkin maassa. T?m? herrasteleminen osotaksen toisilla vaatteissa, toisilla juomingeissa ja muussa el?m?ss?. Toiset taas, vaikk'ei heist? ole yhdenk??n maan korjuussa pit?jiksi, ostelevat useampia, siten rikasten rinnoille p??st?ksens?, siksikun t?m? valherikkaus ynn? maiden kanssa yht?kki? katoopi.
25. Ei se sovi suopet?j? korpikuusen kumppaliksi.
Niin sanoi kerran alhaissukuinen tytt?, kun hoettiin herrasmiehen h?nt? kosivan.
26. Ei siin? iloin elet?, kussa on kuollut kotona, lasten vanhin lattialla.
Eik? sovi toivoakaan, ett? ihminen kaikin ajoin olisi yht? iloinen: aikansa ilolla onpi toinen aika mielaloilla.
27. Ei sika sinist? tied?, lammas langan painiosta.
Tuhma, mielet?n ei erota hyv?? pahasta, vaan pit?? kaikki yhdenkaltaisena.
28. Ei v?ke? puntarilla, mielt? kauhalla jaeta.
Sent?hdenp? ei pid? siit? tuskauta, jos ensimm?iset kokeet ei aina onnistukaan; vaan toivoa v?hitellen voittavansa, mit? kerralla ei saa.
29. El? neuvo neuvottua, el? seppe? opeta.
Ei pid? kehnon parempatansa neuvoa.
30. Emp? tied?, tikka rukka, Kuta kuusta kolkuttanen, Kuta tammea takonen; Tuolla ois enempi puita, Tuolla ?ij? p?kkel?it?, Tuolla toukkia paremmin.
Vanhan kulku-ukon sanat. Ei tiennyt mihin kyl??n sauvansa varassa l?hte?: toisessa parempiluontoisia ihmisi?, vaan k?yhempi?, toisessa varakkaampia, vaan ynse?mpi?kin samalla.
31. Henki on el?kkeen poika.
Seuraavassa kanssapuheessa kuultu: "Ainako on ??nesi noin k?re?n??" -- "0mpa se kyll?." -- "Pienuudestako se on ollut laskeuksissa?" -- "Saivat minun paremmallani ollessa kev?ill? aina lohipatoja kahlaamaan. Siit? mulla ??ni turmeusi." -- "Mik? oli pakko ruveta siihen koiran virkaan (kahlaajaksi)?" -- "Henki on el?kkeen poika." (D--n). [Arvattavasti Juuso Vilhelmi Durchman.]
32. Hiljaa h?rk? kynt??, tasaisen j?ljen tekee.
H?t?ileminen, ylenjouduttaminen tahtoo monasti pilata t?it?.
33. Hyv? purresta puhua, venehest? vett? juoda.
Oli kaksi talonpoikaa yhdess? kyl?ss?, joista toinen talon tavaroineen is?lt? perinyt, toinen ty?ll? ja s??st?v?isyydell? tyhj?st? alkaen talon omistajaksi tullut. Vaan viel? maankin omistajana puuttui, h?nelt? alussa voimaa, niin peltojansa muokata, jotta olisivat aina koko vuoden tarpeeksi kasvaneet. Niin kerran k?vi rikkaalta l?hel?iselt?ns? lainaa kysym??n. T?m?, heti itse?ns? toiseen vertaillen ja paljoakin parempana pit?en, sanoi: "miksi et muokkaa maitasi ja toimita asioitasi niinkuin min?. Etk? n?e, mink?laisen kasvun perin min? pelloiltani?"
Toinen vastasi t?h?n: "Hyv? purresta puhua, venehest? vett? juoda."
34. Hyv? suolla suuri jalka, kirkossa kepe? kenk?.
Kullakin kohtelolla on omat tarpeensa; mik? soma yhdess? paikassa, usein toisessa on sopimaton.
35. Hyv? suolla suuri virsu, lialla leve? kenk?.
Rumempikin silm?n n?hd? on hyv? paikassaan.
