Sevillan parturi eli Turha varovaisuus | Page 4

mutta jos sin? lavertelet...
FIGARO. Min?k? lavertelisin! Min? en ensink??n k?yt? teid?n rauhoittamiseksenne noita kauniita kunnioituksen ja uskollisuuden korulauseita, joita joka p?iv? v??rin-k?ytet??n; min? sanon ainoasti yhden sanan: minun oma etuni on teille takauksena minun puolestani; punnitkaa kaikkia tuolla vaa'alla, j.n.e....
KREIVI. Varsin hyv?. Kuule siis. Kuusi kuukautta sitte kohtasin sattumalta Prado'ssa [julkinen k?velypaikka Madridissa. Suom. muist.] nuoren naisen, jonka kauneus!... Sin? n?it h?net ?sken. Min? olen turhaan antanut hakea h?nt? koko Madrid'issa. Vasta muutamia p?ivi? sitte olen saanut tiedon, ett? h?nen nimens? on Rosina, ett? h?n on jalosukuinen ja naitu er??lle vanhalle t?m?n kaupungin l??k?rille, nimelt? Bartholo.
FIGARO. Kaunis lintunen, todellakin! vaikea karkoittaa pes?st?ns?! Mutta kuka on sanonut teille, ett? h?n on tohtorin vaimo?
KREIVI. Kaikki ihmiset.
FIGARO. Se on valhe, jonka h?n on sepitt?nyt Madrid'ista tullessaan, pett??ksens? kosijoita ja karkoittaaksensa heit?; Rosina on viel? vaan h?nen holhottinsa, mutta ennen pitk??...
KREIVI (vilkkaasti). Ei ikin?. Oi! mik? uutinen! Min? olin p??tt?nyt ruveta vaikka mihin, tuodakseni h?nelle esiin surkuttelemistani, ja min? tapaan h?net naimatonna! Ei ole hetke?k??n hukkaamista; minun t?ytyy saavuttaa h?nen rakkautensa ja temmata h?net pois siit? halvasta liitosta, joka h?nelle m??r?t??n. Sin? tunnet siis tuon holhojan?
FIGARO. Niinkuin ?itini.
KREIVI. Mink?lainen mies h?n on?
FIGARO (vilkkaasti). H?n on kaunis, paksu, lyhytl?nt?, nuori ?ij?, harmaan-t?plik?s, kunnoton, parraton, innoton, joka v?ijyy ja nuuskii, toruu ja ?hk??, kaikki yht'aikaa.
KREIVI (tuskastuneena). Ho! min? n?in h?net. H?nen luonteensa?
FIGARO. Raaka, ahnas, ylenm??rin mustasukkainen ja rakastunut holhottiinsa, joka vihaa h?nt? kuolemaan asti.
KREIVI. H?nen miellytt?mis-keinonsa siis ovat...
FIGARO. Olemattomia.
KREIVI. Sit? parempi. H?nen rehellisyytens??
FIGARO. Aivan niin suuri kuin tarvitaan hirsipuun v?ltt?miseksi.
KREIVI. Sit? parempi. Rangaista petturia samalla kuin tekee itsens? onnelliseksi...
FIGARO. Se on yht'aikaa yleisen ja yksityisen hy?dyn edist?mist?: todellakin siveellinen urhoty?, armollinen herra!
KREIVI. Sin? sanot, ett? pelko kosijoista saattaa h?net oveansa sulkemaan?
FIGARO. Kaikilta ihmisilt?: jos h?n voisi tilkitt?? sen umpeen...
KREIVI. Ah! hiisi, sit? pahempi! Voisitko sin? p??st? sis??n h?nen luoksensa?
FIGARO. Josko min? p??sisin! Primo, se rakennus, jossa min? asun, on tohtorin oma, h?n vouraa sit? minulle ilmaiseksi.
KREIVI. Vai niin!
FIGARO. Ja min? lupaan h?nelle kiitollisuudesta kymmenen kultarahaa vuodessa, ilmaiseksi senkin.
KREIVI (tuskastuneena). Sin? olet h?nen hyyryl?isens??
FIGARO. Viel? enemm?n, h?nen parturinsa, h?nen haaval??k?rins?, h?nen apteekarinsa; h?nen talossaan ei kukaan muu pitele partaveist?, lansettia tahi ruiskun-m?nt?? kuin teid?n palvelijanne.
KREIVI (syleilee h?nt?). Oi! Figaro, yst?v?ni, sin? olet oleva minun enkelini, minun vapauttajani, minun suojelushenkeni.
FIGARO. Pahus viek??n! kuinka hy?ty nopeasti on lyhent?nyt teille eri s??tyjen v?lin! kelpaa kuulla kiihtyneit? ihmisi?!
KREIVI. Onnellinen Figaro! Sin? saat n?hd? Rosinaani! sin? saat n?hd? h?nt?! K?sit?tk? onneasi?
FIGARO. Tuo on vasta-rakastuneen puhetta! Min?k? h?nt? ihailen? Jospa te voisitte ottaa minun asemani!
