Pikku haltijoita | Page 6

heid?n sisimm?t asiansa, suuresti loukata heid?n naisellista hienotunteisuuttaan.
Siis voin, rakas lukijani, kuiskata korvaasi, ett? pikku Jennyss?ni, joka niin uutterasti kohentaa tulta ja huolellisesti korjaa kaiken tuhan takan edest?, ett? pikku Jennyss?ni piilee em?nnyyden salainen lahja. Se tuntuu h?nen pienten k?ttens? jokaisessa liikkeess?, p??nnytk?hdyksess? ja silmien viisaassa katseessa -- koko h?nen pieni olentonsa henkii kodin tuoksua, joka on suloisempi koko maailman ruusutuoksua. H?n on siisti, tarkka ja puhdas, soma ja hieno kuin valkoinen kissa sek? aina vire? kuin mehil?inen, ja, jos sieluoppiin voi luottaa, oli ajan, mitan ja suhteitten tajunta tarkasti merkittyn? h?nen p??h?ns?. Sit?paitsi oli pikku Jennyll?ni paljon tervett? j?rke?, joka usein voitti mielikuvitukseni ja runolliset k?sitykseni, milloin eiv?t olleet hyvill? perustuksilla.
Sellaisille naisille on ihanteellinen kasvatus tarpeellinen, muuten muodostuvat he vanhoina oikeiksi kotifarisealaisiksi ja kotityranneiksi. Mutta heit? pit?? opettaa rakastamaan taidetta, sek? kauneuden kaikkia muotoja, ja silloin ovat he vieh?tt?vi?. N?m? pikku naikkoset ovat hyvin tarpeelliset ja v?ltt?m?tt?m?t, heiss? asuu se sentripetaalivoima, joka johtaa kaikki kodin kiertot?hdet oikealle radalleen -- ja oikealla kasvatuksella t?ytt?v?t he kodin j?rjestyksen kauneudella ja sopusoinnulla. Jennyn kasvatus silm?m??r?n?ni olin siis kirjoittanut artikkelin, jonka luin ja jonka nimeksi panin: Koti ja talous.

II.
Koti ja talous.
Moni nainen osaa hoitaa talouttaan, mutta harva perustaa kodin. Taloudenhoito tuntuu usein vaikealta, mutta sen voi helposti oppia, sill? se on aineellista ja vaatii k?yt?nn?llist? toimintakyky?, jossa mitta, paino ja v?rit ovat m??r??vi? vaikuttimia. Mutta kodin yll?pito on yl?puolella kaikkea t?t?, siin? tarvitaan ?ly? ja henkevyytt?.
T?ll? kohdalla meni p?hkin?puu uunissa kahtia, palat pudota romahtivat erilleen toisistaan, levitt?en hiili? ja tuhkaa ymp?rilleen. Jenny kiiruhti avuksi harjoineen. Takkavalkealla on se paha puoli, ett? se on aina hoidon tarpeessa, mutta mit?p? siit?, n?m? pienet keskeytykset eiv?t meit? lainkaan h?iritse -- ne ovat kuin sukkelan yst?v?n p??h?npistoja hauskassa perhekeskuudessa.
Jenny laski maahan harjansa ja sanoi:
"Is?, sin? alat liikkua metafysiikassa."
"Koko ajatuksellinen puoli luodussa maailmassa on metafyysillist?", huomautin, koettaen her?tt?? h?nen kunnioitustaan. "Jokaisella asialla on kaksi puolta, subjektiivinen ja objektiivinen."
"Siin? sin? is? taas tuot esiin subjektiivisen ja objektiivisen. Min? puolestani en koskaan tunne eroa niitten v?lill?."
"Nyt muistan", sanoi Jenny, "vanha lastenhoitajamme kutsui sit? sis?puoliseksi ja ulkopuoliseksi -- siit? min? olen p??ssyt niiden perille."
"No, lapset", sanoi vaimoni, "antakaa is?n lukea", ja min? luin kuten seuraa:
Nuornamiesn? ollessani muistan, miten kerran k?vin hyv?n yst?v?ni Bill Carberryn kanssa katselemassa h?nen kotiaan, johon h?n aikoi muutaman viikon kuluttua tuoda morsiamensa. Bill oli hauska ja avosyd?mminen poika, yst?v?piirimme ydin, ja meille yst?ville oli h?nen naimisensa hyvin vastenmielinen, sill? pelk?simme h?net kadottavamme. Sill? tiesimmek?, mille kannalle h?n oli asettuva meid?n suhteemme kerran purjehdittuaan avioliiton "tuntemattomaan maahan". Mutta Bill vain nauroi ep?luuloillemme.