36. Ilo on k?ki mets?ss?, lapsi pieni lattialla.
Mainittu kaikkein odotettu kev?tvieras on monelle yht? suloinen, kuin itse kev?tkin. Lapset riemahtuvat h?nen talven menty? taas ensikerran kuullessaan ja rient?v?t muillekin iloansa ilmottamaan, tyt?t toivottavat h?nelt? tulevia onnia n?inkin h?nt? puhutellen:
Kuku kultanen k?k?nen, Helkyttele hietarinta, Papurinta paukuttele, Saksan mansikka sanele! Kuku neitt? naitavaksi, T?t? neitt? naitavaksi. Kaunista kosittavaksi, T?n? vuonna viet?v?ksi, Huomena otettavaksi; Niin m? toiste tullessasi, Paikoille palatessasi, Kuon kullat kulmillesi, Hopiat hivuksillesi, Sinirihmat silmillesi, Punalangat p??si p??lle, Kaulahan komiat helmet, Kullan ristit rinnoillesi.
Jos lapsille ja tyt?ille, niin on samate vanhoillekin ik?kuluille k?ki suotu vieras, eik? hopulla mik??n heit? enemm?n huoletuttaisi, kuin jos sanottaisi, ei en?? k?ke? kukuttelevan. Taas h?nen kuultua ainakin toivovat viel? vuoden el?v?ns? ja oikein virkistyv?tkin uudelleen, olkoon sitte syy k?ess? eli kev??ss? etsitt?v?. Yhdenlaisen ilon sanoo nyt sananlasku lapsistakin lattialla olevan, josta lapselliset itse p??tt?k??t, onko.
37. Ilossa ik? kuluvi, riemussa on reijahuvi.
Sananlasku, jota Uotiloissa useinkin mainitaan, toisinaan kyll? muistamatta, ettei oo ilo ikuinen, eik? p?iv? p??tym?t?n. Ja mit?p? vaan sill? muistamisella teht?isik??n? On niit? huolia tarpeeksi ilmankin, ettei muistelemisilla en?nnet?.
38. Is?nt? olutta juopi, varsa varpuja pureepi.
Niin kyll? useinkin valitettavasti holhomme omia etujamme, toisen etua muistamattakaan.
39. Itse kiit?n itse?ni, kun ei muut minua kiit?, itse m? tapani tunnen.
?lyt?n vaan ei ollut sek??n, joka t?m?n sananlaskun j?lkeen k?yttihen. Jopa muuten olisi tainnut saada per?ti kiitoksetta el??.
40. Jokin juojalle tuleepi: eli kintahat katoopi, eli koira keng?t sy?pi.
Monta muuta kummempatakin juopolle tapahtuu. Yksikin souti illan tullen kivelle veneens?. ?ly?m?tt? kivell? olevansa h?n souti, j?nnitti yhdess? kohti kaiken y?n, heitt?m?tt? muuksi kuin juuri ryypyn ottoajaksi soudantoa. Aamulla p?iv?n valjetessa sattui tulemaan toinen vene silt? suunnalta, jonneka h?nen matkansa piti. "Sano, veikkonen, miss? jo olenkaan; kun poloinen olen pitk?n y?n eksyksiss? soudellut. Piti kirkolle menn?, pitk?lt?k? t?st? sinne viel? onkaan?" "Niin pitk?lt?", vastasi toinen t?h?n humalaisen kysymykseen, "ettet ikin?si sill? soudulla sinne enn?t?", ja autti h?nen kivelt?.
Sanoopa sananlasku koiran keng?t sy?v?n, vaan s?ip? ennen muutamalta nukkuvalta hiirikin keng?t. Liek? ollut humalassa h?nkin, sit? en tied?, vaan unesta her?tty?ns? hiiren ty?t? oudostuessaan kertoi siit? toiselle sanoen: "Mit? aavistaneekaan, kun y?ll? s?i hiiri kenk?ni. Oletko viel? konsa kummempata kuullut." -- "Ei se niink??n