Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä | Page 8

menimme yhden pitk?n puusillan ylitse, jossa kaksi vipusiltaa oli, linnanportille, joka my?skin puusta tehty oli, ja sen p??ll? oli puuta veistetty kuva kaksi isoa avainta k?dess?ns?, joka sanottiin merkitsev?n apostoli Pietaria, ja yhdell? pl?kkiplootulla h?nen jalvoissansa oli kirjoitettu vuosiluku koska kaupunki perustetuksi tullut oli. Sillan vasemmalla puolen seisoi iso juoma-tupa, jossa kaksitoista musikanttia torvilla ja rummuilla iloa tekiv?t ja jossa min? sitten sain kuulla, ett? Keisarin oli tapana juhlap?ivin? seuransa kanssa sinne tulla, ja toisien l?sn?-olevien kanssa sill? kerralla korkeasta arvostansa huolimatta, lasin tyhjent??.
T??ll? tulin min? nyt ja suuri osa muistakin vangeista rakennusty?h?n k?ytetyksi, ja tulin min?, t?ss? ty?ss? vallan taitamatonna, hantlangariksi kuin kreivi Golovkinin linnaa tehtiin. Pakoitettiin minua siis, kuin my?s monta muuta, Nyenskansista pois-tuoda kivi?, joita t?h?n rakennukseen, kuin my?s moneen muuhun k?ytettiin, sittenkuin Keisari t?m?n linnan tykk?n??n h?vitt?? oli antanut.
Vaikeita ja raskaita minulle neet kuukaudet olit, joita min? t??ll? vietin, ja jos ei Herra olisi minulle armoa suonut ja antanut minulle vapautta erinomaisien teittens? kautta, niin ett? yksi talonpojan vaimo totomaastani osasi Keisarin mielt? pehmitt??, niin en min? kauvaa siell? olisi olla jaksanut; vaikka ei t??ll? nyt en??n niin vaikeata olla ollut kuin niin? ensimm?isin? vuosina, kuin tuhansia itse ryssist?, ja niin paljon enemm?n sitten neet vaivaiset vangit eiv?t saaneet kattoa p??llens?, vaan viskasivat sill? soisella maalla samoissa vaatteissa, joidenka liepeiss? he monta kertaa p?iv?ss?, kuin ei heill? ollut sopivia aseita, kantaa saivat santaa ja multaa sen suon t?ytt?miseksi, jollekka kaupunki rakennettaman piti. Mutta nyt oli t??ll? kirkkokin, jossa suomalaiset ja ruotsalaiset jumalan-palvelusta pitiv?t ja siell? saarnasi kaksi my?skin vangeudessa olevaa sotapappia; mutta justiin kirkon vieress? oli tatarien kauppapuoti jossa turkit, kalmukit ja muut senkaltaiset niinkuin pedot suurta melua pidit ja jossa he kahdessa riviss? puotia traasumarkkinoitansa toimittivat ja niin emme sit? iloa puhtaana nauttia saaneet.
Tulin min? sitten tuttavuuteen yhden talonpojan vaimon kanssa kotomaastani, joka erinomaisilla teill? metsien ja er?maitten halki itsens? Pietariin saanut oli, ett? h?n siell? miehens? n?kisi, joka my?s fangeuteen sinne tuotu oli. Ja onnistui h?nen erinomaisen rohkeuden ja r?yhkeyden kautta Keisaria vastaan, kuin h?n ylitse katsomaan fangen t?it? tuli, t?m?n konstikkaan herran niin pehme?ksi tehd?, ett? h?n, sen sijaan ett? h?n h?nt? ja miest?ns? kovasti rangaitsisi, ei ainoasti miest? irti p??st?nyt, vaan my?skin heille tulevaisuuden t?hden rauhapassin antoi, ja my?skin minun p??sti vapaaksi koska vaimo minua h?nelle kiitt?nyt oli sanoden, ett? min? h?nelle t?ss? vieraassa kaupungissa suurena apuna ja lohdutuksena ollut olin.
