Vuorelaisen v?lill? tosin todisti, ett? edellinen piti jonkunlaista huolta j?lkimm?isen k?yt?ksest?; mutta tyystimm?nkin tarkastelijan olisi ollut vallan vaikea keksi?, oliko siin? huolenpidossa mit??n yli sen tunteen, mik? nuoressa tyt?ss? on luonnollinen samassa talossa asuvaa, saman-ik?ist? poikaa kohtaan, jonka kanssa h?n on el?nyt likeisess? tuttavuudessa.
"Sin? olet k?ynyt pitkill? matkoilla, Heikki poikaseni", virkkoi hanskuri, joka aina t?t? lempinime? k?ytti, vaikkei h?n ollut mill??n lailla sukua nuorelle k?sity?l?iselle; "niin, ja olet n?hnyt monen virran, paitsi t?t? Tayt?, sek? monta koreaa rakennusta, paitsi St. Johanneksen kirkkoa".
"Vaan enp? kuitenkaan yht??n, joka olisi ollut puoleksi verraksi niin rakas ja joka puoleksi verraksi niin ansaitsisikaan minun rakkauttani", vastasi sepp?. "Sen vakuutan teille, is?, ett? kun taas Baiglien harjun yli olin p??ssyt ja n?in t?m?n meid?n kaupungin t?ss? levi?v?n edess?ni, kauniina kuin tuo keijukaisten kuningatar laulussa, jonka ritari n?kee makaavan keskell? tihe?? ruusupensaikkoa, silloin minun syd?mess?ni tuntui aivan kuin olisin ollut lintu, joka panee v?syneet siipens? kokoon, laskeutuen alas omaan pes??ns?".
"Hei! Viel?k? sinussa on runoniekkaa?" sanoi hanskuri. "Mit?, saammeko taas nyt n?hd? entiset hyppymme ja rinkitanssimme? Ja iloiset keikahdukset Vapunp?iv?n kukkas-riu'un ymp?rill?? Ja kuulia lystit laulut Joulu-aattona?"
"Semmoisia loruja kyll? mahtaa viel?kin joskus ilmautua, is?", virkkoi sepp?, "vaikka tosin palkeitten puhina ja alaisimen kalske ovatkin karkeaa s?estyst? runoniekan s?velille. Mutta enp? voi parempia saada toimeen -- t?ytyy varojeni paranemista katsoa, vaikka tulisivatkin siin? v?rssyt huonommiksi".
"Kas se oli oikein -- oletpa juuri minun oma poikani" vastasi hanskuri; "ja varmaanpa et ole liioin kuluttanut rahojasi matkalla?"
"Enk?, vaan matka-rahojani viel? kartutin, is? -- tuon ter?ksisen haarniskan, jonka muistanette, m?in min? nelj?st?sadasta markasta sir Maunu Redman'ille Englannin it?isen rajamaan vartijalle. H?n tuskin penni?k??n tinki hinnasta, sen per?st? kun olin antanut h?nelle luvan koettaa sit? miekan sivalluksella. Ja tuo tyhj?tasku Vuoriston varkaittenp??llikk?, joka sen oli alkuaan k?skenyt, per?ytyi kaupasta jo puolen sen summan t?hden, vaikka ty?h?n minulta oli mennyt puoli vuotta".
"Mit?s sin? noin tuijottelet, Conachar?" torui hanskuri, kesken puhetta k??ntyen Vuorelais-oppilaansa puoleen. "Etk?s milloinkaan voi oppia, ett? sinun vaan tulee pit?? huolta omista teht?vist?s, kuultelematta kaikkea mit? ymp?rill?s tapahtuu? Mit?s se sinua koskee, ett? Englantilaisen mielest? on huokeaa, mit? Skotlantilainen liian kalliiksi katsoo".
Conachar k??ntyi ik??n kuin puhuakseen; mutta, hetkisen aikaa mietitty?ns?, h?n loi silm?ns? alas ja koki asetuttaa mielt?ns?, jota ylenkatse, mill? sepp? Vuorelais-ostajastansa puhui, oli kiihdytt?nyt. Heikki jatkoi puhettaan, h?nest? huolimatta.
