Ratsumies Peter Halket Mashonamaasta | Page 8

Olive Schreiner
"Kenen sielu on puhtain?"
"Oh," sanoi Peter, "nyt ei ollutkaan kysymys sieluista vaan rahasta. Tietysti, jos kerran sieluista puhutaan, minusta on ?iti paras ihminen, jonka ikin? olen n?hnyt. Mutta mit? se h?nt? hy?dytt??? H?nen t?ytyy ik?ns? seist? pesem?ss? kaikenlaisten hienojen p?ll?p?iden alusvaatteita. Odottakaappa, kun min? saan rahoja! Silloin ne ajat muuttuvat, ja silloin se on toinen, joka saa --"
"Peter Halket," sanoi vieras, "kuka on suurin, sek? joka palvelee vai sek? jota palvellaan?"
Peter katsahti vieraaseen, ja yht?kki? h?nelle selvisi, ett? vieras mahtoi olla hullu.
"Oh," sanoi h?n, "jos sill? lailla puhutaan, niin ei mik??n ole mit??n! Voisitte yht? hyvin v?itt??, ett? te itse istuessanne tuossa, vanhassa liinaviitassanne, olette yht? suuri kuin Rhodes tai Beit tai Barnato, tai vaikkapa kuningas. Tietysti ihminen on yht? hyv?, olipa h?n rikas tai k?yh?, mutta h?n ei ole yht? hyv?, muitten silmiss?."
"On ollut kuninkaita, jotka ovat syntyneet seimess?," sanoi vieras.
Silloin Peter huomasi, ett? vieras laski leikki?, ja h?n nauroi. "Siit? kai on hyvin pitk? aika. Nyt ne eiv?t ainakaan synny seimess?," sanoi h?n. "Vaikkapa itse kaikkivaltias Jumala tulisi t?h?n maahan, niin ihmiset eiv?t paljoa h?nest? v?litt?isi, ellei h?n omistaisi ainakin puolen miljoonan edest? osakkeita."
Peter korjasi valkeata. ?kki? h?n tunsi vieraan katseen.
"Kuka antoi teille maanne?" kysyi vieras.
"Minulle! Tietysti Chartered Company," sanoi Peter.
Vieras katsoi taas tuleen. "Ja kuka antoi maan heille?" kysyi h?n tyyneesti.
"Englanti, tietysti. Englanti antoi Chartered Companylle maan tuolle puolen Zambesia, jotta yhti? saisi tehd? sill? mit? ikin? se tahtoi ja hankkia siit? niin paljon rahaa kuin se suinkin saattoi, ja Englanti olisi sill? apuna."
"Kuka antoi maan Englannin miehille ja naisille?" kysyi vieras tyyneesti.
"Mit? hittoja! He sanoivat tietysti ett? se oli heid?n, ja silloin se oli heid?n," sanoi Peter.
"Ent?s sen maan asukkaat, onko Englanti antanut teille ihmiset my?skin?"
Peter katsoi hiukan ep?r?iden vieraaseen. "Tietysti se on antanut meille my?skin asukkaat. Mit? me tekisimme maalla ilman asukkaita?"
"Ja kuka antoi Englannille nuo asukkaat, el?v?n lihan ja veren, ett? Englanti ne antaisi pois toisten k?siin?" kysyi vieras nousten seisaalleen.
Peter katsoi h?neen melkein peloissaan. "Ah -- mit? Englanti tekisi kurjilla neekerijoukoilla, ellei se antaisi niit? meille? Mit? ne ovat muuta kuin maailmanlopun kapinoitsijoita, koko neekerit?" sanoi Peter.
"Mik? on kapinoitsija?" kysyi vieras.
"Voi taivas!" sanoi Peter. "Kyll?p? mahdatte olla vieras t?m?n maailman menolle, ellette tied?, mik? kapinoitsija on! Kapinoitsija on semmoinen ihminen, joka taistelee kuningastaan ja maatansa vastaan. Nuo helvetin neekerit ovat kapinoitsijoita siksi ett? ne taistelevat meit? vastaan. He eiv?t tahdo antautua Chartered Companylle. Mutta heid?n t?ytyy. Kyll? me heille opetamme," sanoi Peter Halket puristaen nyrkki??n ja istautuen varmasti Etel?-Afrikan maalle, josta h?n ei kaksi vuotta takaperin ikin? ollut kuullutkaan, ja jota h?n kahdeksantoista kuukautta sitten ei ollut n?hnyt, aivan kuin se olisi ollut h?nen is?ins? maa, jossa h?n ensiksi n?ki p?iv?n valon.