Sain min? siis Suomeen takaisin tulla ja elin lopun vuotta is?ni tyk?n?, joka t?ll? aikaa taudistansa parantunut oli. Ja koska h?n leski oli, oli h?n taasen yhden kappalaisen viran saanut, koska h?n oli luvannut edell?k?vij?ns? lesken konserveerata (naida). Mutta koska pappien puustelleista kaikki ty?aseet kruunun puolesta olivat myydyiksi tulleet, ei kukaan pappi taitanut maatansa hoitaa, ja koska ei talonpojilla ollut mit??n, jolla papin palkan maksaa taitaisivat, niin ei h?nell? minulle juuri muuta annettavaa ollut kuin katon p??ni p??lle.
Mielell?ni olisin min? t?m?n joutilaisuuden sill? tavalla k?ytt?nyt, ett? olisin mennyt Turkuun koettamaan jos olisin voinut studentti-eksaamin l?pitse-k?yd?; siell? ei nyt ollut ei huoneita eik? kirjoja, sill? kaupunki oli juuri h?vitetty ja kaikki kirjat biblioteekista Pietariin viety; ja koska ei kaupungissa juuri ollenkaan en??n v?ke? ollut, jotka sit? puolustaneet olivat, ei my?sk??n selk??ns? muut olleet saaneet kuin muutamat vanhat akat. Tieteist? ei siis tullut mit??n.
L?hetettiin sitte kreivi Nieroth, joka oli suomalainen ja kunnon mies ottamaan korkeinta p??llikkyytt? maassa. Mutta kuin ei h?nell? rahaa, v?ke? eik? provianttia ollut, niin s??dettiin ett? joka miehen maassa, ei kukaan saanut itse?ns? vet?? pois, t?ytyi itsens? pyssyll? ja kahden kuukauden proviantilla varustaa. Min? olin tosin viel? nuori poika, mutta suuri ja voimakas, ja sent?hden tulin min?kin asevelvolliseksi; mutta t?ll? kertaa en min? viel? kuitenkaan sodan eteen tullut.
Kun sitten Kunink. Majesteetin armollinen k?sky tuli, jossa uudestansa kehoitettiin pappia, virkamiehi? ja muita s??tyhenkil?it? Ruotsiin ylitse muuttamaan, jota k?sky? sill? tavalla noudatettiin ett? semmoisista ei montaa maahan j?ljelle j??nyt, silloin muutti my?s minun is?ni Ruotsiin. Mutta kuin minun mieleni aina oli sotamiehen virkaan p?in seisonut, ja min? siihen aikaan olin tullut tuntemaan sen reiman L?fvingin, joka minua my?s p??t?ksess?ni vahvisti, niin menin min? vapaehtoisena sotapalvelukseen, ja marssimme me sitten yl?s P?lk?neelle, mutta siell? olivat meik?l?iset jo h?vinneet tappelun.
Pohjanmaalla viel? v?ke? oli ja tyk?-tarjosivat he itse?ns? kaikin miehin sotapalvelusta tekem??n. Mutta kuin p??llysmiehet pelk?siv?t etteiv?t he n?ill? tottumattomilla joukoilla mit??n tehd? taitaisi, ja sent?hden eiv?t heist? huolia tahtoneet, sanoivat Pohjalaiset vastaten heille: "ei teill? ennenk??n aatelismiehi? Suomen puolustukseksi ollut ole, vaan kyll? ne maan omia lapsia olleet ovat, ja ei pohjalaisia koskaan maan roskajoukkona pidetty ole, ja emme me sen enemmin kuin ennenk??n uskollisuuttamme kuningasta kohtaan unohtaneet ole. Niin kauvan kuin meill? ruumiissa verta on, tahdomme me seisoa maan edest?, kodon ja vaimon ja lapsien edest?. Jos ei kruunulla meille ruokaa antaa ole, niin kyll? me sit? itse meillemme hankkia mahdamme. Jos emme hy?dyksi olla taida, kuin emme ?kseerata osaa, no, antakaa upseerien sit? meille opettaa; me lupaamme, ett? niin pian kuin suinkin sit?