Pilven hattaroita II | Page 8

Helenaa, kun h?n kuuli taasen sulhasten tulevan.
H?n pyysi ?iti??n kielt?m??n tupakaisten pidonkin, mutta ?iti arveli, ett? antaahan noitten tulla, haihduttaapa uusi tapaus v?h?n tyt?n surua. Jo tulla t?rm?ytti sulhanen pihalle: roteva, ruskea partanen mies, joka ensi silm?yksell? jo s?ikytti nuorison.
?Herra Jumala!? kuului joukosta. ?Tuohan on Louhelan Antti!?
Tukahduttava hiljaisuus vallitsi, kun sulhanen astui puhemiehineen tupaan.
Huultaan purren mulkoilivat kyl?n nuoret miehet kosijaan, joka uskalsi edes yritt??k??n vied? kaunottaren heid?n joukostaan; vaaleina, pelokkaina tuijottivat neitoset kuuluisaan poppamieheen, joka niin odottamatta oli tullut heid?n sunnuntai-iloansa h?iritsem??n.
Kosimistemput alkoivat, mutta takasin vei Helena heti paikalla rahat. Sulhanen katsahti ensin kummastuen, mutta pian sen j?lkeen ylev?ll? ivalla morsiameen, vieden rahat h?nelle uudelleen... Kun morsian kuitenkin vasten tavallisuutta heti paikalla heitti silkkiliinan rahoineen takasin, loppui Antin k?rsiv?llisyys. H?n ei ollut tottunut vastahakoisuuteen. Uhkaavana nousi h?n seisoalleen ja k??ntyen yleis??n virkkoi: ?Min? tulen viel? kerran takasin, mutta voi teit?, jos tytt? ei silloin rahoja ota vastaan.? Sen sanottuaan l?ksi h?n.
Kauan katsoivat vieraat ??net?nn? toisiinsa ja l?ksiv?t sitten pelokkaina kotiansa kohden astumaan.
Mutta mets?n vierustalla istui taasen susi pitkin kyl?tiet? kulkevia t?hystellen. Silloin lausui pelimanni: ?Tuo ei hyv?? ennusta. Katsokaa tuonne. Siin? on yksi h?nen apulaisistaan.?
N?m? sanat lensiv?t nuolen nopeudella suusta suuhun ja kun muisteltiin poppamiehen viimeisi? sanoja, ei kukaan en?? ep?illyt, ett? koko kyl? oli hukassa, jos Helena kielt?ytyisi Louhelan Antille menem?st?. Kyl?nvanhin jo ajatteli, ett? siit? voisi suurta hy?ty?kin olla, jos sellainen maankuulu mahtava kyl?n v?vyksi saataisiin. Eip? silloin vieraitten vihat raavaisin osuisi, eik? saunoissa kummitukset viihtyisi.
Mutta jumalinen Rist-Riehkalan Katri ei siihen tyytynyt. H?n meni suoraan Koivulan em?nn?n puheille ja selitti, ett? Jumala sen on sallinut, jotta Helena menisi Louhelan Antille. Kuka sen ties, kuinka hyv? mies h?nest? viel? voisi tulla, jos h?n kristillisen vaimon saisi. Ehk? h?n viel? oikealle tielle perkeleen pauloista palaisi ja iloksi tulisi taivaan valtakunnalle.
Helenan ?iti ei kuitenkaan n?ille puheille korvaansa k??nt?nyt.
Mutta Antin apulainen, susi, se tuli yh? rohkeammaksi. Kerran kun Helena aamun koittaessa meni kaivolta vett? noutamaan, tuli susi niin l?helle, ett? h?n ?mp?rin kaivoon viskasi ja h?din tuskin kotiin pakoon p??si. Ja minne Helena tahi h?nen ?itins? l?ksik??n oli susi aina kuni paholainen kintereill?.
Sattuipa nyt kyl?n vanhimman paras lehm? mahoksi tulemaan ja toisesta talosta kana pes?lleen kuolemaan, silloin ei kyl?l?iset en?? tahtoneet kauemmin k?rsi?; he kokoontuivat miehiss? Koivulaan ja sanoivat em?nn?lle, ett? t?ss? ei en?? mik??n juonittelu auta. H?nen t?ytyy antaa tytt?rens? Louhelan Antille. Silloin hyr?hti hell? ?iti itkem??n ja virkkoi: ?Tehk??, mit? te, hyv?t naapurit, paraaksi katsotte?.
