Satanen muistelmia Pohjanmaalta | Page 3

sinne ja haukkui konsistorin j?senet pahanp?iv?siksi. T?m? h?pi?llinen seikka k?vi hallitukselle kovin harmiksi ja Aksel Oxenstjerna matkusti Upsalaan asiasta selvon ottamaan, jonka j?lkeen Messenius kutsuttiin Stockholmaan valtiokirjaston hoitajaksi ja hovioikeuden j?seneksi. Mutta t??ll?kin toimitti h?n h?v?istyksi? ja mielipahaa. Vuonna 1616 l?ydettiin toimia Sigismundin ja paavilais-lahvon eduksi. Messeniuksen todistettiin olevan niiss? osallisen ja ett? h?n ulkomaalaisten petturien kanssa oli pit?nyt kirjevaihtoa. H?nt? syytettiin ja h?n sai kuoleman tuomion, joka kuitenkin h?nen opillisen ansionsa t?hden helpoitettiin elinkautiseksi vankeudeksi. Kajaanin linnassa pohjanmaan er?maassa pahasti r??k?ttiin Messeniusta, samoinkuin h?nen vaimoansakin, joka nyt osotti suurinta k?rsiv?llisyytt?, ja osanottamista miehellens? h?nen onnettomuudessansa. Vaikka muuten kyll? kiusattuna, sai h?n kuitenkin pit?? kirjoja ja kirjotuskalut. T??ll? ollessansa kirjoitti h?n ensim?isen arvollisen Ruotsin historian. Itse sanoi h?n kovan vankeutensa olevan Jumalan rangaistuksen synneist?ns? tai sallimuksen ett? Ruotsin valtakunnan historia kerrankin tulisi kirjoitetuksi. T?m?n kanssa ty?skeleminen ja siit? odottama kunnia oli se, joka virkistytti h?nen voimiansa, k?rsiess?ns? sellaista kohtelemista, jota ei senaikaisten tapain raakuuskaan voi peitt??. Sit? kesti 19 ajastaikaa. Vasta Kustaa Adolfin kuoltua muutettiin h?n Oulun linnaan ja siell? h?nt? pidettiin paremmin. Ty?ns? palkkioksi pyysi h?n saada vapautensa ja hallitus l?hetti tiedustelemaan h?nen teoksensa sis?llyst?, mutta h?np? kuoli juuri kuin t?st? k?vi kirjevaihto. K?sikirjoituksen otti Lucia ja meni sen kanssa pois valtakunnasta. T?in-tuskin saatiin h?n siit? luopuneeksi. Mutta painosta se tuli vasta v. 1700. Messeniuksen muista teoksista, joita lienee lukuansa 58, ovat h?nen n?ytelm?ns?, joita Ruotsissa luettiin ja suosittiin, parhaimmin tutut.

3.
Pikisaari.
Mainitessamme Pokkisenm?ke?, sanoimme jo t?m?n luodon aseman. Siin? oli meritulli, johon huudettiin kaikki veneet, jotka aikoivat sivutse purjehtia. Syynin k?yty? ja tullin maksettua saivat vapaasti menn?. Talvitie k?vi Pikisaaren yli.
T?ll? saarella oli ja on viel?kin kaupungin laivavarvi. Joka vuosi lyk?t??n monta t??ll? rakettua laivaa vesille. Sellainen vesille laskeminen on todellakin juhlallinen. Kuin ty?miehet kolmannen kerran nuijilla ovat kiilaamalla irroittaneet laivan teloistansa, alkaa se jalosti juosta rutisevilta kannattimiltansa. Pid?ttimet, jotka nyt ovat aivan heikot, lankevat r?iskyn?ll? alas, ja yh? lis??ntyv?ll? vauhdilla juoksee tuo sorea kummitus, ihmisk?den jalo ty?, tyyneen veteen. Ja se siit? ik??n kuin mielipahoissa, ty?nt??, meren tapasena vaahtoen uutta laivaa vastaan, viskoen raivona aaltoja rannalle. Mutta aivankuin tuntein oman arvonsa, seisahtuu tuo honkainen kummitus pian l?ikkyv??n veteen; lippu kastetaan aalloissa ja kannelta julistetaan huutamalla laivan nimi. Hurraa huutaen heilutetaan tuhansia hattuja ilmassa ja l?hell? olevat laivat juhlapuvussa liehuvine lippuinensa toivottavat tervetuloa uudelle toverille. Itse aallotkin tyyntyv?t pian, ik?skuin tullutta vierasta suositella.
H?tien ja ilomielin kokoovat k?yh?t akat ja lapset sen suovan, jolla laivantehtaat ovat voidellut, ett? laiva liukkaammin juoksisi vesille.
Mutta viel?kin suurempi on ty?miesten ilo. Koko talven ty? on nyt onnellisesti p??tetty ja paitsi sit? alkaa nyt pidot, jotka laivan omistajat aina kustantavat. Niit? sanotaan "lykk?j?isiksi" ja kaikki, jotka laivan rakentamisesta ovat vaivaa n?hneet, saavat nyt mielt? mukaan juoda olutta ja viinaa, sy?d? l?skirokkaa y. m. Kesti? pidet??n vuorokausi, monelta menee viikkokin ennenkuin p??see lykk?j?is-pohmelosta.
Pikisaarella oli suuri, raatimies Wacklinin omistava pikiruukki. My?skin oli siin? joukko ty?v?en asuntoja.

