Pikku poikani | Page 2

p?iv?n kysymyksen johdosta. -- Ja tuo is?nmaanyst?vien suuri kokous kai pidet??n salaisesti?
JALMARI.
Tietysti syvimm?ss? salaisuudessa, lukittujen ovien takana. Niin on minulle salaisuutena uskottu.
ELISE.
Eik? sinua ole siihen kutsuttu?
JALMARI.
Ei. Sinne tulee vain vaikuttavia miehi?, suurtilallisia ja muita, joiden voidaan katsoa edustavan maata. Mutta, muuten tuo levottomuus on ehk? liioiteltua.
ELISE.
Niink? luulet? No sitten olen min?kin levollinen. Olisi pelottavaa ajatella, ett? -- -- --
JALMARI.
Mutta mist?p? sen oikeastaan tiet??! Ehk? kaikki k?y toivon mukaan tai kentiesi aivan toisin. Paljoko se on kello? Kas, jo seitsem?n. Minun t?ytyy j?tt?? sinut hetkiseksi yksin.
ELISE.
Eth?n viipyne kauan poissa? Olen varma ett? ?iti ehtii jo t?n? iltana t?nne. Anna t?ti oli nimitt?in h?m?r?n aikana pikimm?lt??n luonani ja toi er??n matkustajan terveiset ?itilt?ni. ?iti oli pari p?iv?? sitte tullut Tampereelle ja j??nyt sinne v?h?n lep?ilem??n, kun matka Porista oli ollut rasittava.
JALMARI.
Vai niin, sitte voi h?n olla t??ll? mill? hetkell? hyv?ns?. Mummo on viel? ripe? liikkeiss??n. -- Mutta asiasta toiseen! Pieni talousrahastosi tarvitsee tietenkin n?in? aikoina vahvistusta (ottaa lompakostaan muutamia setelirahoja, jotka antaa vaimolleen.) T?ss? on pikku vaimoseni.
ELISE.
N?in paljon rahaa! Jalmari, kuinka se on mahdollista! T?ss? on ihan liiaksi.
JALMARI.
Tavallista enemm?n, sit? kai tarkoittaa minun s??st?v? em?nt? kultani. N?etk? -- minulle on nyt juuri maksettu muuan vanha saamiseni ylioppilasajoilta -- rahat, joiden luulin ikip?iviksi menneen Kankkulan kaivoon. Ei sinun nyt tarvitse kitsastella. Saakoon anoppi n?hd?, etten min? sent??n aivan n?l?ll? ruoki h?nen rakasta lastaan.
ELISE.
Kaikkia sin? pakiset, armaani! Mutta n?in paljon rahaa!
JALMARI.
No niin, siit? asiasta ei en?? puhuta. Minun pit?? jo l?hte?. (Pist?? paperin ja lyijykyn?n taskuunsa).
2:nen kohtaus.
EDELLISET. ROUVA EKL?F, (tulee keitti?n puolelta.)
JALMARI.
Kas rouva Ekl?f! Olittepa hyv?, kun tulitte. Nyt voin huoletta heitt?? muoriseni hyv??n hoitoon. Hyv?sti rakas Elise. Tunnin kuluttua tahi niill? vaiheilla olen kotona. Mink?lainen ilma siell? on nyt illalla, rouva Ekl?f?
EKL?F.
Kerrassaan kauhea. Sataa r?nt??, sellainen suden-ilma, ett? hyv? Jumala -- ja pime? kuin s?kiss?.
JALMARI
(etehisess?)
Min? otan sitten tuon sadetakin, niin olen kuin luotu rosvonilmaan. Vai mit? Elise? Kun minulla on t?m? nuttu yll? ja pussikaulus p??n yli, etp? sin?k??n taitaisi minua hevill? tuntea. N?yt?n kai aika ry?v?rip??llik?lt?? Hyv?sti nyt hetkiseksi, ?iti kulta! Hyv?sti hyv? rouva Ekl?f! (Menee.)
ELISE
(sulkien etehisen oven.)
Huu, sit? ilmaa! (Puhuu keitti?n ovesta.) Liina, ole hyv? ja k?y pyyt?m?ss? talonmiest? lakaisemaan etehisen portaat. Siell? on niin paljon lumisohjua, ja tohtori arveli, ett? h?n kenties k?y viel? t?n? iltana t??ll?.
PALVELUSTYTT?.
Pihalle juuri ajettiin. (Etehisen kelloa soitetaan.) Varmaan tohtori! (Menee avaamaan ja ulos etehisen kautta).
3:mas kohtaus.
ELISE, ROUVA EKL?F, L??K?RI.
L??K?RI
(p??llystakkinsa kiiruusti riisuttuansa.)
