Sanomalehtimiesajoiltani | Page 7

Er??n? juhlan?yt?nt?-iltana, kun he molemmat esiytyiv?t, ei varsinainen arvostelija voinut olla saapuvilla ja minut l?hetettiin v.t:ksi. Minun p??h?ni pisti kerran panna Y:kin etusijaan ja tein sen sit? suuremmalla mielihyv?ll?, kun v?h?n vainusin, ett? is?nt?v?keni ei olisi ollut t?st? tunnustuksesta pahoillaan. Mielenosoitukseni panin toimeen siten, ett? kirjoitin melkein n?in: ?Sittenkun neiti X. oli esiintynyt pienell? runolla, astui neiti Y. n?ytt?m?lle ja lausui tunnetulla etev?ll? ja pontevalla tavallaan... (sen ja sen runon)... ja sai palkkioksi innokkaat suosionosoitukset.? Tarkoittamani pistos oli nyt siin?, ett? kun neiti X. mainittiin vain sivulauseessa, neiti Y:n nimi pantiin p??lauseeseen ja h?nen nimens? harvennettiin. Ja pistos tuntui, siit? oli syntynyt teatterissa seuraavana p?iv?n? sellainen r?h?kk?, sellaista itkua ja hammasten kiristyst?, ett'ei ennen vertaista. Neiti X. oli uhannut, ett? jos h?nt? n?in ylenkatseellisesti kohdellaan, h?n j?tt?? koko kansallisen n?ytt?m?n ja menee joko ruotsalaiseen teatteriin tai perustaa--oman seurueensa. Vaara kuitenkin sill? kertaa v?ltettiin siten, ett? varsinainen arvostelija pesi k?tens? ja ett? minulle ei en?? sen j?lkeen uskottu arkaluontoista teht?v??.
Niinkuin yll?olevasta n?kyy, ei siis sen aikuisissa lehdiss? ollut l?hesk??n sit? mehua mik? on nykyisiss?. Se oli sit? ?katajaisen kansallisuuden? aikaa ja ainoastaan harvoin oli katajassa tervaa. Mist? se olisi leimu syntynytk??n, mist? olisi saatu suuret paloartikkeli-otsikot ja muut mielenkiihottimet! Ei niit? kaivattukaan. Oltiin vaan tyytyv?iset ?vakavaan henkiseen ravintoon? eik? kaivattu tuota ?pienten tietojen? eik? viivan alusten j?lkiruokaa, jota nyt ei saa puuttua. Jos silloin t?ll?in saatiin joku ?kaikenlainen?, ei enemp?? pyydetty.
Mutta v??rin olisi kuitenkin sanoa, ett'ei lehdess? olisi ollut hauskaakin lukemista. Jo silloin kirjoitettiin ?Helsingin kirjeit??. Ja silloinkun sellainen ilmaantui, oli kuin pieni juhlap?iv? keskell? viikkoa--keskiviikkona. ?Matti? oli muuten sama ?Matti? silloin kuin nytkin, se sama laajasuinen, leve?n leikillinen kyn?niekka. Kun kirjoitti totisesti, oli puheena avunker?ys jonkun kansallisen asian hyv?ksi, etuk?dess? teatterin. Kun laski leikki?, oli hampaissa ?H?m?l?inen?, jonka ?m?t?kuun oireet? olivat seisovana sukkeluutena. Kun suuttui tai tahtoi pist?? purevata pilkkaa, sai olla varma siit?, ett? ?Dagblad? oli jotakin ?v??rennellyt?, ?uskotellut yleis?lleen? ?tunnettuun tapaansa? t.m.s. Se oli lukijoista hauskaa ottelua ja ?Matti? meist? tietysti aina piti puolensa ja muut saivat takkiinsa. Olimme t?ydellisesti samaa mielt? h?nen kanssaan esim. silloinkin, kun h?n ehdotti, ett? ?Her?? Suomi? otettaisiin suomalaiseksi kansallislauluksi ?Maamme?-laulun asemasta. ?Matti? ei ollut musikaalinen, mutta emme mek??n. Ja kauvan me kummasteltiin sit?, miksi ?Maamme? laulua yh? vaan laulettiin.

VI
KAKSI L?HETYST??.
?P?iv?lehti?, n:o 286, 8 p:n? joulukuuta 1893.