4.
L?ytty.
Limingan tulliportin ulkopuolella oli nurmi, jota sanottiin L?ytyksi. T?ss? muutamina vuosina harjoitettiin Kajaanin komppaniaa p??llikk?in tuhansia tulimmaista kirotessa ennen kun j?ykk? ja vankka kajaanilainen muuttui notkeaksi ja vilkkaaksi. Mutta t?m?n tehty? k?vikin koko sotapalvelus aivan kuin itsest?ns?. Suomen sotilas on joka aika ansainnut hyv?n maineen, miss? tarvittiin vakuutta, voimaa, urhollisuutta ja kest?vyytt?. Pahin koetuksensa on h?nell? ollut sotamenojen oppiminen.
Alip??llikk?in? kokousaikoina oli useasti majuri B...., kiivas herra, mutta arvossa pidetty upsieri; katteini F., ontuva ja riutunut, tukka koristettu, virkanuttu kulunut ja "tuhansia tulimaista" ylt?kyllin suussa; ja vihdoin luutnantti E--, jonka ruoka oli siirappi ja rinkil?t, joka pakeni naisia, mutta ei vihollista, oli aina soreassa puvussa ja tukkansa niin siev?sti pantuna ett? vaan lauvantai-vastasena y?n? tohti k?yd? maata, sill? joka lauvantai rakennettiin h?nen tukkansa sunnuntaiksi. Muut y?t nukkui h?n istuen tanakkana tuolilla, ettei sotkeisi hiuskiehkuroita korvillansa, eik? k?h?r?it? niskallansa. T?t? olisi ehk? voinut sanoa virkainnoksi, mutta eip? siit? edes ritariston-t?hte?k??n annettu. Aina h?n asui yksin maalla sivistyneiden ihmisten seurasta erill??n. Saatuansa suuren perinn?n kehoitti se lempe?luontoisen mutta k?yh?n upsierin-lesken pit?m??n huolta t?st? nuoltusta er?kk??st?, ja vihdoin kaikkein ihmeeksi k?ym??n t?m?n naisten vihaajan kanssa naimisiin. Vaan pian palasi von E-- entiseen vanhanpojan-el?m??ns? ja yksin?isyyteen. Mutta rouvallensa osotti h?n aina suurinta kohteliaisuutta ja k?vi pari kertaa kuukaudessa h?nen luonansa naapuristossa tekem?ss? velvollisen "visiitin". N?m? olivat aina sangen lyhyet ja tehtiin huolellisimmassa puvussa, sellaisessa, joka tavallinen oli Kustavi III:nen aikakautena. Testamenttaamalla heitti h?n koko suuren j??nn?ksens? h?nelle perinn?ksi.
Kev?t houkutteli koko kaupungin nuorison L?ytylle. T??ll? koulupojat l?iv?t pallia opettajainsa kanssa, jotka monasti seurasivat oppaaltansa t?nne.
Joka kinkerip?iv? leikkiv?t t??ll? lapset n?rhystellen rinkil?? tai muuta makuista, ahkeruuden palkkioksi kotoa annettua. My?skin oli L?ytty nuorten tytt?jen ainoa kes?huvi. Tyt?t, joita harvoin laskettiin ?itin silmist? ik?v?iv?t kev?tt? saadaksensa L?ytyll? ik?kumppaliensa kanssa juosta lesken-leikki?. Sattuipa toisinaan siell? tapamaan lemmittyns?kin, sill? nuorisolla ei siihen aikaan ollut niin monenlaatusta tilaa toinen toistansa tavata kuin nykyisen?, paljoa vilkkaampana aikana.

5.
Talonpojan poika Iisalmesta.
Wacklinin sukua oli ensim?inen Oulussa Mikko niminen. H?n oli varakkaan talonpojan poika Valkolan talosta Iisalmen pit?j?n Pielaveden kyl?st?.
Pojalla ei ensink??n ollut halua maanmiehen t?ihin. Er??n? p?iv?n? sanoi