KREIVI. Ah! jospa saattaisi eksytt?? kaikki valvojat!
FIGARO. Sit?p? min? juuri mietin.
KREIVI. Ainoastaan kahdeksitoista tunniksi.
FIGARO. Jos pit?? ihmisi? puuhassa heid?n omia etujansa varten, est?? heit? toisen miehen etuja vahingoittamasta.
KREIVI. Ep?ilem?tt?. Ent?s sitte?
FIGARO (syv?sti miettien.) Min? tuumailen, eik? apteeki voisi tarjota v?h?isi? viattomia keinoja...
KREIVI. Lurjus!
FIGARO. Tahdonko min? vahingoittaa heit?? He tarvitsevat kaikki minun apuani, t?ytyy vaan hoitaa heit? kaikkia yht'aikaa.
KREIVI. Mutta tuossa l??k?riss? saattaa synty? joku ep?luulo.
FIGARO. T?ytyy toimia niin nopeasti, ett'ei ep?luulo ehdi syntym??n. Yksi ajatus johtuu mieleeni: Kuninkaallisen Infantin rykmentti saapuu t?h?n kaupunkiin.
KREIVI. Eversti on minun yst?vi?ni.
FIGARO. Hyv?! Menk?? tohtorin luoksi ratsumiehen puvussa, majoituskirjeell? varustettuna; t?ytyyh?n h?nen ottaa teid?t majaansa; mit? viel? on teht?v??, sen min? otan toimekseni.
KREIVI. Oivallista
FIGARO. Se ei my?sk??n olisi hullumpaa, jos n?ytt?isitte olevan noin v?h?n humalassa...
KREIVI. Miksi niin?
FIGARO. Ja v?h?n sopimattomasti kohtelevan h?nt? tuon j?rjett?m?n ulkomuodon peitossa.
KREIVI. Miksi niin?
FIGARO. Siksi, ett'ei h?n ryhtyisi mihink??n varomiseen, vaan luulisi, ett? teit? pikemmin haluttaisi nukkua kuin rakentaa salavehkeit? h?nen luonansa.
KREIVI. Erinomainen ajatus! Mutta mink?t?hden sin? et mene sinne?
FIGARO. Ah! niin, min?! Me olemme varsin onnelliset, joll'ei h?n tunne teit?, jota h?n ei milloinkaan ole n?hnyt. Ja mill? tavoin sitten hankkia teille p??sy sinne?
KREIVI. Sin? olet oikeassa.
FIGARO. Sill? te ette ehk? osaa kannattaa tuota vaikeata r?lia. Ratsumies ... humalassa...
KREIVI. Sin? pilkkaat minua (juopuneena olevinansa). Eik?h?n t?m? ole tohtori Bartholon talo, yst?v?ni?
FIGARO. Todellakin, jotenkin hyvin; jalat vaan v?h?n enemmin hoipertelevina. (Juopuneemman n?k?isen?.) Eik?h?n t?m? ole...
KREIVI. Hyi! Tuo on rahvaan jupumusta.
FIGARO. Sep? onkin hyv?. Se on ilon hutikka.
KREIVI. Ovi aukenee.
FIGARO. Se on miehemme: poistukaamme siksi, kuin h?n on mennyt.
Viides kohtaus.
(Kreivi ja Figaro piilossa; Bartholo.)
BARTHOLO (tulee ulos, puhuen oven suussa rakennukseen p?in). Min? tulen heti takaisin; ei saa p??st?? ket??n sis??n. Mik? hulluus, ett? min? menin alas! Niin pian kuin h?n pyysi minua siihen, olisi minun pit?nyt aavistaa... Ja Bazil, joka ei tule! H?nen piti valmistaman kaikki, jotta h??ni vietett?isiin huomenna salaisesti! Menn??np? katsomaan, mik? saattaa viivytt?? h?nt?.
Kuudes kohtaus.
(Kreivi, Figaro.)
KREIVI. Mit? min? kuulin? Huomenna h?n nai Rosinan salaisuudessa!
FIGARO. Armollinen herra, onnistumisen vaikeus lis?? vaan yritt?misen tarpeellisuutta.
KREIVI. Kukahan tuo Bazil on, joka puuttuu h?nen naimiseensa?
FIGARO. Muuan raukka, joka opettaa soitantoa h?nen holhotillensa. taiteensa ihastelija, veitikka, puutteenalainen, ropoa kumarteleva, ja h?nen suhteensa tullaan helposti toimeen, armollinen herra... (Katsoen ristikko-akkunaan p?in.) Tuossa h?n on, tuossa h?n on.
KREIVI. Kuka?
FIGARO. Tuossa h?n on ristikko-akkunansa takana. ?lk?? katsoko, ?lk??h?n katsoko!
KREIVI. Mink?t?hden?
FIGARO. Kirjoittihan h?n: Laulakaa huolimattomasti, se on, laulakaa niinkuin laulaisitte ... vaan laulaaksenne. Oi! kas tuossa h?n on.
KREIVI. Koska min? olen alkanut miellytt?? h?nt?, vaikk'ei h?n minua tunne,