Viel? samana iltana l?hetettiin Antille sana, ett? nyt oli Helena valmis h?nelle tulemaan.
Kyl?n pojat kyll? hammasta purivat, tyt?t kyll? surkuttelivat Helenan kovaa kohtaloa, mutta eiv?th?n pojat mit? noidalle voineet ja tyt?ist? moni ajatteli, ett? kun Helena on tielt? pois saatu, niin saadaanpahan pojat taasen liikkeelle.
Olivathan kyl?n paraat pojat vaan Helenan t?hden h??hommansa j?tt?neet.
Helenan tila oli kamala. Teill? tietym?tt?mill? oli Matti. Jos h?n olisi tiet?nyt h?nen kuolleen, olisi h?n v?hemm?n lukua pit?nyt, mihin h?net myytiin. Mutta jos h?n viel? elossa oli, jos h?n palaisi h??p?iv?n j?lkeen! Haamuna liikkui h?n kujassa lehmi? hyv?illen, tiet?m?tt? miss? h?n oli, ket? h?n puhutteli. Sy?d? ei h?n voinut ollenkaan ja laihtui p?iv? p?iv?lt? niin, ettei poskien ihanasta punasta en?? j?lki?k??n ollut j?lell?. Silmien alle ilmaantuivat mustat kaaret, saattaen polosen ?idin ep?toivoon. Haudan kolkkous vallitsi Koivulassa, jossa ennen niin suloinen kotil?mp?, niin onnellinen, hiljainen perhe-el?m? oli vallinnut.

III.
Helena on kihloissa. H??varustukset ovat valmiina. ?iti panee huokaellen, itkusta turvonnein silmin, iltasta p?yt??n. Synkk?n?, ??net?nn? istuu Helena penkill?, k?det veltosti ristiss? polvilla, p?? kallellaan ikkunan reunaa vasten. H?nen silm?ns? tuijottavat haaveksivasti mets??n, aivankuin n?kisi h?n sielt? kaivatun yst?v?ns? tulevan.
?Katso ?iti, tuolla h?n tulee, kuinka uljaalta h?n n?ytt??.?
?iti kuulee h?nen houreensa, mutta ei sano sanaakaan. H?nen syd?mmens? on niin t?ynn?, ett? sielt? itkua purkaus p??sisi ensimm?iseksi, jos puhua yritt?isi.
Samassa astuu tupaan Rist-Riehkalan Katri.
?No, mitenk? se morsian jaksaa,? h?n heti ovella alkoi. ?Ai, ai, laiha yh?ti vaan... Pit?isi sy?d? paremmin... No niinh?n ne morsiamet ovat aina: ennen h?it? laihtuvat ja vaalenevat, h?itten j?lkeen rupeavat pulleiksi punakoiksi k?ym??n.?
?No, viel?k? sinua mahtava sulhasesi pelottaa,? kysyi h?n, k?yden Helenan viereen istumaan.
?Ei,? vastasi Helena koneentapaisesti.
?Se on oikein, tytt?seni. Mit? sin? h?nest? pelk??t. Ei h?n sinulle pahaa tee... Ja mik? mahtava em?nt? sinusta tulee... Sellainen suuri kartano, viisi lyps?v?? lehm??, lampaita kymmenitt?in ja hevoset ja hopeaiset siiat ja mit? vaan toivoa saattaa. Kuuluu olevan paljon puhasta rahaakin... Ja kaikki ihmiset sinua silloin pelk??v?t, kunnioittavat. Eik? se ole ihmeellist?, kuinka Jumala johtaa meid?n askeleitamme. Kukapa olisi kuukausi sitten uskonut sinun tulevan Louhelan Antin mahtavaksi em?nn?ksi... Mutta muista Helena, mit? Herra on sinulle k?skenyt. K?rsiv?llisyydell? ja Jumalan polvella on sinun ohjattava h?nen askeleensa oikealle tielle, ettet sin? pahennukseksi tulisi.?
?Katso t?ss?,? sanoi h?n ottaen sis?l?st??n palan leip??. ?T?m?n voileiv?n olen min? sinulle siunannut. Kolmea apostolin kirjasta olen lukenut kolme lukua kustakin ja kolme kertaa olen sille suoloja riputtanut siit? suuresta suolakontista, joka on jo kolmelle sukupolvelle onneksi ja menestykseksi ollut. Sy? se maata k?ydess?si ja lue sitten kolme kertaa Is?meit? ja Uskontunnustus ja Herrasiunatkoon. Se sinulle