Rynnäkkö myllyä vastaan | Page 7

heti, viipym?tt?!?
Dominique ojensi k?si??n syleill?kseen h?nt? uudelleen, mutta h?n sanoi: ?Rukoilen sinua, kuule mit? sanon; jos sin? kuolet, kuolen min?kin, sinun t?ytyy paeta!?
Ja nyt esitti Fr?nzchen h?nelle pakenemissuunnitelmansa. Portaat johtivat myllynrattaalle, ja niitten avulla voisi h?n saapua piilopaikkaan, minne vene oli k?tketty, menn? veneell? joen toiselle rannalle ja p??st? onnellisesti pakenemaan.
?Ja vahtisotamiehet?? kysyi Dominique.
?Joen toisella puolen on yksi ainoa, joka seisoo suuren pajun luona?.
?Ja jos h?n huomaa minut? Nostaa melun??
Fr?nzcheni? vapisutti, mutta p??tt?v?sti veti h?n esiin veitsen, jonka oli tuonut mukanaan, ja ojensi sen ??neti Dominiquelle.
Dominiquekin oli hetkisen vaiti, sitten kysyi h?n: ?Ja sin?? Ja is?si? Mitenk? teille k?y?... Ei! Min? en voi, min? en saa paeta! He kostavat teille! Oi, sin? et tunne heit?! He olisivat armahtaneet minua, jos olisin suostunut olemaan heid?n oppaanaan Sauvalin mets?ss? -- --. Mutta min? en ole petturi!?
Fr?nzchen ei t?h?n vastannut muuta, kuin huohotti vain: ?Sinun t?ytyy paeta! Jos minua rakastat, niin ?l? tuhlaa silm?nr?p?yst?k??n!?
?Ja sin?, mitenk? sinulle k?y?? kysyi Dominique yh?.
H?n lupasi menn? huoneeseensa. Kukaan ei voisi aavistaakkaan, ett? h?n oli auttanut h?nen pakoaan.
?Mene, rakkaani?, sanoi h?n, syleillen Dominiquea hell?sti, ?mene, tee minulle mieliksi, koska min? sit? tahdon!?
?Min? menen, koska se on sinun tahtosi. Mutta vanno minulle, ett? is?si tiet?? t?m?n, ett? h?n on suostunut t?h?n?.
?Kyll??, sanoi h?n hiljaa, ?is? l?hetti minut?.
H?n valehteli, sill? vain yksi ajatus t?ytti h?nen mielens?: Dominique oli keinolla mill? hyv?ns? pelastettava. Aamu l?hestyi jo, tuo hirve? hetki, joka veisi h?net kuolemaan; sen vuoksi t?ytyi h?nen kiiruhtaa... Mit? sitten tapahtuisi, oli h?nest? yhdentekev??; kohdatkoon onnettomuus h?nt? jos kohtaa, kunhan vain Dominique oli pelastettu!
?Hyv??, sanoi Dominique, ?sitten teen kuten tahdot?.
H?n astui ikkunan luokse, avatakseen sen, silloin kuulivat he ?kki? kauhukseen kolinaa. Ovi narahti, ja he luulivat sen seuraavassa silm?nr?p?yksess? avautuvan. Peloissaan kuuntelivat he henke??n pid?tt?en. Ovi narahti uudelleen, mutta se ei auennut.
Heilt? p??si helpotuksen huokaus, se ei ollutkaan kiertopatrulli, mink? heid?n kuiskutuksensa oli kutsunut paikalle, niinkuin he olivat pel?nneet, vaan vahdissa oleva sotilas oli unissaan k??ntynyt ymp?ri. Pian alkoi oven takaa j?lleen kuulua kuorsauksia.
Dominique ei tahtonut l?hte? ennenkuin tiesi morsiamensa olevan varmassa turvassa huoneessaan. H?n sulki h?net viel? kerran syliins?, nosti h?net sitten ulos ja auttoi tikapuille. Sitten heilautti h?n itsens?kin ulos, mutta j?i seisomaan paikalleen, kunnes Fr?nzchen onnellisesti oli saapunut yl?s ja pujahtanut sis??n ikkunastaan.
Dominique katseli h?nen j?lkeens?, n?ki h?nen kumartuvan ulos ikkunastaan ja kuiskaavan hiljaa: ?J?? hyv?sti, rakkaani, j?? hyv?sti!?
