Papin perhe; Hän on Sysmästä; Spiritistinen istunto | Page 6

toivoakaan.
HANNA: Mamma, eikö me--?
ELISABETH. Me lähdemme kaikessa tapauksessa.--Jääkööt nämä kotiin.
MAIJU. Hanna, tule ensin tänne, kun supatan sinulle pikkuisen. (Rouva Savén ja neiti
Vuorio sanovat jäähyväiset ja menevät eteiseen, jonne Elisabeth heitä seuraa.)
MAIJU. Anna mamman mennä heidän kanssaan, jää sinä kotiin, minä näyttelen
kohtauksia Noorasta sillä aikaa.
JUSSI. Näytteletkö sinä kohtauksia Noorasta?
MAIJU. Näyttelen,--jos sinä olet Helmerinä?

JUSSI. Teuvo olkoon Helmerinä, minä ennemmin vaikka soitan tarantellaa.
MAIJU. Hyvä, hyvä!--Herra Rastas on Helmerinä.
TEUVO. Mutta enhän minä osaa. En ole vielä eläissäni näytellyt.
MAIJU. Ei se tee mitään. Kerta ensimmäinen!
ELISABETH (eteisestä). No, Hanna! Me olemme jo valmiita!
HANNA. Minä tulen.--Pitäkää kenraaliharjoitus tänään. Huomenna tai jonakuna muuna
päivänä näyttelette sitten oikein--niin saamme mekin nähdä.
MAIJU. Hanna, Hanna, Enpä olisi uskonut sinua tuommoiseksi.
JUSSI. Mutta, Hanna, oletko sinä hassu? Viitsit todellakin mennä sinne Siionin virsiä
veisaamaan, noiden vanhojen akkojen kanssa.
HANNA. Tulen minäkin vanhaksi aikaa voittaen. (menee.)
JUSSI. Laittaisivat ensin vaatteita kylmän ilmanalan lapsille.
TEUVO. Ajattelin juuri sanoa samaa.
JUSSI. Ja antaisivat neekerien olla oloillaan,--niin pysyisivät ehken paljon
onnellisempina.
TEUVO. No, varmaan. Kun saisivat elää luonnollista elämää--
MAIJU (etagerin luona). Kuulkaa, emmekö aloita nyt heti?--Täällä on kirja, herra
Rastas.--Lukekaa Helmerin osaa, sillä välin kuin minä käyn hiukan koristelemassa itseäni.
(Menee ruokasaliin.)
JUSSI. Minä, tohtori Rank, istun valmiiksi tänne pianon ääreen.
TEUVO. Saadaanpas nähdä, kuinka hyviä näyttelijöitä me ollaan.
JUSSI. Kaiketi olet nähnyt Nooraa suomalaisessa teaatterissa?
TEUVO. Olen toki! Montakin kertaa.
JUSSI. Ei sitten hätää. Tee vaan niinkuin näit herra Ahlbergin tekevän. (Teuvo katselee
kirjaa, Jussi soittelee alkua tarantellaan.)
MAIJU (ruokasalista). Joko saa tulla?
TEUVO. Kyllä minun puolestani!
JUSSI. Minä otan sitten alusta.
MAIJU (tulee sisään koristeltuna, kastrullin kansi tamburiinina). Soittakaa, tohtori Rank,
nyt tahdon tanssia! (Jussi soittaa, Maiju tanssii.)
TEUVO. Hitaammin--hitaammin.
MAIJU. En voi toisin.
TEUVO. Ei noin hurjasti, Noora.
MAIJU. Juuri niin pitää olla.
TEUVO. Ei, ei, se ei millään lailla käy laatuun.
MAIJU (heiluttaa kastrullin kantta). Sanoinhan minä sen! (Pastori tulee eteiseen, asettaa
keppinsä ja hattunsa pois ja tulee viimein ovelle, jossa pysähtyy katselemaan. He eivät
häntä huomaa.)
MAIJU. Tässä näet iloa, Kristiina.
TEUVO. Rank, lakkaa soittamasta, onhan tämä selvää hulluutta. Lakkaa, sanon minä.
(Jussi lakkaa. Maiju pysähtyy ja putoo taaksepäin Teuvon käsivarrelle.)
TEUVO. Tätäpä en olisi uskonut. Olethan unohtanut kaikki, mitä sinulle opetin.
MAIJU (viskaa pois kastrullin kannen). Näetkös sen nyt itsekin?
TEUVO. Tässä tarvitaan oikein johdatusta.
MAIJU. Niin, näethän, kuinka tarpeellista se on. Sinun pitää johdattaa minua viimeiseen
asti, Torvald.