Siihen aikaan, jota n?m? muistelmani t?h?n saakka ovat k?sitelleet, oli jonkunlainen seisauksen tai odotuksen aika. Suomalaisuus oli sek? valtiop?ivill? ett? sanomalehdist?ss?--ja muuallahan sill? ei ollut sananvaltaa--ponnistanut ponnistettavansa. Edellisen ajan suurille miehille oli pidetty riemu- ja hyv?stijuhlat heid?n t?ittens? kiitokseksi, hedelm?t olivat aivan kypsym?isill??n ja johan oli esim. ylioppilaskunnassa saavutettu voitto suomalaisuudelle, mutta koulukysymys ja kieliasia eiv?t viel? olleet ratkaistut. Eik? ollut viel? hallituksessakaan suomenmielisi? miehi?, muista korkeista viroista puhumattakaan. Mutta kirves oli jo puun juurelle pantu. Pantu useammassa kuin yhdess? suhteessa. Sill? pian ratkaistiin kouluasia ja pian saatiin senaattiinkin suomenmielinen mies. Oli my?skin muuttunut maan korkein hallitusmies. Uusi aika oli kaikin puolin tulossa ja vaikkei ?uusista aatteista? viel? tiedettyk??n, kytiv?t ne kuitenkin jo mieliss?. Alkoipa jo silloin t?ll?in kuulua niit? ??ni? ven?l?isiss? lehdiss?, jotka sitten kymmenen vuoden kuluessa kasvoivat jokap?iv?iseksi konsertiksi.
Kerron t?ss? muutamista ilmi?ist?, jotka jossain suhteessa ovat t?t? v?li-aikaa kuvaavia.
Alussa sit? vuotta, jolloin tulin ?Suuren Suomalaisen? toimitukseen, suoritettiin sen ja sen vastustajan ?Helsingfors Dagbladin? v?lill? omituinen kyn?sota, jonka mieleen johtaminen ehk? huvittaa niit?, jotka eiv?t viel? siihen aikaan seuranneet sanomalehti? ja kotimaista politiikkaa.
Koulu-asia ratkaistiin yht'?kki? ja voitettiin se vastustus, jota kansan sivistyspyrinn?ille oli vuosikymmenien ket?iss? pantu. Se ei tietysti ollut mieleen ?Dagbladille?, jonka vuoksi t?m? tapaus ja sen yhteydess? olevat seikat olivat saatettavat niin ep?edulliseen valoon kuin mahdollista. Siihen ilmaantuikin hyv? tilaisuus, kun kuului, ett? Etel?-H?meest? olisi tulossa l?hetyst? talonpoikia toivottamaan kenraalikuvern??rille onnea ven?l?isen uuden vuoden p?iv?n? ja samalla kiitt?m??n h?nt? koulu-asian onnellisesta ratkaisusta. H.D. kertoi t?m?n uutisen suuritekoisessa p??artikkelissa ja otti sit? omalta kannaltaan valaistakseen. Kun kielikysymys koulu-asiassa oli my?skin latinakysymys, kysyi lehti pisteli??sti, olivatko l?hetyst?n j?senet niin selvill? latinan ihmeit? tekev?st? vaikutuksesta, ett? he l?htiv?t liikkeelle kiitt?m??n kenraalikuvern??ri? sen vaaran onnellisesta torjumisesta, josta latinan opetus nyt oli pelastunut? Mutta jos ei siit? ollut tarkoitus kiitt??, niin mist? sitten? Siit?k?, ett? kun hallitus muka oli asiata niin viivytt?nyt, kenraalikuvern??ri oli ajoissa joutunut h?t??n? Ja siit?k?, ett? h?nen ylh?isyytens? oli ehdottanut, ett? jos senaatin ehdottamat latinattomat pohjakoulut saataisiin aikaan, ven?j?nkieli sen sijaan tulisi ensimm?iseksi vieraaksi kieleksi? Lehden mielest? oli kuitenkin sek? senaatti ett? kenraalikuvern??ri ehdottanut uusia suomalaisia kouluja. Sent?hden ei kenraalikuvern??rin kiitt?minen ollut ollenkaan paikallaan, koska sen kautta tulisi n?ytt?m??n silt? kuin olisi jotain saatu aikaan senaatin tahtoa vastaan.
Lieneek? l?hetyst?ll? alussa ollut niit? tarkoituksia, joista H.D. oli tiet?vin??n, eiv?t ne ainakaan tulleet n?kyviin, sittenkun l?hetyst? saapui. ?Suuri Suomalainen? vastasi kuitenkin hyvin ankarasti heid?n puolestaan. Parissa kirjoituksessa l?ylytti se aika tavalla vastustajaansa ja huomautti m.m. siit? omituisuudesta, ett? H D. n?kyy katsovan jokaista kiitollisuuden osoitusta hallitukselle loukkaukseksi senaattia kohtaan. Eik? ollutkaan kuulema muuta tarkoitusta kuin antaa adressi keisarille, kenraalikuvern??rin osallisuudesta koulu-asian ratkaisemiseen ei siin? ollut mit??n mainittu.
L?hetyst?,