H?n viipyi yh? ikkunan luona ja koetti seurata Dominiquea katseellaan; y? oli yh? viel? pime?, joen vastaiselta rannalta n?ki h?n ainoastaan pajupensaan h??m?tt?v?n, mutta sen alla olevaa vahtisotamiest? ei h?n erottanut. H?n kuuli murattien rasahtelevan Dominiquen jalkojen alla, sitten vingahti myllynratas ja vihdoin ilmoitti hiljainen vedenloiske, ett? Dominique oli l?yt?nyt veneen. Silm?nr?p?ys t?m?n j?lkeen n?kikin h?n sen mustan varjon tavoin kiit?v?n veden pinnalla. Silloin valtasi pelko h?net uudelleen, ja joka hetki odotti h?n kuulevansa vahdin huudon. H?nen korvissaan humisi, h?nest? tuntui, kun olisi h?n kuullut aseiden kalsketta ja kiireisi?, kaikuvia askeleita.
Mutta hetket kuluivat, ja kaikki pysyi rauhallisena ja ??nett?m?n?.
Dominique oli varmaankin saavuttanut vastaisen rannan, sill? Fr?nzchen ei en?? n?hnyt veneest? j?lke?k??n. Silloin kaikui askeleita y?n hiljaisuudessa, kuului k?he? huuto ja ruumiin kumahtava kaatuminen -- sitten oli kaikki hiljaa.
Fr?nzcheni? v?risytti, h?nest? tuntui, kuin olisi kuolema koskettanut h?nt? j?isell? k?dell??n, ja kauhistuneena tuijotti h?n pime??n y?h?n.

IV.
P?iv?n koittaessa kuului ??nek?st? melua Fr?nzchenin korviin. Is? tuli avaamaan h?nen huoneensa oven, ja h?n l?hti pihalle. H?n oli kalpea, mutta aivan rauhallinen. Mutta huomattuaan ulkona preussilaisen sotilaan ruumiin, mink? toverit olivat laskeneet levitetylle viitalle, ei h?n voinut olla h?tk?ht?m?tt?.
Ruumiin ymp?rill? olevat sotilaat n?yttiv?t olevan tavattoman kiihkoissaan, he huusivat ja kohottivat nyrkkej??n uhaten kyl?? kohden.
Upseeri kutsutti is? Merlierin luokseen.
?Te olette kyl?n pormestari?, sanoi h?n, ja h?nen ??nens? oli k?he? raivosta; ?me olemme l?yt?neet yhden miehist?mme joen rannalta murhattuna, ja teid?n t?ytyy auttaa meit? saamaan kiinni murhaajan, joka ei ole p??sev? rangaistustaan pakoon, rangaistusta, joka on muille oleva varottavana esimerkkin??.
?Min? olen tekev? voitavani?, vastasi myll?ri tavallisella tyyneydell??n, ?mutta tuskinpa on helppo l?yt?? h?nt??.
Upseeri kumartui alas, k??nsi syrj??n ruumista peitt?v?n vaipan liepeen ja osotti hirve?t? kaulassa olevaa haavaa, miss? puukko viel? oli j?lell?.
?Katsokaa t?t? veist??, sanoi upseeri, ?ehk? se on helpottava etsimist?nne?.
Vanhus kauhistui, mutta tointui heti ja vastasi aivan rauhallisesti: ?Se on aivan tavallinen ky?kkiveitsi, jollaisia t??ll? maalla tapaa kaikkialla. Muuten -- -- ehk? on mies tehnyt t?m?n itse -- -- onhan tapahtunut, ett? joku taistelun pelosta on ottanut hengen itselt??n?.
?Vaiti?, huusi upseeri vihan vimmoissaan. ?Ei tosiaankaan olisi liikaa, vaikka sytytt?isin kyl?nne joka kulmasta tuleen!?
Onneksi esti h?nen raivonsa h?nt? huomaamasta Fr?nzchenin mielentilaa. T?m? oli vajonnut kivipenkille istumaan, eik? voinut k??nt?? katsettaan ruumiista, joka lep?si maassa h?nen jaloissaan. Se oli kaunis, kookas mies, joka vaaleine hiuksineen suuresti muistutti h?nen Dominiqueansa, ja t?m? yht?l?isyys vihloi h?nen syd?nt??n. Ehk? h?nell?kin oli kotona morsian, joka h?nt? itki ja kaipasi. Ja nyt oli h?n kuollut; ah, ja h?n tunsi liiankin hyvin tuon veitsen -- se oli sama, jonka h?n oli antanut Dominiquelle, ja h?n itse oli murhaaja, eik? kukaan muu!
Upseerin yh? kiroillessa ja