"Tied?tk? Kristo", sanoi h?n juosten iloisesti yl?s rappusia ja avaten tulevan asuntonsa oven, "miksi valitsin t?m?n talon? Siksi, ett? se on niin kodikkaan ja l?mpim?n n?k?inen. Katsoppas vain", sanoi h?n, vet?en minut huoneeseen, -- "katsele noita suuria ikkunoita etel?npuolella, joista aurinko loistaa koko p?iv?n; katsoppas tuota mainiota nurkkaa tuolla, minne nojatuolin voi asettaa; kuvaile meit? t??ll?, kirjat ja paperit vapaasti ymp?rill?mme ja Katri kulkien kuin p?iv?ns?de suojia l?mmitt?m?ss?. Tulen oikein runolliseksi, kuten n?et. Ja oletko koskaan n?hnyt parempaa ja avarampaa ruokahuonetta? Ajattele, kuinka t??ll? juhlimme! Mit? ihania iltahetki? t??ll? viet?mmek??n. Kaikki niin avarata ja vapaata -- juuri sellaiseksi olen aina kotini haaveksinut. Tied?tk?, Kristo, ett? yl?kerrassa on pieni huone, ja sin? ja Tom Innis saatte oman avaimen, niin ett? saatte tulla ja menn?, milloin vain haluatte. Ja t?ss? on kirjasto -- siin? tulee olemaan kirjoja, etsauksia ja puupiirroksia katosta laattiaan saakka. T?nne tulette, milloin vain p??h?nne p?lk?ht??, ja olette aivan kuin kotonanne."
"Mutta mit? Katri ajattelee t?st? kaikesta?"
"Katri on teid?n paras yst?v?nne ja h?n voi saada vieraansa viihtym??n. Oi, Katri valmistaa t?st? niin pehmoisen pes?n, senp? viel? n?ette!"
Parin p?iv?n per?st? kuletti Bill minut j?lleen asuntoonsa, veti minua pakkilaatikkojen, olkien ja paperien v?litse katsomaan komeata vierashuoneen sisustusta -- josta h?n iloitsi kuin pieni lapsi uudesta lelustaan.
"Katsoppas n?it? tuolia", sanoi h?n, "granaattipunaista, kukkasellista silkki?, sohvat ovat aivan samaa tyyli?, samoin uutimet ja matot. En el?iss?ni ole n?in kaunista n?hnyt. Appi-is? sisustaa kotimme, ja anoppi hy?rii ketter?n? kuin mehil?inen, saadakseen meid?t j?rjestykseen."
"Mutta Bill kulta", sanoin, "asuntosi on ruhtinaallinen. Pelk??n, ett? el?m?si tulee liian kalliiksi, sill? lakimiehen ura on pitk?llinen, vanha yst?v?ni."
"No, ymm?rr?th?n, ett? kaikki olisi ollut toisenlaista, jos itse olisin maksanut laskut; mutta kun Katrin suku kustantaa kaiken -- niin olkoon menneeksi -- tytt?, joka menee naimisiin, tahtoo tietysti uudessa kodissaan noudattaa sit? elintapaa, johon h?n on tottunut."
Olin vaiti, mutta sis?ss?ni tunsin masentavan aavistuksen, tunsin, ett? t?m? ylellisyys pian tukahduttaisi kotoisen vapauden, jota yst?v?parkani niin haaveksi.
H??t vietettiin oikealla ajallaan, ja h?iden j?lkeen oli nuorilla kutsut, joihin kaikki menimme; me saimme n?hd? Billin t?ydellisen kodin suurenmoisesti valaistuna ja kuulimme kaikkein kadehtivan h?nen onneaan; mutta se oli miltei ainoa kerta, jolloin siell? k?vimme. Kotiutumisesta, jokap?iv?isest? k?ynnist? ja omista avaimista ei puhettakaan, me tunsimme olevamme heist? niin kaukana, kuin olisi nuori pariskunta asunut Tuilleriess?.
Katri, joka aina oli ollut reipas ja vallaton tytt?, alkoi heti kehitt?? em?nnyyslahjojaan ja osoittaa mielipiteit?, jotka niin erisiv?t h?nen entisyydest??n,