TEUVO, Siihen voit täydellisesti luottaa.
MAIJU. Ei sinulla saa tänään eikä huomenna olla mitään muuta mielessä paitsi minua--et
saa aukaista mitään kirjettä--et kirjelaatikkoakaan.
TEUVO. Ahaa, sinä yhä vielä pelkäät tuota miestä?
MAIJU. Pelkään, pelkään sitäkin.
PASTORI (ovella). Mi-mitä tämä on? Maiju, oletko sinä--?
MAIJU (hyppää ylös). Pappa--!
JUSSI. Hyvää iltaa, pappa! Terveisiä Helsingistä!
PASTORI. Hyvää iltaa!
JUSSI. Toverini, Teuvo Rastas. On tullut tänne Savoon kesää viettämään.
PASTORI. Terve, terve!--Mihinkä sinä menet, Maiju!
MAIJU. Ajattelin--toimittaa teetä sisään.
JUSSI. Me täällä harjoittelimme näyttelemistä juuri kun pappa tuli.
PASTORI. Maijun tuumia, arvaamma.--Sille pistää päähän milloin minkinlaisia
hullutuksia, joilla tuottaa minulle ainaista mieliharmia.
JUSSI. Elkää toruko, pappa, tämä ei ollut mitään vaarallista. Meitä hauskuuttaakseen hän
sen vaan teki, kun mamma ja Hanna menivät ompeluseuraan.
PASTORI. Ja sinä et mennyt, vaikka minä nimenomaan käskin?
MAIJU. Kun jäi Jussikin kotiin Ja herra Rastas.
PASTORI. Kuuluiko se sinuun?
JUSSI. Hän ei tahtonut jättää meitä yksin näin ensi iltana. Hyvä tarkoitushan Maijulla
siinä oli.
PASTORI. Kyllä minä ne tunnen ne tarkoitukset.--Pian päällesi nyt ja laita itsesi
sinne,--minä tulen kohta jäljessä.
JUSSI. Mutta, pappa, täytyykö hänen tosiaankin mennä?
PASTORI. Täytyy. Se oli päätetty aikoja sitten.--Noh--? Mitä sinä viivyttelet? (Maiju
menee.)
PASTORI.--No niin!--Vai te olette tullut--Savoon kesää viettämän, herra--kuinka olikaan
nimenne?
TEUVO. Rastas.
PASTORI. Rastas, aivan oikein.--Niin, onko aikomus tutustua Savon kansaan, vai
muutenko vaan--?
TEUVO. Olihan minulla vähän sekin mielessä--Jussi kun sitä on niin kehunut--
PASTORI. Niin, Jussi on kovasti kiintynyt tähän paikkakuntaan. Ja--ja ja--ja eikä se ihme
olekaan. Onhan täällä paljon hyvää--paljon hyvää, jos paljon pahaakin.--Sinä tulit muuten
parhaasen aikaan, Jussi. Aivan kuin lähetettynä. Minulla on täällä laveat tuumat--olin
juuri »Aamuruskon» toimistossa, ja pistäysin katsomaan olitko jo kotona.-- Niin
on,--laveat tuumat, joihin tarvitsen sinun apuasi.
JUSSI: Onpa hauska kuulla--?
PASTORI. En jouda nyt tällä hetkellä niistä puhumaan sen enempää.-- Jätetään
aamuun.--Mielelläni tosin olisin tahtonut saada asiat selville niin pian kuin mahdollista...
Mutta kun tulin heille luvanneeksi,-- niin, mennä minun täytyy. Ei siinä auta. Jätetään
aamuun, niinkuin sanoin. Ennätämmehän sittenkin vielä.--Ne minua siellä odottavat--
hyvästi, siksi aikaa! (Hän menee.)
JUSSI. Hyvästi, hyvästi! Mitä lienee ukolla mielessä?
TEUVO. Jotain erinomaista.

JUSSI. Jotain erinomaista se oli kaikesta päättäen.
TEUVO. Minä arvaan.
JUSSI. Noo--?
TEUVO. Hän aikoo sinut naittaa.
JUSSI. Ole vaiti!
TEUVO. Saatpas nähdä. Hän tahtoo saada sinut kristillisen avioliiton turvalliseen
satamaan.
JUSSI. Turha vaiva! Minua se satama ei ollenkaan houkuttele.--Mutta milläs lailla me
vietämme tätä iltaa, kun jättivät meidät näinikään?
TEUVO. Emmekö lähde kävelemään?
JUSSI. Niemelle, niin! Aivan oikein. Ja otamme siellä pikku tuutingit.
TEUVO. Se sopii!
(Esirippu