Vieras katsoi tuleen ja sanoi sitten mietteiss??n: "Olen n?hnyt maan kaukana t??lt?. Siin? maassa on kahden laatuisia ihmisi?, jotka asuvat vieretysten. Noin tuhat vuotta sitten toinen kansa voitti toisen ja siit? l?htien ne ovat asuneet yhdess?. Nyt tahtoo toinen kansa ajaa pois voittajansa. Ovatko he my?skin kapinallisia?"
"Hm," sanoi Peter tyytyv?isen?, kun vieras vetosi h?neen, "se riippuu vallan kokonaan siit?, keit? ne ovat. Ymm?rr?tteh?n."
"Toista kansaa sanotaan turkkilaisiksi, toista armenialaisiksi," sanoi vieras.
"Jaa," sanoi Peter, "armenialaiset eiv?t ole kapinallisia. He ovat meid?n puolellamme! Sanomalehdet ovat vallan t?ynn? noita asioita," lis?si Peter ylpe?n?, kun sai n?ytt?? tietojaan. "Ne peijakkaan turkkilaiset! Mik? oikeus heill? oli voittaa armenialaiset? Kuka antoi heille heid?n maansa? Tekisi mieleni menn? itse heit? ampumaan!"
"_Miksi armenialaiset eiv?t ole kapinallisia?_" kysyi vieras lempe?sti.
"Oh, te kysytte niin kummallisia kysymyksi?," sanoi Peter. "Elleiv?t he pid? turkkilaisista, miksi heid?n pit?isi siet?? heit?? Jos ranskalaiset nyt tulisivat ja voittaisivat meid?t ja me k?ytt?isimme ensim?ist? tilaisuutta ajaaksemme heid?t tiehens?, ette kai sanoisi _meit?_ kapinallisiksi! Miksi armenialaiset eiv?t saisi ajaa pois noita kirotuita turkkilaisia? Paitsi sit?," lis?si Peter kumartuen eteenp?in ja puhuen aivan kuin semmoinen henkil?, joka on aikeessa sanoa t?rke?n salaisuuden, "ymm?rr?tteh?n, ett? ellemme me auta armenialaisia, tulevat ven?l?iset apuun, ja meid?n t?ytyy" -- Peter n?ytti tavattoman viisaalta -- "meid?n t?ytyy est?? se. He ottaisivat maan, ja se on aivan tiell? Indiaan. Ja sit? me emme voi sallia. Arvaan ett? te ette tied? paljon politiikasta siell? Palestinassa?" sanoi Peter, katsoen yst?v?llisesti ja suojelevasti vieraaseen.
"Jos n?m?t ihmiset", sanoi vieras, "tahtovat ennemmin olla vapaina tai brittil?isen vallan alla kuin Chartered Companyn alamaisina, miksi he vastustaessaan Chartered Companya ovat enemm?n kapinallisia kuin armenialaiset vastustaessaan turkkilaisia? Onko Chartered Company Jumala, ett? jokaisen polven tulee notkistua sen edess? ja jokaisen p??n kumartua? Alistuisitteko te Englannin valkoiset miehet p?iv?ksik??n sen komennon alle?"
"Ah," sanoi Peter, "tietysti emme, mutta me olemme valkoihoisia ja samoin ovat armenialaisetkin -- melkein --". H?n katsahti vieraan tummiin kasvoihin ja lis?si nopeasti: "Tietysti se ei riipu v?rist?, senh?n ymm?rr?tte. Min? pid?n tummista kasvoista, ?idill? on ruskeat silm?t -- mutta armenialaiset ne ovat pitk?tukkaisia aivan niinkuin mekin."
"Vai niin, se riippuu siis tukasta," sanoi vieras lempe?sti.
"E--ei," sanoi Peter, "eih?n se nyt tietysti riipu aivan siit?k??n. Mutta se on kumminkin vallan eri asia se, ett? armenialaiset
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 27
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.