"My?s m?in, Edinburg'issa k?ydess?ni, muutamia miekkoja ja v?kipuukkoja kalliisin hintoihin. He arvelevat siell? sodan olevan tulossa; ja jos Jumala olisi niin armollinen ja laittaisi sotaa, niin minun tavarastani maksettaisiin t?ysi hinta. St. Dunstan tehk??n syd?memme kiitolliseksi, sill? h?n oli meid?n ammattilaisiamme. Sanalla sanoen, t?m? kalu t?ss?" -- h?n laski k?den kukkaronsa p??lle -- "joka nelj? kuukautta takaperin l?htiess?ni oli jokseenkin laiha ja l?tt?inen, on nyt niin py?re? ja paksu kuin kuuden viikon porsas".
"Ent?s tuo sen toinen, rautakahvainen, nahkatuppinen kumppali?" kysyi hanskuri, "onko se ollut jouten koko t??n ajan? -- Kuule, iloinen sepp?, tunnustapa nyt vaan totinen tosi -- kuinka monessa k?sik?hm?ss? olet ollut sen per?st? kun Tay-virran poikki menit?"
"Voi, ?lk?? toki minulle v??ryytt? tehk? tuommoisella kysymyksell?" -- h?n vilkaisi Katriin -- "eritt?in t?m?n neidon l?sn?-ollessa", vastasi asesepp?. "Min? tosin miekkoja taon, vaan niiden k?ytt?misen, sen j?t?n toisille. -- Ei, ei, harvoin on minulla paljas miekka k?dess?, paitsi kun sit? alaisimella tai tahkokiven p??ll? pitelen; ja ne vallan soimauksia puhuivat minusta Katri tytt?rellenne, jotka ovat saattaneet h?net luulemaan rauhallisinta Perth'in porvareista tappelijaksi. Tahtoisinpa kuulla vaikka paraankin heist? p??st?v?n semmoisen sanan suustansa Kinnoul'in m?ell?, niin ettei olisi l?sn? ket??n muuta kuin se puhuja ja min?!"
"Hohhoh", sanoi hanskuri nauraen, "sitten me kai saisimme n?hd? esimerkin maltillisesta k?rsiv?llisyydest?s. -- Hyi h?pe??, Heikki, ett? n?in kuin veijari viekastelet miehelle, joka sinut perinpohjin tuntee. Ja sitten noin tuijottelet Katriin, ik??n kuin h?n ei tiet?isi, ett? t?ss? maassa jokaisen miehen on k?dell??n suojeleminen p??t?ns?, jos tahtoo ma'ata jonkinlaisesta turvassa. -- Hohhoh, koira viek??n, jos et vaan liene rikkonut yht? monta rintahaarniskaa kuin olet takonutkin".
"No, huonohan se olisi asesepp?, Simo is?, joka ei oman kouransa sivaltamalla osaisi koettaa omaa k?si-alaansa. Jos en min? joskus halkaisisi jotain kyp?ri? tai pist?isi miekank?rke? rintapaidan l?pi, enp? tiet?isik??n, kuinka vahvoiksi ne tulee takoa. Sittenh?n min? vaan kyh?t? kilkuttaisin kokoon tuommoisia paperikaluja, joita Edinburg'in seppi? ei h?vet? laskea k?sist??n".
"Ahah, nytp? jo voisin panna vetoon kultaisen kruunukolikon, ett? sinulla on ollut riita jonkun Edinburg'in Tuulen-k?rvent?j?n[5] kanssa siit? syyst??"
"Riitaako! -- eip? toki, hyv? is?", vastasi perthil?inen asesepp?, "vaan miekanmittely on mulla tosin ollut semmoisen kanssa St. Leonard'in vuorella, kunnon kaupunkini kunnian puolustamiseksi, sen tunnustan. Etteh?n toki voine uskoa, ett? rupeaisin riitaan ammattiveljen kanssa?"
"No, no, enh?n suinkaan, enk?. Mutta kuinkas sitten se sinun ammattiveljesi suoriutui siit??"
"Suoriutuipa, kun suoriutuikin, niin kuin se, joka menisi peitsenk?rke? vastaan, paperi-arkki rinnan suojuksena. Pikemmin sanoen, h?n ei suoriutunut ollenkaan, sill? kun h?nest? erosin, h?n makasi Erakon m?kiss?, joka hetki odotellen kuolemaansa, johon h?n, Gervasius-erakon sanojen mukaan, olikin itsens? hyvin jumalisesti valmistanut".
"No -- tapahtuiko sitten viel? mit??n muuta miekanmittely??" kysyi taas hanskuri.
"Niin, tosiaan, miekastelinhan min? paitsi sit? viel? er??n Englantilaisenkin kanssa Berwick'iss? -- syyn? oli
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.