Hyv?? iltaa, hyv?? iltaa, hyv? Elise rouva. Kuinka nyt jaksatte?
ELISE.
Olen niin reipas, kuin olisi kaikki jo ollut ja mennyt.
L??K?RI.
Valtimo ly? tasaisesti, ja kaikki onnistuu toivon mukaan, kunhan pid?mme huolta, etteiv?t mitk??n sattumat tee teit? rauhattomaksi. (Rouva Ekl?fille.) Vai on rouva Ekl?f t??ll?? Se on eritt?in hyv?. Olen vakuutettu, ett? kaikki k?y hyvin, mutta "ei vara venett? kaada", niinkuin sanotaan, ja sen vuoksi otetaan kotia v?h?n kloroformia, jos satuttaisiin tarvitsemaan. Min? kirjoitan reseptin (istuu Jalmarin p?yd?n ??reen ja antaa reseptin rouva Ekl?fille). Kas t?ss?, rouva Ekl?f, l?hett?k?? t?m? apteekkiin, niin asia on suoritettu. (Eliselle.) Ja kuinka miehenne voi? H?n lienee ulkona t?mm?isell?kin s??ll?, koskei h?nt? n?y kotosalla.
ELISE.
Voi rakas tohtori, h?n ei pelk?? pimeytt? eik? myrsky?, tulkoon milt? taholta hyv?ns?.
L??K?RI.
Nuoren miehen tuleekin olla rohkea, ja rohkeutta me tarvitsemme tavallista enemm?n t?n? aikana, jolloin meist? maailmaa kokeneista vanhoistakin valoisin kev?tp?iv?kin n?ytt?? pime?lt?. Mutta kyll? aika neuvon tuo, kunhan kaikki vankkana muurina toisiimme liitymme -- eik? joukosta tarvitse kaivata teid?n arvoisaa rehellist? miest?nne, hyv? Elise rouva. (Puristaa h?nen k?tt??n, sitten hiljaa rouva Ekl?fille joka on palannut takaisin.) Toimitettu? Hyv?. Jos n?ytt?isi silt?, ett? olisi v?ltt?m?t?nt? k?ytt?? kloroformia niin l?hett?k?? vain hakemaan minua vaikka keskell? y?t?. Minun nukunnallani ei ole en??n isosti arvoa. (Kohteliaasti Eliselle.) Ja nyt on kaikki selv?n?, ja min? luulen, ett? me kohta iloksemme n?emme nuoren ?idin onnellisesti hymyten katselevan "pient? poikaansa". Niin, niin "pient? poikaansa". Ja nukutaan nyt hyvin ja kootaan voimia ja ollaan oikein reipas! Hyv?sti! Hyv?sti! (Menee etehisen kautta)
Elise ilosta hymyillen saattaa h?nt? avaten ulko oven.
TALONMIES.
(tulee ulko-ovesta, heti l??k?rin menty?).
Portaita laastessani tapasin t?m?n kirjeen lumisohjussa. Se on varmaankin herrasv?elle, koska se oli juuri kirjelaatikon kohdalla. Postimies on kai h?tik?inyt ja pime?n p??ss? ja huonossa s??ss? pudottanut sen maahan.
ELISE
(ottaen kirjeen.)
Aivan m?rk?! Olipa se kiusallista. Kirje on todellakin miehelleni. Kiitos vain, hyv? Kalle!
TALONMIES.
Ei mit??n kiitt?mist?. (Menee.)
4:j?s kohtaus.
ELISE ja ROUVA EKL?F.
ELISE
(katsellen kirjett?.)
Ei t?m? ole ollut postissa, vaan joku erityinen kuljettaja sen on tuonut. K?siala on aivan outo. Olipa se harmillista, ett? sen piti pudota lumeen. Mutta katsokaahan, rouva Ekl?f, kuori on aivan avonainen. Suulakka on liuvonnut irti. Kuinka lie sitten varsinaisen kirjeen laita. Saapa n?hd?, saako mieheni kirjoituksesta mit??n selkoa.
ROUVA EKL?F.
Jos kirje j?tet??n m?rk??n kuoreen, voi se k?yd? mahdottomaksi lukea. T?ytyy kuivata paperi. (Koettaa uunin komeroa.) T?nne, hyv? rouva, uunin l?mpim??n komeroon, on paperi levitett?v?. Kas niin, ottakaa nyt kirje pois kuoresta, (Elise tekee niinkuin k?sket??n) sill? tavalla, kuoren asetamme syrj?lleen toiselle puolelle ja levit?mme kirjeen komeron pohjalle, -- se ei n?yt?k??n kovin pahasti kastuneen ja kirjoituksen voinee siit? aivan helposti lukea.
Palvelustytt? tulee tuoden apteekista pullon, jonka